Yleiskaavan tavoitteena on tukea ja vahvistaa Koverharin sataman toimintaedellytyksiä ja siihen liittyvän teollisuuden sijoittumista alueelle. Kaavassa huomioidaan virkistyskäyttö, ekologinen käytävä sekä luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot. Asuminen ja palvelut sijoitetaan pääosin Lappohjan taajamaan.

Uudenlainen toimintaympäristö, jossa teknillinen yliopisto, alan yritykset ja erilaiset palvelut kohtaavat toisensa niin tiloissa kuin toiminnassakin. Rakennus käsittää toimisto-, opetus- ja liiketiloja, kirjaston ja mediakirjaston sekä kaksi ravintolaa.

A-Insinöörit vastasi hankkeen projektinjohdosta ja valvonnasta sekä oli aktiivisesti mukana kehittämässä SYK:n uutta toimintamallia kohteen vastaan- ja käyttöönottovaiheeseen.

Tietoja kohteesta

• Bruttopinta-ala 15 600 m²
• Yhteistoimintaurakka (PJU)
• Kokonaiskustannukset 38 M€
• BREEAM Very Good -sertifioitu
• Rakennuksen viherkatto on myös oleskelualuetta.
• Menestystä valtakunnallisessa työturvallisuuskilpailussa 2014 ja Vihertaitaja-kilpailussa

Hankkeella pyritään parantamaan linja-autoliikenteen toimintaedellytyksiä alueella sekä turvaamaan tärkeä Tarinmaan pohjavesialue. Toteutuessaan hanke parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa sekä jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita.

Tietoja kohteesta:

• Koko eritasoliittymäalueen pohjavedensuojaus
• Uusi valtatien 3 pikavuoropysäkkipari, toinen pysäkeistä toteutetaan pysäkkiramppina
• Myös ylittävälle maantielle 292 uusi pysäkkipari
• Uusi pysäkkejä palveleva liityntäpysäköintialue ja siihen liittyvät pysäkkiyhteydet
• Nykyisen Turengintien risteysillan korjaaminen sekä uusi ylikulkukäytävä palvelemaan pysäkkiyhteyttä
• Suunnittelussa on huomioitu alueen vaiheittaisen toteuttamisen mahdollisuus
• Rakennuskustannusarvio 8,25 milj. €

Tampereen nykyaikaisin monikäyttötoimistorakennus, tilatehokkaat ja joustavat toimitilat. Keskelle Tampereen ydinkeskustaa rakennettu korkeatasoinen ja kymmenien vuokralaisten täyttämä toimistorakennus vaati koko rakentamisen ja käyttöönoton ajan rakennuttajakonsulttilähtöistä johtamista ja yhteistyökykyä.

Tietoja kohteesta :

• Bruttopinta-ala 21 000 m²
• Kokonaiskustannukset 39 M€
• Leed Gold -sertifikaatti
• Hanke oli projektijohtourakka, joka muodostui muuntojoustavista monikäyttötoimistoista ja kolmesta maanalaisesta pysäköintasosta

VTT:n Ydinturvallisuuden tutkimuslaitoksen rakennuttamisessa pilotoitiin Senaatin v. 2013 kehittämää kärkihankeallianssimallia. Allianssiin osallistuvilta saatiin erittäin positiivista palautetta toteutusmuodosta. Hanke on osittain turvallisuusluokiteltu (STIII). Hankkeen onnistunut toteutus edellytti mittavaa käyttäjäsuunnitteluprosessia sekä edistynyttä kosteudenhallintaa.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 8 800 m²
• Kokonaiskustannukset 33 M€

Aalto-yliopiston arkkitehtuurikilpailuhankkeessa suunnitellaan Aalto-yliopiston uusi päärakennus, Uusi Rakennus. Rakennus nousee merkittävään kulttuuriympäristöön. Hanke toteutetaan hankkeeseen räätälöitävällä allianssi-/yhteistyömuotoisella toteutusmallilla. Hanke sisältää uudet oppimisympäristöt yliopistolle sekä Länsimetron metroaseman kanssa yhteen sovittuvan kaupallisten tilojen kokonaisuuden – Metrokeskuksen.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala 33 800 brm²
• Kokonaiskustannukset 110 M€
• Rakennuksessa hyödynnetään runsaasti geo- ja aurinkoenergiaa

Kuva: Verstas Arkkitehdit Oy

Työ- ja elinkeinoministeriön toimistorakennus peruskorjattiin kauttaaltaan. Rakennus on asemakaavalla suojeltu sr-1 (valmistunut 1913).

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 11 380 m²
• Kokonaiskustannukset 20,1 M€
• Kohteen erityispiirteet: Ministeriötason turvajärjestelmät, suojeltuja tiloja, Museoviraston vaateet, koko talotekniikan uusiminen vanhassa rakennuksessa vanhaa rakennusta kunnioittaen

Hanke palkittiin Tekla BIM Awards 2016 ”Maailman paras tietomalliprojekti” –palkinnolla. Hankkeessa sovellettiin uudenlaista yhteistoimintamallia, jossa sopimusosapuolina ovat tilaaja, käyttäjä, suunnitteluryhmä ja rakentaja.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 14 000 m²
• Yhteistoimintatoteutus (allianssi)
• Kokonaiskustannukset 45 M€
• Tekla Bim Awards 2016 –kilpailun voittaja
• V. 2016 RIL-palkinto, jaettu 2. sija

Hankkeella parannetaan pääteiden sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta valtatieverkon edellyttämälle tasolle. Rakennussuunnittelussa on hyödynnetty monipuolisesti tietomallinnusta mm. suunnitelmien yhteensovittamisessa, simuloitavuudessa ja havainnollistamisessa työn suorittajille

Tietoja kohteesta:

• Valtateitä ja ramppeja 9 km sekä muita teitä ja jk+pp-väyliä 5 km, 2 eritasoliittymää, 8 siltaa, kaukalo, pohjanvahvistuksia koko valtatiejaksolle.
• Kokonaiskustannukset 28 milj. €
• Suunnittelu tehty täysin mallintamalla myös rakentaminen ja tilaajan tarkastustoiminta tehty mallien avulla.

Maailman mittakaavassakin harvinaislaatuinen ja erittäin haastava hanke, joka on edellyttänyt huippuosaavaa ja rohkeaa johtamista. Arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen monimuotoisessa rakennuksessa on hyödynnetty monipuolisesti tietomallinnusta mm. suunnitelmien yhteensovittamisessa, simuloitavuudessa ja havainnollistamisessa työn suorittajille.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 38 500 m²
• Kustannukset 165 milj. € + käyttäjien hankinnat
• Ensimmäinen tämän kokoluokan hanke, jossa hyödynnetty tietomallinnusta Suomessa
• Vuoden työmaa 2010, RIL-palkinto 2011

Kansallismuseon tornin peruskorjaus tehtiin vuonna 2017 rakennukseen, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennus on suojeltu asemakaavassa sekä asetuksella valtion rakennusten suojelusta (480/1985). Projektissa kaikki kivet valokuvattiin, dokumentoitiin, numeroitiin, irrotettiin ja varastoitiin yksi kerrallaan. Rapautuneet tiilet piikattiin pois, slammattiin, asennettiin lämmityskaapelit ja tehtiin tuuletuskanavat. Tämän jälkeen kivet asennettiin uudelleen täysin samaan kohtaan kuin missä ne aiemmin sijaitsivat, ja välit täytettiin laastilla. Tornin sisäpuoli, kaikki aukot, ovet ja parvekkeet entisöitiin sekä pääovi valaisimineen konservoitiin.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 203 brm², 58 metriä korkea
• Hankemuotona tavoite- ja kattohintainen laskutyöurakka

Tikkurilan asemasilta on osa Kehärata-hanketta. Se sijaitsee yhdellä Suomen vilkkaimmista liikennepaikoista ja sen rakentaminen liikennöidyn radan päällä oli teknisesti erittäin vaativaa. Keskeisen sijainnin vuoksi rakennukselle asetettiin jo suunnittelun lähtötilanteessa erittäin korkeat vaatimukset ulkonäön ja toiminnallisuuden suhteen.  A-Insinöörit toimi kohteessa rakennesuunnittelijana.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala n 2800 m²
• Kokonaiskustannukset n. 20 M€
• Rakenteellisesti vaativa lasitettu teräsrakenne

Reima ja Raili Paatelaisen (myöh. Pietilä) suunnittelema kohde, alun perin Teknillisen korkeakoulun (TKK) ylioppilaskuntataloksi. Myöhemmin kohde on toiminut kongressikeskuksena (mm. v. 1972 Ety-kokouksen päänäyttämö). Peruskorjauksen jälkeen kohteesta tulee Aalto-yliopiston päärakennus – opiskelijoiden ja henkilökunnan olohuone.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 11 000 brm²
• Kokonaiskustannukset n. 24 M€
• Monumentaalinen kulttuurihistoriallisesti arvokas suojeltu arvokiinteistö, jonka arkkitehtuuri on erityistä ja omaleimaista, ja johon nykyaikaisen talotekniikan sijoitus/toteutus on vaatinut kaikilta osapuolilta hyvää yhteistyötä
• Rakennuslehden valitsema Vuoden Korjaustyömaa 2016

Projektinjohtourakka, jossa vanhemman v. 1881-1882 rakennetun rakennuspuolen peruskorjaus, linjasaneeraus ja muutostyöt asunnoiksi. Peruskorjattavia arvokkaita osia ovat julkisivu, vesikatto, välipohjat ja porrashuone. Erityispiirteenä on rakennuksen elinkaaren pidentäminen korvaamalla lahovaurioituneet puurakenteiset välipohjat betonisilla. A-Insinöörien onnistumisen avaimet: ymmärrys arvorakennusten suunnittelun ja tuotannon ohjauksesta yhdistettynä onnistuneeseen kustannussuunnitteluun.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 1950 brm²
• Kokonaiskustannukset n. 6,7 M€

Äijälänsalmen silta on teräsbetoninen holvi- ja palkkisilta, joka on valmistunut 1932. Silta ylittää Jyväsjärven ja Päijänteen yhdistävän Äijälänjoen. Silta on merkitty rakennushistoriallisesti merkittäväksi rakenteeksi, ja se on suojeltu. Sillalle tehtiin 2015 erikoistarkastus ja
korjaussuunnitelma.

Tietoja kohteesta:

• Erikoistarkastus tehty 2015, korjaussuunnittelu valmistunut 2016
• Jännemitat 22,4 + 40,0 + 22,4 m
• Hyödyllinen leveys 5,0 m
• Arvioitu korjauskustannusarvio 2,1 M€

Erittäin vaativa toimistorakennuksen purkutyö kaupunkialueella. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta sekä kaksi koko tontin alueelle ulottuvaa kellarikerrosta.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 31 430 brm² ja kokonaistilavuus 97 208 m³. Rv 1974.
• Kokonaiskustannukset n. 3 M€
• Erityispiirteet: Kaivannon tuentatoimenpiteet 110 kV sähkölinjan välittömässä läheisyydessä, purettavan rakennuksen läpi kulkevien korttelien kaukolämpöjohtojen siirrot, naapurirakennuksissa erittäin meluherkkää toimintaa

Technopoliksen Ruoholahden kampuksen 3. vaiheessa rakentuu monikäyttäjätoimistotalo ja pysäköintikellari, joka on osa alueellista pysäköintilaitosta. 1. kerroksessa on myös yhteiskäyttöisiä tiloja mm. vastaanottopalvelut, lounasravintola ja kokoustiloja.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala: 12 501 brm² (lämmin bruttoala) + 3 799 brm² (kylmä bruttoala). Kokonaistilavuus 65 898 m³.
• Kokonaiskustannukset 32 M€

Asemakaavamuutoksen päätavoitteena on järjestää ajoyhteys tehdasalueen eteläosaan sekä yhtenäistää tehdasalueen kaavamerkinnät mm. pääkäyttötarkoituksen ja rakennusoikeusmerkintöjen osalta. Asemakaavamuutoksen yhteydessä selkeytetään myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksien toimivuutta Lasitehtaantien ja Sakonkadun risteysalueella.

Tietoja kohteesta:

• Suunnittelualueen koko 7,7 ha
• Sako Oy eli Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakayhtiö on perustettu Helsingissä vuonna 1921 ja se on aloittanut toimintansa Riihimäellä vuonna 1927.

Kehittämisselvityksessä muodostettiin kokonaisnäkemys kantatien 54 nykytilanteesta ja kehittämistarpeista jatkosuunnittelun ja toteutuksen ohjelmoinnin tueksi. Esitetyt toimenpiteet parantavat liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita sekä vähentävät ympäristöhaittoja.

Tietoja kohteesta:

• Suunnittelualueen laajuus: 95 km
• Suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarvio: 104 milj. euroa
• Kantatie 54 on valtakunnallisesti merkittävä itä-länsisuuntainen pääväylä, joka tarjoaa valtatielle 12 vaihtoehtoisen valtakunnallisen reitin itäisten tuotantolaitosten ja läntisten satamien välille.

Laaja ja haastava Helsingin keskustaan sijoittuva Pisararata-hanke, jossa A-Insinöörit vastasivat keskusta-Hakaniemi-Pasila-osuuden kalliorakennesuunnittelusta sekä osasta rakenne- ja geotekniikasta. A-Insinöörien palkittujen suunnitelmien mukaisesti Pisararata on jaettu kahteen ratatunneliin ja huolto- ja pelastustunneliin, joiden suunnittelussa on hyödynnetty ansioituneesti tietomallinnusta.

Tietoja kohteesta:

• Ainutlaatuinen ratahanke Helsingin keskustassa
• Hankekustannukset 900 milj. euroa
• A-Insinöörit palkittu ideapalkinnolla
• huoltotunneli-ideasta sekä ansiokkaasta mallinnustyöstä.

Vuonna 2016 valmistunut Tampereen Rantatunneli on Euroopan modernein tietunneli. A-Insinöörit toimi Rantatunnelin allianssin osapuolena vastaten koko 2,3 km tunneliosuuden suunnittelusta. Hankkeessa mukana olleen huippuosaamisen ansiosta Rantatunnelissa alitettiin sekä hankkeen budjetti että aikataulu. Rantatunnelin erikoisuutena ovat sen monimutkaiset tekniset järjestelmät liittyen turvallisuuteen, liikenteen hallintaan ja talotekniikkaan.

Tietoja kohteesta:

• Euroopan modernein tietunneli
• Tunneliosuuden pituus 2,3 km
• Hanke toteutettiin Allianssina ja se alitti sekä budjetin että aikataulun.
• A-Insinöörien vastuulla Rantatunnelin rakennus- ja kalliorakenne, – rakenne- ja LVIA-suunnittelu.
• Hanke palkittiin vuoden 2016 RIL palkinnolla.

Vilkkaasti liikennöidyssä ja tiivisti rakennetussa Helsingin keskustassa toteutettu huoltoväylähanke välillä Kamppi-Kruununhaka, jossa kehitettiin mm. ensimmäinen maanalainen kiertoliittymä. Hanke vietiin kaavoituksesta käyttöönottoon läpi kokonaissuunnitteluvastuussa. A-Insinöörien vastuulla projektinjohdon lisäksi pää-, kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu sekä osa rakenne- ja TATE-suunnittelusta.

Tietoja kohteesta:

• Laajuus 2 km välillä Kamppi-Kruununhaka, poikkiala 110 m3
• Projektin kokonaiskesto 2004-2010
• Rakentamisaika 2005-2010 (Louhinta 2005-2008)
• Hankekustannukset 90 milj. euroa
• Mukana useita yhteistyökumppaneita

Erittäin monipuolinen ja poikkeuksellisen vaativa ilmanvaihdon uudelleen toteutus rankassa olosuhdeympäristössä ja eri vaatimusten yhteensovittamisesta johtuen. A-Insinöörien LVI-osasto vastasi uudesta toimintamallista sisältäen ilmanvaihdon, kuivatuksen sekä radonpoiston suunnittelun.

Tietoja kohteesta:

• useita eri toimeksiantoja vuodesta 2011 lähtien
• jatkaa LVI-osaston jo useita vuosia jatkunutta yhteystyötä HSYn kanssa

Palkittu P-Hämppi on upea taidonnäyte käyttäjiensä tarpeita vastaavasta viihtyisästä maanalaisesta rakentamisesta. Valmistuessaan se oli Euroopan modernein pysäköintilaitos. Hankkeessa A-Insinöörien vastuulla olivat  P-Hämpin kalliorakenteen suunnittelu ja LVIA-suunnittelu sekä alkuvaiheen pääsuunnittelu.

Tietoja kohteesta:

• Pysäköintilaitos 900 ajoneuvolle
• Bruttoala 200 000 m3
• Kustannukset 70 milj. €
• Rakennusajankohta 2008-2012
• Palkinnot: Euroopan paras uusi pysäköintilaitos EPA Award 2013, vuoden 2013 valaistuskohde ja 2012 Pirkanmaan Y-teko palkinto

Vuosina 2014–2017 toteutetun laajennus- ja tilamuutoshankkeen tarkoituksena oli uudistaa Tampere-talo toiminnallisesti. Hankkeessa toteutettiin kahteen osaan jaettavissa oleva 400 hengen kokoustila, 230-paikkainen studiotyyppinen auditorio, harjoitustiloja Tampere Filharmonian muusikoille sekä uusi harjoituspaikka orkesterille ja Muumimuseo.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen pinta-ala 6 300 kem²
• Kokonaiskustannukset 12,6 M€
• Konsertti- ja kongressitalon laajennus ja tilamuutokset A-Insinööreiltä

Luminary on Tampereen uusia maamerkkejä ja koostuu kahdesta osasta: 8-kerroksinen lamelli ja 22-kerroksinen torni. Pihakannen alla on kaksikerroksinen parkkihalli. Kohteeseen tulee asuntoja, liiketiloja ja pysäköintiä.  Kohde sisältää paljon erittäin vaativia rakenteita.  Kohde on rakentumassa ja arvioitu valmistuminen on maaliskuussa 2019.

Tietoja kohteesta:

• 3D-kohde
• 18 000 brm²
• 85 miljoonaa euroa
• Kohteen omat www-sivut

Kuva: Tietoa Oy

Kalliossa sijaitsevaan jugend – taloon (katu – ja sisäpihan rakennus) tehtiin mittava peruskorjaus: linjasaneeraus, julkisivusaneeraus, hissit, pihojen uudistus ja uusien ullakkoasuntojen rakentaminen (860 m²). Suunnittelun ja eri kokonaisuuksien yhteensovittaminen toteutusvaiheessa oli haasteellista. Kellarin lattioiden laskeminen ja siihen liittyvä detaljit olivat vaativia. Ullakkoasuntojen rakentamisessa rakennesuunnittelijan osaaminen tuli hyvin esiin, erityisesti työmaavaiheessa.

Tietoja kohteesta:

• Kokonaiskustannus yhtiön osuus 9,0 m€ (ei ullakot)
• Ullakon teräsrakenteiden kelpoisuus osoitettiin rakennuspaikkakohtaisella asiantuntijalausunnolla

Yliopiston vanhan rakennusvaiheen RV1 peruskorjaus. Vanha rakennus on tehty 1970-luvulla. Osan rakennuksen purku kokonaan ja uuden rungon teko. Korkean lasikuution rakentaminen vanhan rakennuksen keskelle.Haastava tietomallinnuskohde, jossa laajojen purkutöiden osalta koko rakennuksen stabiliteettitarkastelut tehtiin huolella.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen pinta-ala n. 21 000 m2

Keilaniemestä Ruoholahteen rakentuva Länsimetro jatkaa A-Insinööreissä jo 70-luvulta alkanutta metrohankkeiden perinnettä. ”Vanhan metron” kalliotunneliosuuksista 90 % on A-Insinöörien käsialaa, ja Länsimetrossa vastaamme kalliorakennesuunnittelijana Keilaniemi-Ruoholahti osuudesta sekä Länsimetron jatkeen osalta Espoonlahden asemasta ja Sammalvuoren varikosta. Myös Soukan aseman rakennesuunnittelu on vastuullamme.  Länsimetron ykkövaiheen geotekninen pääsuunnittelu tehtiin välillä Ruoholahti-Matinkylä A-Insinöörien voimin.

Saramäen maanalainen raakavesipuhdistamo toimii veden välivarastona sen matkalla Kokemäenjoesta talousvesiverkostoon. Kallion sisään rakennetun säiliön tehtävänä on tasata ja säädellä vedensyöttöä kulutuksen vaihteluiden mukaan ja toimia hätätilanteissa veden varasäiliönä. Vesimäärä maanalaisessa säiliössä on 66 000 m³. A-Insinöörit vastasi raakavedenpuhdistamon pää-, rakennus- ja kalliosuunnittelusta sekä suunnittelun täytäntöönpanosta ja kalliorakentamisen ohjauksesta.

Tietoja kohteesta:

• Säiliössä kaksi rinnakkaista 250 metrin mittaista tunnelia, jotka louhittu useiden kymmenien metrien syvyyteen kallioon
• Vesisäiliön pumput, venttiilit ja putkistot on sijoitettu niin ikään kallion sisään
• Säiliön vesimäärä 66 000 m³

Viikinmäen jätevedenpuhdistamo on Suomen suurin maanalainen jätevedenpuhdistamo. Sen läpi virtaa päivittäin n. 270 000 m3 vettä. A-Insinöörit vastasi kohteen  rakenne- ja kalliosuunnittelusta. Sittemmin A-Insinöörit on osallistunut myös kohteen LVIA-suunnitteluun.

Tietoja kohteesta:

• Suomen suurin maanalainen jätevedenpuhdistamo
• Jätevedenpuhdistamon luolien yläpuolelle on sittemmin rakennettu uusi, 3 500 asukkaan asuinalue

Vuoltsun kortteli muodostuu neljästä 1930-luvulla rakennetusta osasta ja sen julkisivu on suojeltu. Kokonaisuus yhdistetään osaksi uutta kauppakeskusta. Kohteen suurimman haasteen muodostavat vanhat välipohjat, jotka on rakennettu useaan eri korkeusasemaan. Tasoeroja pyritään häivyttämään mahdollisimman paljon mm. perustusrakenteita syventämällä.

Tietoja kohteesta:

• Hanke valmistuu 2018
• Kohteen kerrosala 8100 m2
• Julkisivu suojeltu
• Sisäpihat katetaan lasikatoilla

Teollisuuskadun tietunnelin uudelleensuunnittelun ansiosta se palvelee nyt tehokkaasti kehittyvää kaupunkia. Ensivaiheessa se toimii rakentamisen aikaisena tienä Pasilan alueen rakennustyömaalla, johon nousee 7 korkeaa asuinrakennusta sekä suuri kauppakeskus.

Tietunneli koostuu kolmesta uudesta betonikäytävästä, 7 sillasta ja entisestä rautatietunnelista. A-Insinöörit vastasi tunnelin suunnittelusta kokonaisuudessaan ja osallistui nykyisten rakenteiden uudelleensuunnitteluun, uusien rakenteiden rakennesuunnitteluun sekä LVIA-suunnitteluun ja koordinoi muiden Teollisuuskadun tunneliin liittyvien tunneleiden sähkö-, automaatio- ja paloturvallisuustöitä.

Tietoja kohteesta:

• Valmistumisajankohta: ensimmäinen rakennusvaihe valmis kesällä 2016
• Pituus 350 m

Helsingin yliopiston keskustakampuksella Fabianinkadun ja Unioninkadun väliin sijoittuva maanalainen Kirjastoluola on uraauurtavin Helsingin yliopistolle toteutetuista maanalaisista hankkeista. Käyttötarkoituksensa vuoksi se on toteutettu noudattaen erittäin tiukkoja tilojen lämpötilalle ja kosteudelle asetettuja vaatimuksia. Hyllymetrejä luolassa on yhteensä 80 km.

Tietoja kohteesta:

• Käyttöönotto 2000-luvun alussa
• Hyllymetrejä 80 km
• Maanalainen kulkuyhteys Helsingin yliopiston vanhaan kirjastoon sekä päärakennukseen
• Metsätalo liitetty osaksi Kirjastoluolaa huoltotunnelilla myöhemmin

Viikinmäen kaupunginosaan rakentuvaViikinmäen Askelmat sijaitsee jylhällä kalliotontilla. Suunnitelmien lähtökohdaksi valittu terassitalo kunnioittaa jylhän kalliotontin muotoja. Viikinmäen Askelmat koostuu kolmesta asuinrakennuksesta: talo A luhtitalo, talo B ja C porrastava rinnetalo, jotka muodostavat yhteensä 73 asuntoa.

Tietoja kohteesta:

• Ensimmäinen rakennus valmistuu vuonna 2018
• Bruttopinta-ala n. 3614 hm² (5500 kem²)
• Rinnetaloissa paljon terasseja

Kuva: POOK Arkkitehtitoimisto

Kohde sijoittuu Kuopion yliopistollisen sairaalan 3. ja 4. kerrokseen. Kohteeseen kuuluivat ISLAB lky:lle tulevat toimitilat sekä IV-konetilat. Kohde sisälsi tilojen peruskorjausta, vanhalle vesikatolle tulevan laajennusosuuden sekä uudet IV-konetilat.

Tietoja kohteesta:

• Tilat otettu käyttöön vuoden 2017 alussa
• Hankkeen kokonaislaajuus n. 1230 brm², josta toimitilojen laajuus n. 840 brm²  ja IV-konetilojen n. 390 brm²
• Mallinnuskohde, suunniteltu Tekla Structures – ohjelmistolla

Helsingin Jätkäsaareen valmistuva 6-kerroksinen asuinkerrostalo sisältää myös pysäköintitaloja, jotka ovat osittain rakennuksen alla. Kohteessa on kaareva moduuliverkosto, vinoja kattoja sekä paljon vaativia/erikoisia rakenneteknisiä paikkoja. Rakennus on pääosin betonielementtirunkoinen, ullakolla ja vesikatolla käytetään rungossa myös kertopuuta.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 6950 m²
• Mallinnuskohde, suunniteltu Tekla Structures – ohjelmistolla
• Kohteesta on järjestetty ARK-suunnittelukilpailu

Kuva: OOPEAA, OFFICE FOR PERIPHERAL ARCHITECTURE

Peruskorjauksen kohteena on Vantaan kaupungin kaupungintalo (Tikkurilan virastotalo eli entinen Helsingin maalaiskunnan kunnantalo) sekä Lasten taidetalo Pessi (alun perin kunnan kirjasto). Kaupungintalo valmistui vuonna 1957 ja Pessi vuonna 1958. Arkkitehteina olivat Olli ja Eija Saijonmaa.

Tietoja kohteesta:

• Rakennukset on suojeltu kaavamerkinnällä ”sr”
• Rakennusten yhteistilavuus on 82 500 m3
• Kaupungintalon kokonaisala on 6054 m2 ja valtuustosalilaajennuksen 620 m2
• Vanha puupaaluperustus tuettu suihkupaaluttamalla

Kallio- ja ympäristösuunnittelun tiimin asiantuntemusta tarvittiin CNNC:n maanalaisen tutkimuslaitoksen (URL) projektiin suunnittelutyön arvioijana, asiantuntijaluennoitsijana ja asemointisuunnittelun konsulttina. Arviointi kattoi mm. vaatimukset, asemoinnit, kustannukset, pitkäaikaisturvallisuuden, bentoniitin, ilmanvaihdon ja käyttöturvallisuuden. Laitoksen tutkimustyön hedelmänä paikalle saattaa kehittyä maailman suurin HLW-loppusijoituslaitos.

Tietoja kohteesta:

• Kiinan URL:n rakennustyöt noin vuonna 2020
• Laajennettava URL, koko 650 000 m3, syvyys 560 m
• Tunnelimalli kuiluilla, graniittia
• Jätetyyppi on lasitettu korkea-aktiivinen ydinjäte
• Tuloramppi, kolme kuilua ja testialue
• Louhinta TBM-tunneliporalla (7 km) ja poraus- ja räjäytysmenetelmällä (12 km)

Mizunamin URL on Japanin ainoa kiteiseen kallioon louhittu maanalainen tutkimuslaboratorio. Laitoksen laaja tutkimustyö rakentaa vahvaa tieteellistä ja teknologista pohjaa geologiselle loppusijoitukselle. Kallio- ja ympäristösuunnittelun tiimi kehitti tutkimuslaitokselle sulkemisstrategian ja demon monitorointeineen ja piti teknisen workshopin. Tiimi toi projektiin myös tuoreimman tutkimustiedon, sovellukset ja kokemukset suolapitoisen pohjaveden vaikutuksista kolloidisen silikan injektointiin.

Tietoja kohteesta:

• Projekti alkoi vuonna 2005 (vuonna 2016 syvyys 500 m)
• Pääkuilun ja ilmastointikuilun halkaisija 6 metriä
• Kaksi 1 000 metriä syvää kuilua ja useita kaivosperiä
• Geotieteellinen tutkimus kestää 20 vuotta

Historiallisesti merkittävän Helsingin Olympiastadionin peruskorjaus on poikkeuksellisen vaativa korjaus- ja laajennushanke, jossa A-Insinöörit toimi 3. osapuolen tarkastajana. Rakennuksen pohjarakennesuunnittelu on suoritettu Helsingin kaupungin johdolla -60 luvulla. Nyt käynnissä olevissa korjausratkaisuissa on mukana A-Insinöörien Launo Laatikaisen aikaisemman kattamiskilpailun ratkaisu.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala 36 300 m²
• Kokonaiskustannukset 209 M€
• Kohteessa käytettyjen ARK-, GEO-, RAK- ja LVI-tuotteiden hyväksyntäasiakirjojen tarkastaminen ja rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittaminen

Kallio- ja ympäristösuunnittelun osaston NWM-suunnitelma SNF-loppusijoitukseen on poikkeuksellinen koko maailmassa. Se sisältää ehdotuksen sekä uudesta loppusijoitusvarastosta että nykyisen varaston vaihtoehtoisesta laajennuksesta, mikä mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön eri loppusijoituksesta vastaavien tahojen välillä.

Kallio- ja ympäristösuunnittelu tuotti myös erillisen raportin potentiaalisten loppusijoituspaikkojen vaatimuksista erittäin tiukalla aikataululla.

Tietoja kohteesta:

• Hanke käynnistyy aikaisintaan 2070-luvulla
• 600 000 m3
• 20 kilometriä tunneleita/kuiluja, syvyys 500 m
• KBS-3H- ja KBS-3V-konseptit
• SNF:n määrä on noin 1 200-1 800 tU

Kun SURAO käynnisti korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusprojektin, se sai käyttöönsä Kallio- ja ympäristösuunnittelun sekä PSOy:n osaamisen ja asiantuntemuksen, jota Suomen DGR-projektin aikana kertyi. Kallio- ja ympäristösuunnittelun tiimi päivitti loppusijoituspaikkastrategian, kehitti jätteenkäsittelykonseptin ja DGR-suunnitelman, paransi konseptin turvallisuusperustelua, arvioi ympäristö-vaikutukset ja lisäsi DGR:n yleistä hyväksyntää.

Tietoja kohteesta:

• DGR:n sijoituspaikka valitaan vuoteen 2025 mennessä
• 1 700 000 m3, syvyys 500 m, sijoitus 1 300 MEUR
• Maanpäällinen ala on 29,5 hehtaaria
• 9 000 tonnia käytettyä ydinpolttoainetta (SNF) ja 5000 m3 muuta korkea-aktiivista jätettä
• Palvelut: 4 vuotta, 2,75 MEUR

Espoossa sijaitseva Auroran koulutu on Espoon energiatehokkain julkinen rakennus. Kolmikerroksinen uudisrakennus on lähes nollaenergia-pilottikohde. A-Insinöörit vastasivat rakennuksen rakenne- ja valmisosasuunnittelusta.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala: 7 300 brm²
• Kokonaiskustannukset: n. 21 M€
• Kohteessa käytettyjen ARK-, RAK- ja LVI-tuotteiden hyväksyntäasiakirjojen tarkastaminen

NWMO toteuttaa APM-periaatetta (Adaptive Phased Management), eli keskitettyä käytetyn ydinpolttoaineen eristämistä loppusijoituspaikkaan.  Kallio- ja ympäristösuunnittelun ALARA-arvioinnit takasivat, että työntekijöiden altistumat pysyvät säädetyissä rajoissa, ja osoittivat suunnittelun ja toiminnan optimointitarpeet. Kallio- ja ympäristösuunnittelun FMEA-analyysien avulla tunnistetaan mahdollisia vaara- ja onnettomuustilanteita käytön aikana.

Tietoja kohteesta:

• Korkea-aktiivisen jätteen loppusijoituspaikka 6 km2
• Syvyys 500 m
• Kolme referenssikonseptia: Mark I, II ja III
• Alueelle rakennetaan tilat myös toimistoille, huoltotoiminnoille, palveluille, valvonnalle ja testaukselle
• Hankkeeseen sijoitetaan 7–8 biljoonaa Kanadan dollaria

Aiemmin tavaratalona toimineeseen kiinteistöön toteutettiin nykyaikainen monitilatoimisto, jossa hyviin ääniolosuhteisiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Akustisina ratkaisuina on käytetty seinäkkeitä, tekstiilimattoja, vaimentavia seinä- ja kattopintoja sekä peiteäänijärjestelmää. Lisäksi tilassa on runsaasti neuvottelu- ja puhelinhuoneita.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala 2700 brm2
• Olemassa olevaan liikerakennukseen toteutettu nykyaikainen monitilatoimisto

Posivan käytetyn ydinpolttoaineen (SNF) loppusijoituspaikka (DF) on maailman edistynein SNF:n loppusijoituspaikkaprojekti. Kallio- ja ympäristösuunnittelun tiimi on suorittanut projektissa noin 400 työtehtävää viimeisen 40 vuoden aikana ja ollut avainasemassa myös rakennusluvan saamisessa. Tiimi on tuonut arvokkaan panoksensa mm. paikan valintaan, tekniseen suunnitteluun, pitkäaikaisturvallisuuden arviointiin, kulujen hallintaan ja yleisen hyväksynnän edistämiseen.

Tietoja kohteesta:

• Rakennustyöt alkoivat vuonna 2004 ja laitos aloittaa toimintansa vuoden 2024 loppuun mennessä
• 520 MEUR, 956 000 m3, 200 000 m2 ja 42 km tunneleita/kuiluja (poisluettuna ONKALO URL)
• Sopimuksen arvo suunnittelussa ja turvallisuusarvioinneissa on ollut 2–3 MEUR vuosittain viimeisen vuosikymmenen ajan
• Kulkutunneli ja 4 pystysuoraa kuilua, syvyys 465 m

Kallio- ja ympäristösuunnittelun asiantuntemusta on tarvittu noin 40 tehtävässä viimeisen 20 vuoden aikana Ruotsin SNF-loppusijoituspaikkaprojektin vertikaalisessa 3V-konseptissa ja horisontaalisessa 3H-konseptissa. Tiimin työ on auttanut SKB:ta saamaan säteilyturvallisuusviranomaisilta myönteisen loppulausunnon (kesäkuu 2016), jossa SKB todetaan kykeneväksi täyttämään SNF-jätteen loppusijoituspaikalle asetetut säteilyturvallisuusmääräykset. Tiimi on antanut merkittävän panoksen mm. pitkäaikaisturvallisuuden arviointiin, paikkatutkimukseen ja tekniseen suunnitteluun.

Tietoja kohteesta:

• Paikka valittiin vuonna 2009, hakemukset yli 6 000 kanisterin loppusijoituspaikan rakentamiseen jätettiin vuonna 2011
• 2 300 000 m3, maanalainen ala 3–4 km², syvyys 400–500 m
• Tunnelien kokonaispituus 66 km
• Kokonaiskustannukset 1 300 MEUR

Kallio- ja ympäristösuunnittelun osasto hoiti asiantuntemuksellaan TVO:n matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen (LILW) loppusijoituspaikan pääsuunnittelun, yleissuunnittelun ja kalliorakennussuunnittelun. Osasto vastasi geologisesta kartoituksesta ja kalliorakennuksen työnjohdosta rakennusaikana. Tiimi on myös tehnyt monia lisäsuunnitelmia jätteensijoituspaikkojen sulkemiseen ja analysoinut alueen valvontatuloksia.

Tietoja kohteesta:

• Toiminnassa vuodesta 1992 (nyt puoliksi täynnä)
• 90 000 m3, siilojen syvyys 70–100 m
• Olkiluodon ydinvoimalaitoksen käyttöjäte
• Jäte pakataan betonisäiliöhin
• Kaksi siiloa (halkaisija 24 m ja korkeus 35 m)
• Kulkutunneli (665 m), kuilu (57 m)

Kallio- ja ympäristösuunnittelun tiimi tarjosi projektiin avainasiantuntijapalvelut, kuten koulutusohjelmat, asemointisuunnittelun, pohjaveden hallinnan, päästöestejärjestelmät, kalliorakennussuunnittelun, paikkatutkimuksen ja LILW-laitoksen teknisen suunnittelun. Korean loppusijoituspaikan rakennustöiden aikana tiimi antoi tukensa teknisiin arviointeihin ja lisensointiin kahden vuoden ajan.

Tietoja kohteesta:

• Rakennustyöt 2006-2014, toimintaan 13.7.2015
• $1,5 biljoonaa, noin 400 000 m3
• Jätesäiliöt siiloissa (80–130 metriä bsl)
• Kuusi siiloa (halkaisija 24 m, korkeus 35 m) 100 000 tynnyrille, rakennustunneli (1 950 m), käyttötunneli (1415 m), kuilu (207 m)
• Kallio- ja ympäristösuunnittelu teki 15 työkokonaisuutta vuosina 2004–2014

Kallio- ja ympäristösuunnittelun tiimin projektin tavoitteena oli kerätä yhteen vertailtavaksi tiedot eri maiden LILW-siiloista (kallio- ja ympäristösuunnittelun osasto on suunnitellut useimmat siilotyyppiset LILW-loppusijoituspaikat) kiteisessä peruskalliossa. Kerätty tieto lisäsi asiakasymmärrystä ja mahdollisti päätöksen siitä, onko siilomuotoinen laitos mahdollinen asemointiratkaisu.

Tietoja kohteesta:

• LHGW-jätteen loppusijoitus
• Mahdollisesti korkea-aktiivista jätettä ja matala- ja keskiaktiivista jätettä samaan laitokseen
• Syvyys 200–1 000 m, ala useita neliökilometrejä
• Kansallinen geologinen kartoitus alkoi 2015

Kallio- ja ympäristösuunnittelun asiantuntijat arvioivat matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen (LILW) loppusijoituspaikan suunnitteludokumentaation.  Arvioinnin painopiste oli pitkäaikaisturvallisuudessa, holvisuunnittelussa ja laatutekijöissä. Tiimi esitti suosituksensa, joiden perusteella valtion ydinturvallisuusviranomainen voi tehdä päätöksensä rakennusluvan myöntämisestä.

Tietoja kohteesta:

• Mäkityyppinen moniesteinen loppusijoituskonsepti (luonnollisten ja keinotekoisten esteiden järjestelmä)
• Modulaarinen malli, vahvistetut betoniholvit
• Jäte tulee Ingalinan ydinvoimalaitoksesta
• Jätteen käsittelyvolyymi 100 000 m3

Tampellan vanhan Pellavatehdas on rakennettu vaiheittain 1857-1973 välillä. Kohde saneerattiin toimisto- ja sairaalakäyttöön. Saneeraustyöt tehty rakennuksen historiaa kunnioittaen eikä julkisivuihin tehty suuria muutoksia. Alkuperäisen osan runko koostuu valurautapilareista ja aaltorautalevylaatastosta. Lisäksi välipohjissa on paljon kappaholvirakenteita.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala n. 15.500 brm2
• Asemakaavalla suojeltu rakennus, joka on osa Tammerkosken kansallismaisemaa

Tampereen Kalevan Prisma on myynniltään Suomen suurin. Liikekeskuksen laajennus ja saneeraustyöt toteutettiin vuoden 1016 aikana. Rakennuksen rungossa on varauduttu 3-4 kerroksisen pysäköintilaitoksen rakentamiseen. Koko alue tulee laajentumaan liikenteen solmukohdaksi, ja järjestelyissä on huomioitu ratikan valmistuminen.

Tietoja kohteesta:

• 12000 kem², parkkitilaa 8800 kem²
• Kalevanrinteen asunto-alue vieressä
• 3D-kohde

Kalevanrinne on laaja asuntoalue Kalevan Prisman kupeessa. Alue on toteutettu eri rakennusliikkeiden tuotantona, ja sillä sijaitsee sekä vuokra- että omistusasuntoja ja maanalaisia parkkihalleja. Asuntoalue sijaitsee ratikkareitin varrella.

Tietoja kohteesta:

• 36 000 kem²

Kauppakeskus Ratinasta on tulossa monipuolisin kauppakeskus Tampereen keskustaan. Kauppakeskus on kolmen uniikin rakennuksen kokonaisuus: kolmikerroksisesta uudisrakennuksesta ja kahdesta entisöidystä funkkisrakennuksesta muodostuva kauppakeskus tulee toimimaan monipuolisena vapaa-ajan ja viihtymisen keskuksena.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 53 000 m², yli 150 liikettä
• Kokonaiskustannukset 240 M€

Lue lisää

A-Insinöörit toimi Pasilaan valmistuvan kauppakeskus Triplan ulkomaisten investointipankkien (rahoittajien) teknisessä neuvonantajatiimissä rakennusaikana (lender’s technical advisor).

Tietoja kohteesta:

• Valmistuu vaiheittain
• Bruttopinta-ala n. 243 200 m²
• Kokonaiskustannukset n. 600 M€

Kuva: YIT

Lue lisää

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen laajennus Arvo 2 toimii yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opetus- ja tutkimuskäytössä. Rakennuksen pinta-alasta noin kolmannes on erilaisia laboratoriotiloja sekä kuumaa sairaalaa vastaavia demotiloja.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala 24700 brm²
• Kokonaiskustannukset 67 M€
• Lääketieteen opetusrakennus
• Yhteistoimintaurakka (PJU)

Ratinanranta on aluekohde Pyhäjärven rannassa Ratinan Stadionin ja Ratinan liikekeskuksen kyljessä. Alue on rakentunut usean rakennusliikkeen toimesta kolmelle eri tontille. Alueelle ominaispiirteistä on vaativa rantarakentaminen veden välittömässä läheisyydessä.

Tietoja kohteesta:

• 44500 kem², 550 autopaikkaa pihakannen alla

Espantorni on Tampellan alueen 17 kerroksinen maamerkki. Se rakennettiin poikkeuksellisen ahtaalle tontille kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun väliin. Rakennuksessa on 175 asuntoa ja useita liiketiloja. Kattokerroksesta löytyy mahtavilla näkymillä varustettu saunaosasto.

Tietoja kohteesta:

• 10 300 kem²

Lucina Hagmanin koulussa akustiikkasuunnittelun painopistealueina olivat musiikinopetustilat ja teknisen työn opetustilat sekä neljännesympyrän muotoinen ruokala, jota käytetään myös esiintymistilana. Ääntä eristävien rakenteiden liitoksista ja LVIS-asennusten läpivienneistä laadittiin yksityiskohtaiset detaljipiirustukset.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala 4000 brm2
• Kokonaiskustannukset 8 M€

Puukerrostalo, joka sijaitsee Jyväskylässä Kuokkalan asuinalueella. Kohde on 7-kerroksinen kerrostalo ja käsittää 70 asuntoa.  Bruttopinta-ala 4791 m².

Kuva: OOPEAA

Muuntorakentaminen teollisuus- ja toimistorakennuksesta asuinrakennukseksi. Vuosien 1905-1934 välisenä aikana rakennettu kiinteistö on alun perin toiminut trikoo- ja sukkatehtaana. Siitä noin neljäsosa puretaan ja tilalle rakennetaan uusi asuinkerrostalo. Koko massan päälle rakennetaan 2 kerrosta korotusta puuelementeistä.

Tietoja kohteesta:

• Kohteen bruttopinta-ala 18 156 m2
• Kokonaiskustannukset n. 50 M€
• Julkisivut säilytettäviltä osin suojeltuja
• Vanhat välipohjat uusitaan osittain vanhaa runkoa hyödyntäen

A-Insinööreiltä mukana:

• GEO-suunnittelu + tarkemittaukset
• Kuntotutkimus + korjausrakennesuunnittelu, haitta-ainetutkimukset
• Uudisrakennesuunnittelu, betoni- ja puurakenteet + elementtisuunnittelu

Kansainvälisestikin tunnetun Tampereen pääkirjasto Metson peruskorjaus.  Rakennuksen valmistumisvuosi 1986. Rakennuksen  muodoista  johtuen  sen  rakenteissa  on  käytetty  yksilöllisiä  ja  osittain myös poikkeuksellisia rakenteita.

Peruskorjauksen yhteydessä nykyaikaistettiin kirjaston toimintoja ja muutettiin tiloja tukemaan tämän hetkisen toiminnan tarpeita. Kellarikerroksen muussa käytössä olevat tilat otettiin pääkirjaston käyttöön.

Tietoja kohteesta:

• Valmistumisvuosi 2017, toteutettu 4 vaiheessa
• Kohteen bruttopinta-ala 11.160 m2
• Kokonaiskustannukset n. 11,5 M€
• Kaupunkikuvallisesti merkittävä rakennus on Raili ja Reima Pietilän 1978 ehdotuksella ”Soidinkuvat” voittaman arkkitehtikilpailun lopputulos

Hatanpään kartano on toiminut niin sotilassairaalana, museona kuin juhlatilanakin. Kartanon päärakennus on rakennustaiteellisesti arvokas ja suojeltu asemakaavalla. Julkisivujen rappaus-, parveke- ja kipsikoristeosien korjaustoimenpiteet määriteltiin kuntotutkimuksen pohjalta alkuperäistä asua kunnioittaen.

Tietoja kohteesta:

• Rakennus on suojeltu asemakaavalla
• Vanhaa rappausta säilytettiin mahdollisimman paljon

Asunto-osakeyhtiö Näsimurin julkisivu- ja parvekekorjaus, jossa n. 1/3 julkisivuista purettiin ulkokuori ja lämmöneristeet, lopulle tehtiin lisälämmöneristäminen. Lisätutkimuksilla tarkennettiin korjaustapojen rajausta julkisivuilla. VT 12 ja junaradan meluhaitat huomioitiin suunnitteluratkaisuissa. Osakkaiden informointi ja aktivointi huomioitiin tarkasti koko hankkeen ajan.

Tietoja kohteesta:

• Valmistumisvuosi 1977, julkisivukorjaus 2012
• Kokonaiskustannukset n. 850 000 € sis. alv (pysyttiin kustannusarviossa)
• Julkisivuremontti 2012 -voittaja

Asunto-osakeyhtiö Korkearinteen julkisivu-, parveke- ja pihakorjaus, jossa toteutettiin julkisivujen eristerappaus, parvekekorjaus ja piharemontti. Hankeessa haettiin erittäin viimeisteltyä lopputulosta. Hanke- ja toteutussuunnittelun aikana pidettiin useita tiedotustilaisuuksia ja osakkaita informoitiin ja osallistettiin aktiivisesti. Luonnokset tehtiin sekä eristerappauksesta että levyvaihtoehdosta.

Tietoja kohteesta:

• Valmistumisvuosi 1969, julkisivukorjaus 2014
• Kokonaiskustannukset n. 1.300.000 € sis.alv
• Julkisivuremontti 2015 2.palkinto

Arvokkaan ja keskeisellä sijainnilla olevan rakennuksen julkisivujen ja vesikaton kuntotutkimus. Julkisivuissa rappausta, kipsikoristeita, puhtaaksimuurattua tiiltä, luonnonkiveä sekä tornimaisia osuuksia ja muita koristeosia. Vesikate kuparipeltiä (kadun puoleiset lappeet / maalattua peltiä (sisäpihan puoleiset lappeet).

Tietoja kohteesta:

• Valmistumisvuosi 1901/1905
• Kuntotutkimus 2016
• Kohteen bruttopinta-ala 5468 m2 (huoneistoala)

Rakennus (ns. Säästöpankintalo) on alkujaan valmistunut kahdessa vaiheessa vuosina 1902-03 (reunaosat) ja 1926 (keskiosa), arkkitehteinä  Geselius- Lindgren-Saarinen ja Birger Federley. Rakennuksen julkisivukunnostuksessa pyrittiin löytämään mahdollisimman alkuperäinen värisävytys mm. vanhoja maalikerroksia julkisivuista ja koristeosista.

Julkisivujen rappaukset uusittiin pääosin ja koristeosat kunnostettiin. Ikkunat ovat uusittu 1990 –luvulla ja nyt niille tehtiin huoltomaalaus.

Tietoja kohteesta:

• Kokonaiskustannukset n. 1 milj.€
• Kaupunkikuvallisesti arvokas, asemakaavalla suojeltu rakennus

Ideasuunnitelma ylileveän ja jäsentymättömän katutilan muuttamiseksi maantiemäisestä vauhtisuorasta turvalliseksi ulkoasultaankin alhaisen nopeustason Koulukaduksi. Erityishuomiota kiinnitettiin selkeisiin ja luontaisiin suojatie- ja pysäkkipaikkoihin. Samalla suunniteltiin huolto- ja hälytysliikenteen, pyöräpysäköinnin sekä saatto- ja noutoliikenteen ratkaisut toimiviksi.

Tietoja kohteesta:

• Kohde on toteutettu esisuunnitelman ratkaisuilla
• Suunnittelualueen laajuus: Koulukatu kahden katuliittymän välillä sekä koulukeskuksen piha-alueen liikennejärjestelyt.

Ideasuunnitelma maantiemäisen, leveän läpiajotien kehittämiseksi kuntakeskuksen taajamatoimintoja tukevaksi eläväksi keskustakaduksi. Konsultin kokoaman ideapankin, ideariihien ja työpajojen avulla haettiin vuoropuhelun keinoin yhteistä näkemystä tavoitteista ja kehittämisestä ja määritettiin vaihtoehtotarkastelun ja ideoinnin selkänojaksi selkeät suunnitteluperiaatteet ja laaja hyväksyntä.

Kohdetta on lähdetty vaiheittain toteuttamaan ideasuunnitelman ratkaisuilla mm. kirkon edustan keskustailmeinen kiertoliittymä.

Tietoja kohteesta:

• Työn ajankohta: 2011-2012
• Suunnittelualueen laajuus: 850 m
• Suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarvio: 4,2 milj. euroa

Kantatie 51 on tärkeä itä-länsisuuntainen pääväylä, joka yhdistää läntisen Uudenmaan pääkaupunkiseutuun ja sen työssäkäyntialueeseen. Kantatie 51 on myös tärkeä tavaraliikenteen reitti Hankoon ym. satamien tiekuljetuksille. Kirkkonummella merkittäviä elinkeinoelämän kuljetuksia tuottavia alueita ovat Kantvikin satamat ja Kantvikin teollisuusalue lähellä Siuntion rajaa ja kantatietä 51. Suunnitelma palvelee kuntien kaavoitusta ja kantatien kehittämispolkua, keskeisimpinä toimenpiteinä tien nelikaistaistaminen ja neljä uutta eritasoliittymää.

Tietoja kohteesta:

• Työn ajankohta: 2015-2017
• Suunnittelualueen laajuus: 11,5 km

Valtatie 12 on eräs Suomen tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä. Valtakunnallisen roolin lisäksi tiellä on Tampereella keskeinen merkitys seudullisesti ja paikallisesti. Työssä on määritetty valtatien nelikaistaistamisen kehittämispolku, ml. valtatien 9 eritasoliittymän kehittäminen sekä kaksi uutta maankäytön kehittämistä palvelevaa eritasoliittymää (mm. 11 500 uutta asukasta Ojala-Lamminrahkaan). Vaiheen 1 kiireellisistä toimenpiteistä on jo saatu merkittävää apua valtateiden 9 ja 12 eritasoliittymän ongelmakohtiin.

Tietoja kohteesta:

• Työn ajankohta: 2011-12
• Suunnittelualueen laajuus: 5 km
• Suunniteltujen toimenpiteiden kustannusarvio: 33 milj. euroa

Asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkodin rakentaminen Humppilan keskustaan. Kaavassa osoitetaan kolme korttelialuetta, asuin- ja liikerakennusten korttelialue, julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue päiväkodille sekä museorakennusten korttelialue.

Tietoja kohteesta:

• Suunnittelualueen koko 1,16 ha
• Kulkuyhteydet korttelialueella järjestetään siten, että liikkuminen on turvallista päiväkodilla asioiville ja lähialueen asukkaille, autolla, pyörällä ja jalan.

Oikeusvaikutteinen ja strategisena laadittu osayleiskaava ja kaavaan liittyvät selvitykset (mm. täydennysrakentamis-, liikenne- ja maisemaselvitykset) Saarijärven kaupungin keskusta-alueelle. Suunnittelun aikana kaikkein keskeisimmäksi kysymykseksi nousi vt 13 linjaus ja siihen liittyvät muut liikennejärjestelyt.

Tietoja kohteesta:

• Työn ajankohta 2008-2015
• Suunnittelualueen koko 25 km²
• Yleiskaavalla osoitetaan Saarijärven keskustaajaman tulevien vuosikymmenien tavoiteltava maankäytön, liikenteen ja ympäristön kokonaisrakenne.

Asemakaavalla mahdollistetaan logistiikkatoimintoihin keskittyvän työpaikka-alueen rakentaminen Vt 7, Uuden Porvoontien ja Kilpilahdentien rajaamalle alueelle. Asemakaavassa alueelle on osoitettu 3 tonttia teollisuus- ja varastorakennuksille. Suunnittelualue sijaitsee Sipoon ja Porvoon rajalla, Boxin kylässä, Söderkullan taajaman itäpuolella.

Tietoja kohteesta:

• Suunnittelualueen koko 30 ha
• Asemakaavaa varten laadittiin luonto- ja liikenneselvitys sekä pinnantasaus- ja massatasapainotarkastelu.

Suunnittelun päätavoitteena on laatia Läyliäinen – Maakylän alueelle oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44§) keskeisillä kyläalueilla. Kaavalla osoitetaan asutuksen ja yritystoiminnan tulevat laajenemisalueet, turvataan alueen kulttuuriset ja luonnonarvot sekä virkistyskäyttöalueet.

Tietoja kohteesta:

• Suunnittelualueen koko n. 3600 ha
• Oikeusvaikutteinen yleiskaava, jota voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 44 §) keskeisillä kyläalueilla

Valtatie 3:n ja maantie 130:n risteysalueen asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa leipomo-, toimisto- ja muuta yritysrakentamista Riihimäen kaupunkialueen läntiselle reunalle, logistisesti hyvin toimivalle alueelle. Asemakaavassa alueella on rakennusoikeutta yhteensä 18 000 km².

Tietoja kohteesta:

• Suunnittelualueen koko 10 ha
• Asemakaava tiivistää kaupungin yhdyskuntarakennetta sekä tehostaa maankäyttöä valtakunnallisen liikenneverkon läheisyydessä.

Äänekoskelle valmistuvan Metsä Groupin biotuotetehtaan johdosta kaksi nykyistä liittymää parannetaan kiertoliittymiksi. Liittymät sijaitsevat lähekkäin aivan kaupungin keskustassa maantiellä 642 ja katuverkolla. Liittymiin kytkeytyy oleellisesti keskustan palvelut ja paikallinen kevyen liikenteen verkko.

Tietoja kohteesta:

• Kiertosaarekkeen halkaisija 16 metriä molemmissa kiertoliittymissä
• Ajoratoja parannetaan noin 730 m ja niihin liittyviä kevyen liikenteen yhteyksiä yli 1 km
• Liittymien keskinäinen etäisyys vain 150 metriä
• Liittymien välissä nykyinen ylikulkusilta, jonka pintarakenteet uusitaan
• Liittymistä on laadittu toteutusmallit
• Toinen liittymistä toteutettu vuonna 2016, toinen rakentuu vuoden 2017 aikana
• Rakennuskustannusarviot yht. 1,35 milj. €

Kalasataman paraatipaikalle rakennetun uudiskohteen monimuotoisuus ja meren läheisyys nostivat hankkeen vaatimustasoa rakennusfysikaalisesti erityisen vaativaksi. A-Insinöörit huolehti hankkeen valvonnasta ja laati rakennushankkeeseen ryhtyvälle suunnitelmat rakennusfysikaalisista tarkastuksista ja erityismenettelyistä.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala yhteensä 12 443 brm2

Huutokauppasalin, asiakasravintolan, valmistuskeittiön ja henkilökunnan ravintolan peruskorjaus ja laajennus, projektinjohtourakka. Huutokauppasali on mitoitettu 800:lle asiakkaalle. Salin ilmanvaihtoratkaisu on poikkeuksellinen, suoraan salin lattian kautta pöydistä. Rakennustyöt toteutettiin käytössä olevassa kiinteistössä.

Johdimme hankkeen tarveselvityksestä takuuajan loppuun. Saimme erinomaista palautetta hankkeen johtamisesta ja saavutimme kaikki tilaajan asettamat tavoitteet.

Hotellirakennuksen 360 huoneen ja kiinteistön talotekniikan peruskorjaus ja laajennus, toteutusmuotona projektinjohtourakka. Scandic uusii konseptiaan ja tähän ”Flag Ship”- hotelliin toteutetaan uuden konseptin mukainen kokouskeskus.

Tähän mennessä valmistuneilta osiltaan hankkeen kustannustavoitteet ovat toteutuneet hienosti laadusta tinkimättä. Suunnittelunohjauksemme on onnistunut täydellisesti. Hotellin huoneista on koko hankkeen ajan kolmasosa käytössä ja siksi palo-osastoinnit ja turvallisuustoimenpiteet on suunniteltu erityisen tarkasti. Hankkeen aikana ei remontista ole saatu ainuttakaan reklamaatiota.

Tietoja kohteesta:

• Valmistuu v. 2018
• Bruttopinta-ala n. 21 500 brm², 360 hotellihuonetta

Kiinteistö on 1950 valmistunut rakennus. Korjausrakennuskohde, jossa muutetaan nykyisen toimistorakennuksen tilat vastaamaan käyttäjän (hotellioperaattori) tarpeita, projektinjohtourakka. Hotellioperaattorin kaupunkihotellikonseptin kolmas kohde tähtää viiden tähden laatutasoon

Vastaamme kiinteistön omistajan toimeksiannosta hankkeen johtamisesta ja valvonnasta. Hankkeen suunnitelmat rakentamista varten on täydennetty yhteistyössä operaattorin ja projektinjohtourakoitsijan kanssa kuitenkin kiinteistön omistajan budjetin sallimissa rajoissa.

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala 8 300 m²

Katajannokalla Helsingissä sijaitsevan ulkoasiainministeriön (Merikasarmi) peruskorjaus suoritetaan v. 2017-2022.  Hanke toteutetaan Senaatin kärkihanke-allianssina. Kohteessa on useita v. 1825-1838 valmistuneita rakennuksia sekä v. 1984 valmistuneita rakennuksia. Kohteen erityispiirteinä ovat mm. ministeriötason turvajärjestelmät, muuttojen vaiheistus, Museoviraston vaatimukset sekä talotekniikan uusiminen vanhoja rakennuksia kunnioittaen

Tietoja kohteesta:

• Bruttopinta-ala n. 26 000 m²
• Kokonaiskustannukset n. 50 M€

Vuosina 2015 – 2017 toteutettu peruskorjaus käsitti kummatkin rakennusvaiheet ja siinä uusittiin mm. kaikki teatterin tekniset järjestelmät.

Vaikka peruskorjauksessa kummankin rakennusosan kantavat rakenteet jäivät pääosin ennalleen, rakennesuunnittelussa riitti haasteita mm. teatteritekniikan tukirakenteissa ja järjestelmien yhteensovittamisessa. Vaativin suunnittelutehtävä oli päänäyttämön torniin, vanhojen puuristikoiden kylkiin, tehdyt teräsristikot, joihin tuettiin kaikki näyttämön teatteritekniikka. Vanhat, suojellut puuristikot jäivät kannattamaan vain vesikattoa.

Ruotsalaisen Johan Erik Stenbergin suunnittelema Porin teatteritalo valmistui 1884. Tyylillisesti uusrenessanssia edustavan teatterin rakentaminen maaseutukaupunkiin oli aikoinaan todella mittava rakennustyö. Lisärakennus, johon sijoittuu pieni näyttämö ja teatterin aputiloja, valmistui 1974.

• Rakennuttamistehtävät: Porin kaupungin tekninen palvelukeskus / Pekka Leppänen, projektipäällikkö
• Kohteen kokonaisala noin 5 500 m²
• Peruskorjauksen kustannusarvio noin 15 M€
• Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Küttner Ky
• Rakennesuunnittelu: A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Kangas on Jyväskylän kaupungin merkittävin aluekehityshanke. Aluetta ollaan kehittämässä tasokkaan asumisen alueeksi lähellä ydinkeskustaa vanhaa paperitehdasmiljöötä kunnioittaen. Olemme saaneet olla tässä merkittävässä hankkeessa mukana yleissuunnitelmavaiheesta aina katujen ja aukioiden katu- ja rakennussuunnitteluun saakka.

Tietoja kohteesta:
Pääkatuja sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä 1,7 km
Jäte-hule ja vesijohtoverkostoja sekä kaukolämmön verkostoja 1,0 km
Hankkeen laajuudesta johtuen suunnittelu vaiheittain tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin ja kolmansien osapuolten kanssa
Rakennuskustannusarvio (koko alue) 17,6 milj. €

Suunnittelualue sijoittui Korian vanhalle varuskunta-alueelle, jossa järjestetään asuntomessut 2019. Suunnittelu sisälsi Pioneeripuiston alueen liikenteen ja vesihuollon yleissuunnittelun sekä katu- ja rakennussuunnittelun.

Tietoja kohteesta:
Pääkatuja sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä 4,7 km, vesihuoltolinjoja 2,0 km.
Tuettuja vesihuoltokaivantoja 0,8 km
Rakennuskustannusarvio 4,7 milj. €