Rakentaminen ja rakennusalan käytännöt perustuvat vielä suurelta osin kertakäyttökulttuuriin. Asian muuttamiseksi tarvitaan tuoretta ajattelua ja perinteisestä poikkeavia suunnitteluprosesseja – kiertoälykkyyttä.
Vaikka rakennusten elinkaaren päästöt ovat laskeneet energiankulutuksen osalta, luonnonvarojen käyttö rakentamisessa ei ole vähentynyt. Kiinteistömme ja infrarakenteemme rakennetaan vielä ylivoimaisen suurelta osin neitseellisistä luonnonmateriaaleista, jotka käytön jälkeen päätyvät jätteeksi. Rakennettu ympäristömme on siis pitkälti kertakäyttöinen.
Mutta miten pitkäikäinen? FIGBC:n kestävyyden kuntotarkastus osoitti, että Suomessa asuinrakennus päätyy purettavaksi keskimäärin 59 vuoden iässä ja toimitila vieläkin nuorempana. Monia rakennuksia käytetään lisäksi suhteellisen tehottomasti ja kaupallisen syklin toiminta, kuten vuokralaismuutokset, aiheuttavat omat hukkavirtansa myös kesken elinkaaren.
Entä mihin puretut rakennusmateriaalit päätyvät? Kaikesta päätellen eivät ainakaan uusiin rakennuksiin. Vaikka purkutyömailta on jo jonkin aikaa raportoitu vaikuttavia kierrätysprosentteja, uudisrakentamisen yksinumeroiset kierrätysmateriaaliasteet osoittavat, ettei kierto vielä toimi. Tässä jos missä on rakennusalalla varaa parantaa.
”Jotta voidaan rakentaa kiertotalouden mukaisesti, täytyy suunnitella kiertotalouden mukaisesti.”
Kiertotalous kokonaisvaltaisesti läsnä joka kolmannessa talohankkeessa
Me A-Insinöörit ja ONE Architects olemme ottaneet kiertotalouden yhdeksi tärkeimmistä kehittämisen alueistamme, sillä mitään rakennusalan ympäristötavoitteista – ilmastopäästöjen, luonnonvarojen käytön tai luontokadon rajoittamista – ei ratkaista ilman kiertotaloutta.
Kiertotalouden avainrooli on tunnistettu alan järjestöjen (kuten FIGBC, RAKLI ja RT) sekä kaikkien merkittävien yritysten tiekartoilla. Yhtälö hupenevien luonnonvarojen ja puolessa vuosisadassa kaksinkertaistuneen väkiluvun välillä nostaa kiertotalouden välttämättömäksi myös talouden kannalta.
Asiantuntijatalona roolimme on selvä. Jotta voidaan rakentaa kiertotalouden mukaisesti, täytyy suunnitella kiertotalouden mukaisesti. Tähän liittyy myös sitoutumiseemme Kiertotalouden Green Dealiin.
Tavoittelemme osaamisen ja aktiivisuuden merkittävää kasvua vuosiin 2030 ja 2035 mennessä.
Kestävyysraporttimme vuodelta 2024 kertoo, ympäristökädenjälkidatamme pohjalta, että kiertotaloutta edistetään kattavasti joka kolmannessa talonrakentamisen projektissa ja joka toisessa joiltakin osin.
Kiertotalouden Green Dealissä olemme sitoutuneet kasvattamaan aktiivista rooliamme kiertotalouden toimenpiteiden edistämisessä, tavoitteellisesti ja mitattavasti. Sitoumuksemme on, että vuoteen 2035 mennessä kiertotalous toteutuu avullamme 70 prosentissa toimeksiantojamme.
Kiertoälykkyyttä rakennetun ympäristön suunnitteluun ja rakennuttamiseen
Onnistuminen nojaa yli tuhannen asiantuntijamme osaamiseen, motivaatioon ja aktiivisuuteen. Käsiteemme kiertoälykkyys kuvaa ajatustapaa ja asennetta, joka voidaan tuoda osaksi mitä tahansa hanketta. Kiertoälykäs suunnittelu ja rakennuttaminen etsii ja löytää monenlaisten ratkaisuvaihtoehtojen joukosta sellaisia, joilla kiertotalous toteutuu projektissa. Käytännössä se tarkoittaa pieniä oivaltavia prosessimuutoksia pitkin matkaa sekä ripauksen uudenlaista datanhallintaa.
Kiertoälykkyys tarkoittaa meillä sekä tapaa toimia (suunnitteluperiaatteet) että uusia palveluja, jotka vahvistavat asiakkaidemme kiertotaloustavoitteiden toteutumista.
Visiona on tulevaisuuden rakennettu ympäristö, jossa rakennusten, tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilytetään mahdollisimman pitkään ja jätteitä syntyy hyvin vähän. Tämä tarkoittaa Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan mahdollisimman pitkäikäisiksi, korjattaviksi, tehokkaasti toimiviksi, uudelleenkäytettäviksi ja lopulta materiaalina kierrätettäviksi.
Tätä kaikkea on kiertoälykkyys
Tilaaja, ota kiertoälykkyydestä kiinni
Kiertotalous on systeeminen muutos. Kaikki hankkeen osapuolet voivat vaikuttaa sen toteutumiseen, vaikka emme voikaan harpata nykytilanteesta suoraan täydellisiksi kiertotalousrakentajiksi.
Tulevaisuudessa materiaalivirtojen ja niihin liittyvän datan hallinta on avain tuotantotehokkuuteen, samoin kuin kiertotalouteen. Tällä hetkellä harjoittelemme sirpaleisemmissa olosuhteissa.
Hankkeeseen ryhtyvä saa kiertoälykkyyden potentiaalista kiinni kertomalla suunnittelijoille ja toteuttajille kiertotalouteen liittyvät toiveensa. Ne voivat liittyä esimerkiksi kiertotalousasteen nostamiseen tai kiertotalouden edellyttämien prosessimuutoksiin, kuten kiertotalousalustojen käyttämiseen materiaalien ja rakennusosien valinnassa. Moni rakennushankkeen tilaaja näin jo toimiikin.
Kirjoittaja Liisa Jäätvuori on ympäristövastuullisen hankejohtamisen innovaattori ja kestävään rakentamiseen perehtynyt tekniikan tohtori, joka toimii A-Insinööreissä vastuullisuus- ja kehitysjohtajana.
