Asiantuntija-artikkelit

Osa 1: Rakennusmateriaalit kiertoon – 4 vaihetta kustannussäästöihin

Purkukartoitus auttaa selvittämään, miten rakennusmateriaaleja voi käyttää uudelleen. Purkujäteselvitystä vaaditaan jo kaikissa luvanvaraisissa ja laajoissa purkukohteissa. Uusi rakentamislaki tuo lisää velvoitteita – alan yhteiseksi hyväksi, kirjoittaa Elli Kinnunen.

Tiesitkö, että purkumateriaalien kartoitus tuo huomattavia kustannushyötyjä? Hyvä hyödyntämis- ja purkutapa voi tuoda 10–25 prosentin säästöt. Kun rakenteet ja haitta-aineet on kartoitettu kattavasti ennen purkamiseen ryhtymistä, riskit yllätyksille hankkeen aikana vähenevät.

Purkukartoitus on myös osoitus vastuullisuudesta. Se kertoo, että ympäristöarvot ovat hankkeessa tärkeitä ja ne huomioidaan toteutuksessa.

Purkukartoitus on kokonaisuus, joka yhdistää rakennusalan monialaisen asiantuntemuksen. Perehdymme nyt alkavassa blogisarjassa purkukartoituksen viiteen osa-alueeseen:  haitta-aine- ja rakennetutkimuksiin,  purkukohteen digitalisointiin,  materiaalivirtojen selvittämiseen, materiaalien hyödyntämiseen maarakentamisessa ja rakennusmateriaalien kiertotalouteen.

Purkukartoitus lisää ymmärrystä rakennus- ja purkujätteen määrästä

Purkukartoitus ei ole tällä hetkellä hankkeissa pakollinen, mutta sen laatimista suositellaan kaikissa yli 100-neliöisissä purkuhankkeissa. Purkukartoitusta ei vaadita pakolliseksi myöskään valmisteilla olevassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksessa eli tulevassa rakennuslaissa.

Tällä hetkellä purkulupaa varten viranomaisille toimitetaan purkujäteselvitys, jossa raportoidaan hankkeesta syntyvät jätteet ja haitta-aineet. Toteutuneen jätteen raportointia ei vaadita, ja siksi selvitykset voivat olla hyvinkin karkeita arvioita syntyvistä materiaalivirroista.

Maankäyttöä ja rakentamista koskeva lakiuudistus on tuomassa tähän muutoksen. Lakiluonnoksessa esitetään, että kohteessa syntynyt purkujätteen määrä olisi jatkossa raportoitava loppudokumenttien yhteydessä. Tavoitteena on, että aluksi annettu arvio ja toteutunut  jätemäärä vastaisivat suunnilleen toisiaan. Tämä olisi tervetullut muutos niin tiedon karttumisen kuin materiaalien hyödyntämisen vauhdittamisen näkökulmasta.

MRL-uudistuksen vaikutusten arvioinnissa on todettu, että merkittävimmät ilmasto- ja ympäristöhyödyt syntyvät, kun ymmärrys rakennus- ja purkujätteen määrästä lisääntyy. Kun kertyvää purkujätettä ryhdytään raportoimaan ja seuraamaan valtakunnallisesti, toimenpiteitä kiertotalouden edistämiseksi voidaan kohdistaa tehokkaammin. Tieto ja osaaminen kasvavat, ja tätä pääomaa voidaan hyödyntää tulevissa purku- ja rakennushankkeissa. Tämä on kaikki alan toimijoiden etu. Lue lisää: Viisi tapaa edistää kiertotaloutta rakennushankkeessa

Purkukartoittaminen vie kohti hiilineutraaliutta

Nykyisellään maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvää vähentämään syntyvän jätteen määrää ja miettimään uusio- ja kierrätysmahdollisuuksia. Kokemuksemme mukaan urakoitsijat osaavat ottaa jätteiden kierrätyksen kohtuullisen hyvin huomioon jo nyt, sillä se on urakan kannattavuuden kannalta tärkeää.

Purkutyöt-1Purkukartoituksessa selvitetään, mitä materiaaleja voidaan hyödyntää uudelleen ja miten. Esimerkiksi ikkunat ja ovet voidaan hyödyntää uudelleen tai kierrättää materiaali lasivillan raaka-aineeksi. Purkukartoituksessa tehdään myös rakenne- ja haitta-ainetutkimukset sekä purkumateriaaliselvitys.

Tavoitteisiin pääsemiseksi tämä ei kuitenkaan riitä. Vuonna 2017 tehdyn arvion mukaan noin 54 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä päätyy Suomessa hyötykäyttöön. Vuodelle 2020 asetettu tavoite oli 70 prosenttia. Lisäksi Suomi tavoittelee kiertotalouden kärkimaan asemaan vuoteen 2025 mennessä.

Purkuhankkeissa toimivilla on toki myös omia ympäristövastuutavoitteita. Monien suurten kiinteistönomistajien ja kuntien tavoitteena on olla hiilineutraaleja 2030-luvulla. Purkukartoitus ja sen edistämä purkujätteen hyödyntäminen uudelleen raaka-aineena säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja pienentää hiilipäästöjä, ja on yksi keinoista hiilineutraaliuden saavuttamisessa. 

Miksi kannattaa kartoittaa purkuhankkeen materiaalivirrat?

Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 2019 purkukartoituksesta ohjeen, jonka tarkoituksena on edesauttaa kiertotaloutta. Ohjeen mukainen purkukartoitus sisältää rakenne- ja haitta-ainetutkimukset sekä purkumateriaaliselvityksen.

Ne kuuluvat myös A-Insinööreissä purkukartoituksen palveluihin. Tutkimukset tuottavat lähtötietoa purkumateriaalimäärien laskemiseen sekä yhtäältä uusio- ja kierrätyskelpoisten ja toisaalta jätteeksi päätyvien materiaalien määrittelemiseksi. Dokumentoimme rakennuksen digitaalisesti, ja samaa dataa voidaan hyödyntää myöhemmin mm. purkusuunnittelussa.

Rakenne- ja haitta-ainetutkimukset sekä materiaaliselvitys muodostavat kokonaiskäsityksen mahdollisuuksista hyödyntää materiaalivirtoja, mutta eivät anna vielä konkreettisia ratkaisuja. Hankkeessa mukana olevien kannattaakin pohtia tässä vaiheessa, mitkä materiaalit uusiokäytetään, mitkä taas kierrätetään ja miten.

Purkukartoituksen palveluumme kuuluu yhteinen työpaja, jonka perusteella laadimme materiaalivirroista kiertotaloussuunnitelman. Siinä määritellään materiaalien hyödyntämisaste ja purkutapa.

Käytännössä kyse on esimerkiksi siitä, ovatko ikkunat siinä kunnossa, että ne kannattaa

  • purkaa sellaisinaan ja myydä
  • purkaa sellaisinaan ja toimittaa jatkohyödyntäjälle
  • lajitella karmit ja lasit erikseen ja kierrättää materiaali uuden tuotteen raaka-aineeksi, esim. vaahtolasi- tai lasivillavalmistajalle.

Hyötykäyttöön suunnitelluille kivimateriaaleille tehdään hyödynnettävyystutkimukset. Muun muassa tiilelle ja betonille, joita voidaan tällä hetkelle käyttää lähinnä murskeena maatäytöissä, täytyy tehdä liukoisuustutkimukset. Niiden avulla selvitetään mahdolliset ympäristölle haitalliset liukoiset aineet ja ehkäistään haitallisen betonimurskeen päätyminen maatäyttöihin.

Joka tapauksessa hyödynnettävyystutkimus täytyy tehdä myös myöhemmin murskekasalta, jos sitä halutaan käyttää. Suunnitteluvaiheessa tutkimuksen tarkoituksena on ennakoida materiaalivirtoja tavoitteena paras mahdollinen materiaalien hyödyntäminen.

Jos purkusuunnitelma koskee ennen vuotta 1994 valmistunutta rakennusta, täytyy kohteessa tälläkin hetkellä tehdä haitta-ainetutkimus. 

Kirjoittaja Elli Kinnunen työskentelee kestävän kehityksen teknologiavastaavana A-Insinööreissä.

Kirjoitus aloittaa blogisarjan, jossa perehdymme purkukartoituksen eri osa-alueisiin. Seuraava osa käsittelee rakenne- ja haitta-ainetutkimuksia. Purkukartoitus auttaa selvittämään, miten purku- ja korjauskohteiden rakennusmateriaaleja voi hyödyntää uudelleen. Tulevaisuudessa kartoitusta vaaditaan kaikissa luvanvaraisissa purkuhankkeissa, jos maankäyttö- ja rakennuslain uudistus toteutuu luonnoksen kaltaisena. 

Lue muut osat:

2. Asbesti ja muut haitta-aineet pois kiertokulusta – kattava kuntotutkimus säästää ympäristöä ja rahaa

3. Purkukohteen digitalisointi takaa varman, tarkan ja nopean suunnittelun  

4. Purkumateriaaliselvitys kertoo rakennustuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen mahdollisuudet

5. Näin purkumateriaalin voi hyödyntää maarakentamisessa – tee kartoitus jo suunnitteluvaiheessa 

6. Hyvä kiertotaloussuunnittelu tuo isot säästöt purkuhankkeessa – 3 rahanarvoista vinkkiä

KIRJOITTAJA

Elli Kinnunen
Elli Kinnunen

kestävän kehityksen teknologiavastaava
+358 40 620 5076
elli.kinnunen@ains.fi
koko Suomi
rakennesuunnittelu


"Purkukartoitus on osoitus vastuullisuudesta. Se viestii, että ympäristöarvot ovat hankkeessa tärkeitä ja ne huomioidaan toteutuksessa."

 

PURKUKARTOITUKSEN HYÖDYT

  • Materiaalien uudelleenkäyttö säästää luonnonvaroja ja vähentää hiilipäästöjä.
  • Kiertotalous tehostuu valtakunnallisesti.
  • Haitta-aineet saadaan pois rakentamisen kiertokulusta.
  • Yleinen ymmärrys uusio- ja kierrätysmateriaaleista sekä jätteen määrästä lisääntyy.
  • Kustannussäästöt purkukohteessa 10–25 %.