As Oy Tammelan keskus_Tampere_korjausrakentaminen-julkisivusaneeraus blogiin 1920
Asiantuntija-artikkelit

Onko korjaaminen ilmastokestävin rakentamistapa? 3 nostoa ilmastokestävään suunnitteluun ja ylläpitoon

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä ja haastaa niin rakenteet kuin ihmisten hyvinvoinnin. Elli Kinnunen kertoo blogissaan kolme asiaa, joilla korjataan ja rakennetaan ilmastokestävästi.

Maapallon ilmasto muuttuu väistämättä, eikä keskilämpötilojen nousua pystytä enää pysäyttämään. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maapallon keskilämpötila on noussut tasaisesti 1800-luvun lopulta asti, ja vauhti kiihtyy. Optimistisin arvio yhden asteen lämpenemisestä alkaa olla historiaa, ja 1,5 asteen nousu saavutetaan näiltä näkymin jo 2030-luvulla.

Koska rakennusala tuottaa kolmanneksen maailman kasvihuonepäästöistä, meillä on vastuu ohjata uudis- ja korjausrakentamista niin, että ilmaston lämpenemistä saadaan hillittyä ja rakennukset suunnitellaan kestämään jo muuttuneita olosuhteita.

Varmistamme rakennusten lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden samojen teemojen mukaan, joita Rakennustieto käyttää ilmaston muutoksen hillinnän ja sopeutumisen RT-korteissa

  • kosteus, sade ja vaihtelevat lumimäärät
  • tulvat
  • kuumuus.

Tässä 3 huomiota, jotka auttavat hallitsemaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennetussa ympäristössä.

1. Korjaa oikeaan aikaan ja oikeanlaisilla rakenteilla

Rakennusalalla keskustellaan vilkkaasti siitä, mikä on ilmastoviisain rakentamisen tapa: vähähiilinen uudisrakentaminen vai säästävä korjausrakentaminen? Jotta Suomella olisi mahdollisuus päästä vuoden 2030 ilmasto- ja kiertotaloustavoitteisiin, olemassa olevaa rakennuskantaa ei ole varaa jyrätä maan tasalle. Meidän on pidennettävä sen elinkaarta. Korjausrakentaminen säästää resursseja ja energiaa, vähentää rakentamisen päästöjä ja suojelee luonnon monimuotoisuutta. Miksi kaataa metsää uuden talon tieltä, jos vieressä voi korjata vanhaa?

Olemassa olevan rakennuskannan suurimmat riskit liittyvät lisääntyvään kosteuteen. Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan pitkät pakkasjaksot harvinaistuvat, ja joinakin talvina kuivattavaa pakkaskautta ei tule ehkä lainkaan. Sellainen talvi koettiin jo Etelä-Suomessa 2019–2020. Samalla sademäärien ennustetaan kasvavan vuosisadan loppuun mennessä 15–20 prosenttia, ja lumisateet tulevat yhä useammin vetenä ja räntänä. Se kasvattaa rakenteiden kosteuskuormaa, koska vesisade kastelee rakenteita selvästi lunta enemmän. Lumikuormat voivat myös vaihdella, ja tänäkin talvena on nähty, miten sulan veden päältä ajautuu rannikolle rankkoja lumisateita.

Kuntotutkimukset. Tärkeintä on korjata rakennuksia oikeaan aikaan. Kuntotutkimukset antavat tietoa rakenteiden tämänhetkisestä kunnosta, vaurioista ja riskeistä. Eihän riskirakennekaan vaurioidu automaattisesti, vaan vain tietyissä olosuhteissa. Kuntotutkimus auttaa välttämään tarpeetonta korjaamista, ylikorjaamista ja turhan purkamisen resurssihukkaa. Toivonkin, että kuntotutkiminen yleistyy ammattimaisten kiinteistönomistajien joukossa.

Detaljisuunnittelu. Lisääntyvät rankkasateet ja niihin yhdistyvät myrsky- ja puuskatuulet aiheuttavat viistosadetta, joka on kova rasitus julkisivuille. Jos heikosti tuulettuva rakenne päästää vettä sisäänsä saumoista, halkeamista tai muista epäjatkuvuuskohdista, home saa otolliset kasvuolosuhteet. Homeet viihtyvät rakenteissa, jotka tuulettuvat ja kuivuvat huonosti, ja myös tietynlaiset materiaalit, kuten kartonkipintaiset tuulensuojalevyt, on todettu homekasvun kannalta riskirakenteeksi.

Simulointi. Rakenteet, jotka toimivat lämpö- ja kosteusteknisesti hyvin nyt, tulevat olemaan vahvoilla myös tulevaisuudessa. Kosteuden lisääntyessä meidän on kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota detaljeihin. Kosteus ei saa päästä sisälle rakenteisiin, tai jos se pääsee, rakenteen pitää kuivua tehokkaasti. Kosteus-, lämpö- ja tuuliolosuhteita sekä homehtumisriskiä voidaan ennustaa erilaisilla mallinnus- ja simulointityökaluilla.

Lue lisää vinkkejä kiinteistönomistajille kokoamastamme oppaasta, joka auttaa varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin jo rakennusten suunnittelussa.

2. Panosta hulevesien luonnonmukaiseen hallintaan

Lisääntyvät sateet eivät ole ainoa rakenteita uhkaava ilmastonmuutoksen vaikutus. Myös vesistö- ja kaupunkitulvat yleistyvät. IPCC:n arvion mukaan meret ovat jo nousseet puolesta metristä metriin. Merenpinta nousee jäätiköiden sulamisen ja valtamerien lämpenemisen takia, ja myös myrskyt nostavat vedenkorkeuksia hetkellisesti. Koko veden luonnollinen kiertokulku muuttuu.

Lisääntyvien rankkasateiden takia myös kaupunki- ja taajamatulvat yleistyvät. Tämä näkyy jo konkreettisesti kaupunkiemme kaduilla. Viime kesänä kotiseudullani Oulussa jalankulkukäytävät olivat veden vallassa kokonaisen päivän edellisillan rankkasateen jäljiltä. Nykyistä korkeampiin tulvakorkeuksiin onkin varauduttava kaikessa korjaussuunnittelussa ja jo maankäytön suunnittelussa. Rakennustiedon RT-täsmäpakki Hulevesirakenteet sisältää myös kootusti tietoa hulevesien hallintaan

Hulevesisuunnittelu. Tulvasuunnittelussa on otettava huomioon, että sadevesiviemärien kapasiteetti ja maaperän imeyttämiskyky joutuvat koville jo monissa suomalaisissa kaupungeissa. Hulevesiä pitää pystyä viivyttämään entistä paremmin jo tonteilla. Hulevesijärjestelmät on mitoitettava aikaisempaa suuremmille vesimäärille, mikä merkitsee esimerkiksi useampia sadevesien viivytyskaivoja.

Viherkerrointyökalu. Hulevesiä voidaan viivyttää tonteilla myös luonnonmukaisin keinoin esimerkiksi viherkatoilla, hulevesilammilla ja puistovyöhykkeillä. Luonnonmukainen hulevesien hallinta perustuukin sini-vihreän kaupunkiympäristön lisäämiseen. Silloin sadevesillä on paikkoja, joihin imeytyä, ja samalla luodaan viihtyisää kaupunkimaisemaa ja suojellaan luonnon monimuotoisuutta. Sadevesien viivytystarvetta voidaan arvioida viherkerrointyökalulla, joka kertoo, paljonko kasvillisuutta tietyn kokoisella tontilla tulisi olla.

Kysy lisää ideoita hulevesien hallintaan LVI-, katu- ja geosuunnittelijoiltamme!

3. Varaudu kuumuuteen kasvillisuudella ja passiivisella aurinkosuojauksella 

Viimeiseksi vinkikseni olen valinnut ilmastonmuutoksen ehkä selvimmän vaikutuksen: kuumuuden. Vuosisadan loppuun mennessä maapallolla koetaan paikallisesti jopa 5–6 astetta nykyistä korkeampia lämpötiloja, eikä ilmaston keskimääräistä lämpenemistä ole helppo pysäyttää edes kahteen asteeseen. Silloinkin helteiden voimakkuus kasvaisi Suomessa 2,5-kertaiseksi.

Lämpötilat ovat jo nousseet Suomessa noin 0,5 astetta vuosikymmenessä 1970-luvulta asti. Pohjolassa lämpeneminen onkin nopeampaa kuin maapallolla keskimäärin. Toistaiseksi mittaushistorian (1961–2021) lämpimin vuosi oli 2020, ja kaikki vähintään kolmen viikon poikkeukselliset helteet on koettu 2000-luvulla: 2003, 2010, 2014, 2018 ja 2021. (Lähde: Ilmatieteenlaitos)

Viilentävä kasvillisuus. Lämpötilojen nousun tiedetään korostuvat kaupunkiympäristössä. Se johtuu niin sanotusta lämpösaarekeilmiöstä. Kaupunkikeskustat ovat hellepäivinä noin kaksi astetta ympäröivää maaseutua kuumempia, ja pahimmillaan vaikutus voi olla kymmenenkin astetta. Ratkaisuna on mikroilmastoa viilentävä ja kuumuudelta suojaava kasvillisuus. Lehtipuut varjostavat sisätiloja kesäisin, mutta päästävät luonnonvalon sisään talvisin. Kasvillisuus parantaa myös ihmisten hyvinvointia, auttaa hallitsemaan hulevesiä ja rakentamaan viherverkostoja, jotka tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä.

Passiiviset aurinkosuojat. Ilmastokestävä ratkaisu sisätilojen ylilämpenemiseen ovat etelän ja lännen puoleisissa ikkunoissa käytettävät passiiviset aurinkosuojat, kuten kaihtimet, rullaverhot ja markiisit. Luonnonvalon määrän optimointi ja energiasimulointi on tärkeää, jotta ylilämpeneminen vähenee kesäisin, mutta talvella sisään pääsee mahdollisimman paljon lämpösäteilyä ja päivänvaloa.

Koneellinen jäähdytys. Kun hellekaudet ovat pidempiä ja lämpötilat korkeampia, moni olemassa oleva asunto ylilämpenee keväisin ja kesäisin. Kuumuus ei tee hyvää sisäilman laadulle, vaan hankaloittaa työssä ja arjessa jaksamista. Ylilämpeneminen aiheuttaa myös yli 65-vuotiaiden ennenaikaisia kuolemia. Koneellisen jäähdytyksen tarve kasvaa kaikessa asuinrakentamisessa, ja joudumme puntaroimaan jäähdytyksen ja energiatehokkuuden hyötyjä. Kaikki aktiivinen jäähdytys kuluttaa energiaa ja voi lisätä myös sisätilojen kondenssikosteutta. Tutustu myös Rakennustiedon ohjekorttiin passiivisesta aurinkosuojauksesta!

Kirjoittaja Elli Kinnunen on A-Insinöörien kestävän kehityksen teknologiavastaava, jonka alaa ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen, vähähiilinen suunnittelu ja rakentamisen kiertotalous. Elli oli puhumassa aiheesta "Miten tulevaisuuden rakennukset suunnitellaan kestämään uudenlaista lämmöstä ja kosteudesta johtuvaa rasitusta?" Rakennustiedon, Kiinkon ja Helsingin kaupungin järjestämässä Ilmastoviisas rakennushanke -hybriditilaisuudessa 1.2.2023. Tutustu Rakennustiedon sivuille koottuun materiaalipankkiin!


"Korjausrakentaminen säästää resursseja ja energiaa, vähentää rakentamisen päästöjä ja suojelee luonnon monimuotoisuutta."

Elli Kinnunen
kestävän kehityksen asiantuntija
A-Insinöörit

New call-to-action

KYSY LISÄTIETOJA

Elli Kinnunen

Elli Kinnunen

kestävän kehityksen teknologiavastaava (vanhempainvapaalla)

korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut koko Suomi

+358 40 620 5076 elli.kinnunen@ains.fi Oulu