Jatkossa elinkaariominaisuuksien toteutumisesta laaditaan selvitys rakennusluvan yhteydessä.
Asiantuntija-artikkelit


Rakentamislaki voimaan 2025 – elinkaariominaisuudet ohjaamaan rakentamista 

Säilyvyys, joustavuus ja uudelleenkäytettävyys nousevat käsitteiksi ja suunnittelun tavoitteiksi uudessa rakentamislaissa. Vuodesta 2025 alkaen rakennuksen ns. elinkaariominaisuuksista tehdään selvitys rakennusluvan yhteydessä.

Eduskunta hyväksyi maaliskuun alussa uuden rakentamislain, joka vuoden 2025 alussa voimaan tullessaan korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain rakentamista koskevat pykälät. Uusi laki tuo rakennushankkeen suunnitteluun uusia, elinkaareen liittyviä vaatimuksia uusine selvitysvelvollisuuksineen.

Rakentamislain elinkaariomaisuuksia ovat 1) säilyvyys, 2) joustavuus ja 3) uudelleenkäytettävyys (§ 39). Jatkossa hankkeen tavoitteeksi täytyy valita vähintään yksi edellä mainituista elinkaariominaisuuksista, johon rakennuksen ja rakennusosien suunnittelussa keskitytään – kuitenkaan heikentämättä muita elinkaariominaisuuksia. Jokaiseen elinkaariominaisuuteen kytkeytyy myös tavoite purettavuudesta.

Kiertotaloutta ja pitkää elinkaarta edistävät elinkaariominaisuudet eivät korvaa nykyisiä suunnittelun lähtökohtia, vaan täydentävät turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin laatuseikkoihin liittyviä vaatimuksia.

Jatkossa elinkaariominaisuuden tai -ominaisuuksien toteutumisesta rakennuksessa vaaditaan selvitys rakennusluvan yhteydessä. Parhaillaan ympäristöministeriössä pohditaan sidosryhmien kanssa, millainen tämän selvityksen pitäisi olla ja millä tasolla sitä koskevat säädökset annetaan, asetuksena vai ympäristöministeriön ohjeena. 

Säilyvyydellä tarkoitetaan teknistä kestävyyttä ja huollettavuutta

Rakennuksen säilyvyydellä, ns. ”pitkäaikaiskestävyydellä”, tarkoitetaan rakenteiden teknistä kestävyyttä ja kunnossapidettävyyttä.

Käytännössä rakennuksen rungon ja vaipan täytyy kestää ympäristön olosuhteissaan niin, että tekniset vaatimukset täyttävät suunnitellun käyttöiän. Rakenteiden ja rakennusosien huolettavuuden ja korjattavuuden varmistamiseen kuuluvat puolestaan huoltovapaiden materiaalien käyttäminen, rakenteiden kunnon seuranta sekä huollon ja korjausten mahdollistaminen ilman mittavia purkutoimenpiteitä.

Nykyinen normisto ohjaa jo kantavien rakenteiden varmuuteen ja säilyvyyteen, mutta jatkossa oleelliseksi tulee myös muiden rakennusosien tekninen pitkäaikaiskestävyys, huollettavuus ja korjattavuus.

Rakennuksen säilyvyydestä kokonaisuudessaan täytyy uuden lain voimaan tulon myötä laatia selvitys toteutusluvan hakemisen yhteydessä. Lisäksi rakennuksen elinkaariominaisuudet tulee dokumentoida osaksi rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta, jotta ne ovat myöhemminkin hyödynnettävissä.

Tavoitteena on luoda edellytykset laadukkaalle rakentamiselle ja viihtyisille, terveellisille rakennuksille. Minimoimalla ns. tyhmät suunnitteluvirheet ja edesauttamalla kunnossapitoa vähennetään mittavien korjausten tarvetta ja pienennetään rakennuksen elinkaaren aikaisia kustannuksia.

Joustavuudella varaudutaan muuttuviin tarpeisiin

Rakennuksen joustavuudella tarkoitetaan rakennuksen ja tilojen monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta eli mm. varautumista käyttäjien toiminnallisten tarpeiden muutoksiin. Käytännön suunnittelussa tämä tarkoittaa vaikkapa tilojen jakamista kevyillä seinäratkaisuilla ja kantavien rakenteiden tai talotekniikan sijoittamista siten, että tilamuutokset ovat jatkossa mahdollisia.

Tilojen muunneltavuus moniin käyttötarkoituksiin on jo uudishankkeissa yleinen suunnittelun lähtökohta. Esimerkiksi monet vastavalmistuneet oppilaitokset ovat iltaisin avoinna vapaa-ajan harrastuksiin. Nyt tilojen joustavuus nousee myös osaksi rakennushankkeen tilaajan lainmukaista selvitysvelvollisuutta. 

Uudelleenkäytettävyyden kannalta keskiöön nousee purettavuus 

Rakennusosien ja -materiaalien uudelleen hyödyntämisen kannalta purettavuus nousee merkittävään rooliin. Uudelleenkäytettävyydellä tarkoitetaan, että rakennus, joka ei enää palvele käyttötarkoituksessaan, olisi mahdollisimman pitkälle hyödynnettävissä uudelleen joko osina, kuten pilareina tai palkkeina, tai kokonaan uuteen sijaintiin siirrettävänä.

Uudelleenkäytettävyyteen tähtäävässä suunnittelussa rakennukset voidaan nähdä materiaalipankkeina, joista käytön päättymisen jälkeen voidaan irrottaa ja kierrättää uudessa kohteessa käyttäväksi rakennusmateriaaleja, kuten kipsilevyjä, tai kokonaisia rakenneosia, kuten elementtiseiniä. Jotta uudelleenkäyttö on ylipäätään mahdollista, rakennusosien purettavuus täytyy ottaa huomioon jo rakennuksen suunnittelussa. 

Purettavuus tarkoittaa ehjänä purkamista 

Purettavuutta käsitellään rakentamislaissa elinkaariominaisuuksien rinnalla yhtenä ominaisuutena, mutta se voidaan nähdä myös vaatimuksena, joka mahdollistaa säilyvyyden, joustavuuden ja – erityisesti – uudelleenkäytettävyyden toteutumisen.  

Purettavuus -termillä tarkoitetaan uudessa laissa ehjänä purkamista niin, että edellytykset purkumateriaalien laadukkaalle uudelleenkäytölle olisivat hyvät. Nykyiselle purkamistavalle, joka on hajottavaa purkamista, pitäisikin siis kehittää korvaava termi.

Järjestelmällisellä elinkaariominaisuuksien huomioimisella luodaan edellytykset ympäristön kannalta kestävämpään rakentamiseen. Myönteiset ympäristövaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten pitkään rakennus on käytössä ja täyttääkö se käyttäjiensä tarpeet. Keskeistä onkin, että suunnittelussa mietitään kunkin rakennuksen käyttöikää ja -tarkoitusta, ja keskitytään edistämään niitä omaisuuksia, jotka parhaiten palvelevat pitkäaikaista käyttöä.

Vuonna 2025 voimaan astuessaan rakentamislaki tulee edistämään rakennusten kestävämpää suunnittelua. Elinkaariominaisuudet pakottavat tarkastelemaan rakennuksen elinkaarta sen päättymiseen asti, ja varmistavat, ettei kestävän kehityksen tavoitteita voida suunnitteluvaiheessa enää sivuuttaa.

Kirjoittajat Janita Rintala ja Sonja Laasonen työskentelevät A-Insinööreissä kestävän rakentamisen asiantuntijoina ja ovat tutkineet diplomitöissään rakennusten elinkaariominaisuuksia. Janita tutki rakennuksen pitkäaikaiskestävyydestä eli säilyvyysominaisuuksista laadittavaa selvitystä ja Sonja puurakenteiden purettavaksi suunnittelun lähtökohtia.

KYSY LISÄTIETOJA

Elli Kinnunen

Elli Kinnunen

kestävän kehityksen teknologiavastaava (vanhempainvapaalla)

korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut

+358 40 620 5076 elli.kinnunen@ains.fi Oulu

 

"Jatkossa elinkaariominaisuuksien toteutumisesta laaditaan selvitys rakennusluvan yhteydessä."

 

1. SÄILYVYYS

Säilyvyydellä tarkoitetaan rakennuksen teknistä kestävyyttä ja kunnossapidettävyyttä.

2. JOUSTAVUUS

Joustavuus tarkoittaa rakennuksen monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta.

3. UUDELLEENKÄYTETTÄVYYS

Rakennuksen uudelleenkäytettävyys pitää sisällään uudelleenkäytettävyyden komponentteina sekä siirrettävyyden.

NÄIN HUOMIOIMME ELINKAARIOMINAISUUDET SUUNNITTELUPALVELUISSAMME

  • Laadimme selvityksen rakennuksen elinkaariominaisuuksista.
  • Tarkastelemme säilyvyyttä mm. ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta.
  • Huomioimme tilojen ja rakennusten joustotarpeet.
  • Suunnittelemme rakenneosat uudelleenkäytettäväksi.
  • Teemme rakennuksen elinkaaren lopussa purkukartoituksen ja selvitämme materiaalien uudelleenkäytön mahdollisuudet.

Paljonko kestävä rakentaminen tuottaa?

New call-to-action

KIRJOITTAJAT

Sonja Laasonen

Sonja Laasonen

kestävän rakentamisen asiantuntija

korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut

+358 41 731 7992 sonja.laasonen@ains.fi Tampere

Janita Rintala

Janita Rintala

kestävän rakentamisen asiantuntija

korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut

+358 41 731 3118 janita.rintala@ains.fi Espoo