Asetus rakennuksen ääniympäristöstä – mikä muuttuu?

Osa 2: Säädösten rakenne

Rakennusten ääniympäristöä koskevasta asetuksesta kertovan blogikirjoitussarjani ensimmäisessä osassa  kerroin merkittävimmistä ääniympäristöasetuksen myötä tapahtuvista muutoksista aiempiin määräyksiin verrattuna. Yksi olennainen muutos on myös säädösten rakenne.

 

Ääniympäristöasetuksen teksti on varsin toteavaa, eikä se selitä tai perustele asioita kovinkaan paljon. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rakennusten suunnitteluun saa tällä hetkellä kuitenkin tukea asetukseen liittyvästä perustelumuistiosta , jossa kerrotaan asetuksen taustasta ja perustellaan asetuksessa esitettyjä vaatimuksia. Lisäksi perustelumuistiota voidaan käyttää joidenkin rakennus- ja tilatyyppien suunnittelussa, sillä siinä esitetään ehdotuksia ohjearvoiksi.

Perustelumuistiossa todetaan, että asetuksessa annettuihin vaatimuksiin voidaan liittää ohje. Ympäristöministeriö on ilmoittanut mm. Akustiikkapäivillä  syksyllä 2017, että valmisteilla on ohje, joka perustelee ja täydentää asetuksessa ilmoitettuja asioita. Lisäksi perustelumuistion mukaisesti ohjeistusta voidaan antaa oppaina.

Asetuksen ja sen perustelumuistion perusteella ääniympäristöä koskeva säädöstö muodostuu kolmiportaiseksi. Ensimmäisellä tasolla on siten asetus, joka on velvoittava. Toisella tasolla on ohje ja kolmannella tasolla ovat oppaat, joissa kuvataan suunnittelumenetelmiä tai annetaan suunnitteluohjeita.

Oppaat eivät ole samalla tavalla velvoittavia kuin asetus, ja niissä esitettyjen menetelmien ohella voidaan käyttää muitakin suunnittelumenetelmiä. Myös asetuksen § 3 antaa tähän mahdollisuuden: keskeistä on, että maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt, meluntorjuntaa ja ääniolosuhteista koskevien olennaisten teknisten vaatimusten  voidaan osoittaa täyttyvän. Vaihtoehtoisia menetelmiä käytettäessä oleellinen seikka lienee se, että nämä menetelmät ja niiden antamat tulokset ovat dokumentoitavissa.

Olemassa olevat rakennusten ja tilojen akustiikkasuunnittelua koskevat oppaat eivät asetuksen antamisen johdosta vanhene. Esimerkiksi ympäristöopasta 108, jossa on esitetty menetelmä rakennuksen ulkovaipan ääneneristävyyden mitoittamiseen, voidaan edelleen käyttää suunnittelussa. Edelleen käyttökelpoisia ovat korjausrakentamiseen liittyen myös vanhoissa säädöksissä esitettyjen mittalukujen tulkintaa koskeva opas  vuodelta 2014 sekä parvekelasitusten ääneneristävyyden mitoitusta liikennemelualueilla koskeva opas  vuodelta 2016.

Lue koko blogisarja!

Osa 1: Ääniympäristöä koskevat määräykset käyttäjälähtöisiksi
Osa 2: Oppaista tukea ja selvennystä ääniympäristöasetukseen
Osa 3: Askelääneneristävyyden arvioimiseksi mitattava taajuusalue laajenee
Osa 4: Ohje täydentää ja selittää ääniympäristöasetusta

  1. ASETUS velvoittaa.

  2. OHJE selittää ja täydentää asetusta.

  3. OPAS kuvaa suunnittelumenetelmiä tai antaa suunnitteluohjeita.