Siirry suoraan sisältöön
Artikkelit

Purettavaksi suunnittelu on rakennesuunnittelijan kiertoälykkyyttä

Siltasairaala Tuomas Uusiheimo 1920 x 1080 sisäkuva
Purettavaksi suunnittelu on vielä kehittyvä osa rakentamisen kiertotaloutta. Valveutunut rakennushankkeen tilaaja ja rakennesuunnittelija kuitenkin jo huomioi rakenteiden purettavuuden tulevaisuudessa, uutta käyttöä varten, kirjoittaa suunnittelupäällikkö Jani Leppinen.
 
Kiertotalous ei ole enää tulevaisuuspuhetta. Se on tätä päivää – ja se alkaa suunnittelusta. Rakennushankkeen tilaajana voit tehdä ratkaisevia valintoja, jotka vaikuttavat paitsi rakennuksen elinkaareen myös sen jälkikäyttöön. Kiertoälykäs suunnittelu tekee tämän mahdolliseksi jo nyt. 
 
Purettavaksi suunnittelu (Design for Disassembly, DfD) on yksi keskeinen osa rakentamisen kiertotaloutta. Se tarkoittaa, että rakennus suunnitellaan alusta asti niin, että sen osat voidaan myöhemmin purkaa ehjänä ja käyttää uudelleen. EU-taksonomia, uusi rakentamislaki ja monet muut vaatimukset tukevat tätä suuntaa: rakennusten on oltava muuntojoustavia ja osien uudelleenkäytettävyyden tulee olla osoitettavissa. Lue lisää: Rakentamislaki voimaan 2025 – elinkaariominaisuudet ohjaamaan rakentamista
 
Purettavaksi suunnittelu ei ole pelkkä tekninen ratkaisu, vaan se on kokonaisvaltainen ajattelutapa. Tilaajana voit edellyttää sitä suunnittelukumppaniltasi. A-Insinöörit ottavat tämän huomioon jo suunnittelun alkuvaiheissa: rakenneratkaisut, materiaalivalinnat, liitostekniikat ja dokumentointi tehdään uudelleenkäyttö huomioiden.
 
Tämä, kuten muukin kiertoälykäs suunnittelu ja rakentaminen, vaatii muutoksia sekä ajattelutapoihin että suunnittelukäytäntöihin – ja ennen kaikkea yhteistyötä eri osapuolten välillä. Se kannattaa, sillä lopputuloksena on rakennus, jonka arvo ei pääty sen ensimmäiseen elinkaareen. Lue lisää: Rakennusmateriaalien uusi elämä: Pilottikohde kiertotalousvarasto valmistui Helsinkiin

Teräs ja puu taipuvat oikein suunniteltuina kiertoon

Teräsrakenteet soveltuvat erinomaisesti kierrätykseen, mutta myös uudelleenkäytettäväksi. Teräsrakenteiden ensimmäinen asennuskerta eikä ensimmäinen purkukertakaan heikennä materiaalin ominaisuuksia tai kelvollisuutta uudelleenkäyttöön, kunhan tämä on mietitty etukäteen ja huomioitu oikealla tavalla. Esimerkiksi nostopisteet ja purkuvaiheen kuormien huomiointi ovat osa kokonaisvaltaista suunnitteluamme, jossa rakennusosien elinkaari ulottuu ensimmäistä käyttöä pidemmälle.
  • Teräspilarit, palkit ja vinojäykisteet voidaan suunnitella siten, että ne ovat helposti irrotettavissa ja uudelleenkäytettävissä.
  • Toistuvat mitat ja selkeät liitosgeometriat helpottavat uudelleenkäyttöä.
  • Liitostekniikat ovat avainasemassa – pulttiliitokset mahdollistavat purkamisen ja uudelleenasennuksen ilman vaurioita.
  • Dokumentointi säilyttää tiedon rakenteista koko rakennuksen elinkaaren ajan.
Arkipäivää purettavaksi suunnittelu on esimerkiksi hallimaisten rakennusten suunnittelussa: kantava teräsrunko koostuu HEA- ja IPE-profiileista sekä neliöputkijäykisteistä. Rakenteet suunnitellaan siten, että ne eivät muodosta plastisia niveliä tai muodonmuutoksia, ja purkuvaiheen kuormat huomioidaan jäykisteiden suunnittelussa. 
 
Puurakenteet voivat yhtä lailla tukea kiertoälykkyyttä – erityisesti teollisessa rakentamisessa. Esimerkiksi liimapuurakenteiden vakiointi ja yksinkertaiset liitokset mahdollistavat hallitun purkamisen ja uudelleenkäytön.
  • Ruuvit ja pultit suosivat purettavuutta paremmin kuin naulat tai valuliitokset.
  • Osien irrotus ei saa vaurioittaa muita – tämä on suunniteltava alusta asti.
Luonnollisesti rakenteiden kelpoisuus uudelleenkäyttöön on osoitettava. Viranomaiset ovat edistäneet asiaa tarmokkaasti ja asiasta on kirjoitettu ohjeita. Kaikilla on sama tahtotila, uudelleenkäyttöä halutaan edistää, eikä turvallisuutta haluta vaarantaa. Lue lisää:  Uudelleenkäytettävien rakennustuotteiden tuotekelpoisuus
 

Purettavaksi suunnittelu käytännössä – maineikkaita esimerkkejä maailmalta

Vaikka purettavaksi suunnittelu on vielä kehittyvä osa rakentamisen kiertotaloutta, maineikkaita esimerkkejä jo löytyy maailmalta:
 
  • Lontoon BedZED-projektissa hyödynnettiin puretun teollisuusrakennuksen teräsrakenteita uudessa asuinalueessa. Modulaariset ratkaisut ja mekaaniset liitokset mahdollistivat tehokkaan siirron ja asennuksen ilman laadun tai turvallisuuden heikentymistä.
  • London 2012 Olympic Parkissa käytettiin uudelleen teräsportaalikehikoita, mikä kertoo, että kiertotalous toimii myös megaprojekteissa.
  • Kanadassa Toronto Scarborough -kampuksen Student Centre suunniteltiin alusta asti purettavaksi ja uudelleenkäytettäväksi, mikä mahdollistaa materiaalien kierron tulevissa rakennuksissa – tämä on esimerkki kestävästä ja strategisesta resurssienhallinnasta. 

Kiertoälykkään rakennuksen elinkaari kestää

A-Insinöörit on mukana edistämässä purettavaksi suunnittelun käytäntöön vientiä. Jokainen suunnittelijamme ja konsulttimme on osa kiertotalouden ratkaisua. Sisäisessä kehitystyössämme tunnistamme uudelleenkäytettävyyden mahdollisuudet ja haasteet, ja kehitämme suunnittelumenetelmiä, jotka tukevat rakennusosien elinkaariajattelua. 
 
Rakennushankkeen tilaajana voit vaatia enemmän – ja saada enemmän. Kiertoälykäs suunnittelu ei ole lisäkustannus, vaan investointi tulevaisuuteen.
 
Rakennus voi elää monta elämää, kun se on siihen suunniteltu. Mukavalta tuntuu myös se, että purettavaksi suunnittelu ei ole vain insinööritiedettä, vaan myös mahdollisuus luoda rakennuksia, joissa on menneisyyden kerroksia ja kertovat tarinaa ajasta, paikasta ja ihmisistä. Lue lisää: Rakennesuunnittelu uudelleenkäytettävillä rakenteilla ja materiaaleilla
 

Suunnittelun viisi periaatetta – purettavaksi suunnittelu käytännössä

 

  1. Helppo pääsy rakenneosiin
  2. Pitkäikäisten valintojen suosiminen

  3. Rakenteiden itsenäisyys ja keveys

  4. Turvallinen purkaminen

  5. Liitosten yksinkertaisuus ja vakiointi

 

Suunnittelemmeko sinunkin hankkeesi kiertoälykkäästi?

 
Kirjoittaja Jani Leppinen toimii suunnittelupäällikkönä A-Insinööreissä, ja on keskittynyt etenkin teräsrakennesuunnitteluun ja sen uusiin innovaatioihin.  
 

Kirjoittaja