Meidän suunnittelijoiden ja konsulttien on tärkeä käyttää kaikkea osaamistamme asiakkaiden, tilaajien ja koko yhteiskunnan eduksi, Jyrki Keinänen kirjoittaa viimeisessä blogissaan A-Insinöörien toimitusjohtajana.
Asiantuntija-artikkelit

Rakennusinsinöörin kädenjälki on suuri

Rakennusinsinöörin kädenjälki on suuri, eikä ainoastaan ympäristön näkökulmasta. Sen vuoksi meidän on tärkeä käyttää kaikkea osaamistamme asiakkaiden, tilaajien ja koko yhteiskunnan hyväksi, Jyrki Keinänen kirjoittaa.

 Rakennusinsinöörien ajattelun, toiminnan ja päätösten kautta kulkee Suomessa lähes 40 miljardia euroa vuodessa. Se on valtava määrä rahaa, jolla on valtavan suuri vaikutus elinympäristöömme. Suunnittelemamme ja rakentamamme rakennukset, infra ja ympäristöt jäävät sijoilleen vähintään kymmeniksi, mieluummin sadoiksi vuosiksi.

Kokemukseni rakennusalan työmaainsinöörinä, projektijohtajana ja vientitykkinä sekä RILin, Sweco PM:n ja nyt viimeiset yhdeksän vuotta A-Insinöörien toimitusjohtajana antaa eväitä hahmotella niitä näkökulmia, joista merkittävä kädenjälkemme muodostuu. Kyse on positiivisista vaikutuksista, joita insinöörit rakennusalalla saavat toiminnallaan aikaan.

Kannamme vastuun hyvästä elinympäristöstä

Vastuumme hyvän elinympäristön edistämisestä on maailman monimutkaistumisen ja yhdyskuntien tiivistymisen myötä kasvanut ja kuuluu tänä päivänä itsestään selvästi rooliimme. Osaamisellamme luodaan ihmisille hyvinvointia tai pahoinvointia – ympäristöjä ja tiloja, joissa tervehdymme tai joissa sairastumme.

Käyttäjien hyvinvoinnin ja menestyksen varmistaminen on keskeinen tehtävämme kaikissa hankkeissa. Erityisen merkitykselliseksi se nousee isoissa hankkeissa, kuten vaikka Helsingin Makasiinirannan kehitys, joissa muutetaan kaupunkirakennetta ja luodaan ihmisille jotakin täysin uutta.

Olemme rakennetun ympäristön unilukkareita

Rakennusalan asiantuntijoilla on alan asioista syvällistä tietoa ja näkemystä enemmän kuin monella muulla, ja meidän täytyy olla valmiita kertomaan myös epäkohdista. Kun ensimmäistä Rakennetun omaisuuden tila eli ROTI -raporttia aikoinaan rakennettiin, tuotiin markkinoille käsite korjausvelka. Samalla määriteltiin, miten korjausvelka – paljonko rakennuksiin tai infraan pitäisi investoida, jotta ne olisivat käytön kannalta uutta vastaavassa kunnossa – lasketaan.

Käytännössä kyse on esimerkiksi huonosta sisäilmasta, huonokuntoisista teistä tai silloista ja rikkoontuvista vesijohdoista.  Jo tuolloin ensimmäisessä raportissa kävimme läpi, miten huonossa kunnossa mm. vesihuollon infrastruktuurimme onkaan…

Me tiedämme erinomaisen hyvin, että hyväkuntoisen pitäminen hyväkuntoisena on moninkertaisesti halvempaa kuin huonokuntoisen korjaaminen hyväkuntoiseksi. Valitettavasti joudumme maksamaan aika paljon siitä, että emme ole yhteiskunnassa varautuneet siihen, minkä alalla jo tiedämme olevan tulossa.

Vastuumme ja velvollisuutemme unilukkareina on edelleenkin ja väsymättä kertoa epävarmuuksista, uhista ja riskeistä, joita muut eivät näe – ja pitää mm. päättäjät hereillä siitä, mitä tapahtuu, jos asioihin ei reagoida.

Torjumme ekologista kriisiä

Rakentamisen sektori tuottaa paljon hiilidioksidipäästöjä ja maankäyttöön, materiaalivalmistukseen, asumiseen ja kiinteistöihin kuuluu valtavasti energiaa. Akuutein tehtävämme on löytää uusia ratkaisuja, teknologioita ja käytänteitä, joilla vähennetään kasvihuonepäästöjä ja joihin nojaamalla sijoittajat voivat tehdä vastuullisia, ekologisesti kestäviä investointeja.

Vielä vuosikymmenen sitten keskustelut alallamme olivat hyvin toisenlaisia kuin nyt. Tänään on päivänselvää, että kysymystä ilmastonmuutoksen kuriin saamiseksi ei kukaan voi ohittaa.

Näihin kysymyksiin asiantuntijamme etsivät koko ajan parempia vastauksia. Suunnittelijoiden ja konsulttien ilmastokädenjälki, joka vielä vaihtelee eri hankkeissa, on kansainvälissä selvityksissä osoitettu olevan selvästi suurin koko arvoverkon toimijoista. Velvollisuutemme ei ole pelkästään tehdä oma toimintamme hiilineutraaliksi vaan edistää myös asiakkaidemme ja kumppaneidemme tavoitteita kestävästi toimivassa rakennetussa ympäristössä.

Kasvatamme hyviä ihmisiä

Rakennetun ympäristön parissa työskentely on äärettömän palkitsevaa ja antanut monelle hyvän elämän: paitsi ansaintamahdollisuuksia myös arvokasta henkistä pääomaa. Työnantajien velvollisuutena on vaalia tätä alustaa ja tarjota samanlainen kasvualusta myös alalle tulijoille.

Rakennusalalla kasvaa erinomaisen hyviä, yhteiseen hyvään sitoutuneita asiantuntijoita, ja kannustavia, mahdollistavia johtajia, kuten nämä Ville Laineen, Piritta Laitakarin ja Roope Haimilan henkilökuvat kertovat. Työmme on kaikkea muuta kuin ikävää tekemistä surkeissa sääolosuhteissa.

Mielikuvien alasta soisi päivittyvän toimintakentäksi, jolla on merkitystä ja vaikutusta ja jolla voi menestyä. Lahjakkaiden osaajien houkuttelu rakentamisen pariin vaatii, että kerromme aiempaan enemmän ja useammin siitä, miten ihmiskeskeisiä ja hyvin johdettuja yrityksiä alalla on. Ja miten hienoja asiantuntijoita niissä työskenteleekään!

Osoitamme yhteistoiminnallisuuden voiman

Allianssimallien ja yleisestikin yhteistoiminnallisuuden ydintä on, että osapuolet eivät toimi yksisilmäisesti omaa etuaan ja sopimustaan tuijottaen, vaan ihmiset toimivat yhdessä yhteisesti jaetuin tavoittein, kannustimin ja riskein. Paras osaaminen on koko ajan käytettävissä hankkeen hyväksi.

Rakennusalalla, jossa tarvitaan paljon erilaista osaamista ja toimitusketjut ovat pitkiä, yhteistoiminnallisuudella voidaan saada uskomattoman paljon hyvää aikaan. Yhteistoiminnallisuuden elementtejä onkin onneksi levinnyt jo useimpiin urakkamuotoihin ja ylipäätään kaikkeen, mitä alallamme tehdään.

Me olemme A-Insinööreissä vieneet mallia IT-alalle soveltamalla allianssin toimitus- ja yhteistyörakennetta järjestelmäkehityshankkeessa sekä jatkuvissa IT-palveluissa erinomaisin palvelutyytyväisyyttä ja kustannussäästöjä tuottavin tuloksin. Kiinnostus uudentyyppistä sopimisen ja työkulttuurin mallia kohtaa on ollut suurta.

Kun idean ymmärtää, sen arvon ja mahdollisuudet näkee monessa kohtaa yhteiskunnassa. Olen sitä mieltä, että sotemuutokset olisi pitänyt toteuttaa allianssihenkisesti, kuntaliitoksetkin. Ja me rakentajat olemme hoksanneet myös viisasten kiven aikataulussa ja budjetissa pysymiseen.

Hyvin monessa kohtaa uran varrella olen voinut ylpeänä keskustelussa todeta, että rakennusalalla tämä kyllä toimii. Meillä on arvoa ja osaamista, ja kykyä jättää iso kädenjälki moneen paikkaan, jos vain sitä itse haluamme.

Jyrki Keinänen on A-Insinöörien toimitusjohtaja 31.12.2022 asti ja rakennusalan vuoden diplomi-insinööri. Hän jatkaa vuoden vaihteen jälkeen A-Insinöörien osakkaana ja kansainvälisistä suhteista vastaavana johtajana. Toimitusjohtajan kapulan ottaa vastaan Kari Kauniskangas. Lue lisää: A-Insinöörien toimitusjohtaja vaihtuu tammikuussa 2023 
Twitter: @jyrkikeinanen 
LinkedIn: Jyrki Keinänen

 

KIRJOITTAJA

Jyrki Keinänen
Jyrki Keinänen

osakas & johtaja, kansainvälistyminen
+358 40 662 5662
jyrki.keinanen@ains.fi

 

"Rakennetun ympäristön parissa työskentely on äärettömän palkitsevaa ja antanut monelle hyvän elämän."

 

TILAA UUTISKIRJE