Huomioi ilmastonmuutos rakentamisen suunnittelussa – 4 vinkkiä 

Viimeisen vuosikymmenen aikana ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt. Vaikka onnistuisimme hidastamaan ilmaston lämpenemistä, täytyy rakentamisessa sopeutua väistämättä edessä oleviin sään muutoksiin ja ääri-ilmiöihin. Merenpinta nousee ja rankkasateet, hellejaksot ja puuskatuulet lisääntyvät. Vaikutukset näkyvät rakennetussa ympäristössä osittain jo nyt.

Asiantuntija-artikkeleista koostuva opas Ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakentamisen suunnittelussa perehdyttää ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin ja esittää, miten niitä voi ratkaista uudis- ja korjausrakentamisen hankkeissa. 

Maapallon keskilämpötila on noussut 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. 1,5 asteen lämpenemisen taso saavutetaan 2030-luvun alkupuolella kaikissa skenaarioissa. 

1. Julkisivujen materiaalivalintojen merkitys korostuu

Lisääntyvät sateet ja kosteusrasitus ovat haaste rakennusten ulkovaipalle eli julkisivuille ja vesikatolle. Suurin kosteusrasitus julkisivurakenteille muodostuu viistosateesta, jota tuuli kuljettaa sivusuunnassa. Mitä korkeampi rakennus on, sitä kovempi on siihen kohdistuva tuulen nopeus ja sitä suurempaan osaan julkisivua viistosade kohdistuu.

Se, miten paljon kosteus rasittaa rakenteita, vaikuttaa julkisivun pintamateriaali ja sen kyky imeä vettä. 
Kerroksellisiin julkisivurakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta voidaan ennakoida mallintamalla. Apuna käytetään rakennusfysikaalisia testivuosia ja mallinnusohjelmaa.

– Mallinnuksemme vuoden 2100 ilmastosta osoittavat, että kosteusrasituksen lisääntyessä esimerkiksi lämmöneristeen ja betonin rajapinta voi olla altis homeen kasvulle jo muutamassa vuodessa rakennuksen valmistumisesta, erityisasiantuntija Arttu Lehtonen A-Insinööreistä kertoo.

Erilaisia julkisivurakenteita tarkastelevan tutkimuksen mukaan tuulettuvat julkisivuratkaisut puolestaan toimivat hyvin myös tulevaisuuden ilmasto-olosuhteissa.

2. Kantavissa rakenteissa huomio puuskatuuliin ja lumikuormiin

Rakennuksen tuulikuorma muodostuu eri tekijöistä: mm. tuulen tilastollisesta arvosta, maaston rosoisuudesta, rakennuksen muodoista ja mitoista. Normaalisti rakennuksissa ei tarvitse ottaa huomioon tuulen dynaamisia ominaisuuksia. Rakenteen värähtelyn vaikutus pitää kuitenkin selvittää erityisen hoikissa ja korkeissa rakennuksissa ja rakenteissa, kuten mastoissa.

Lämpenevässä ilmastossa myrskypäivät ovat aiempaa todennäköisempiä, ja sen vuoksi myös hoikkien ja väsymiselle alttiiden rakenteiden mitoituskäytäntöjä voi olla jatkossa syytä tarkentaa. Nykyisissä standardeissa on kuitenkin jo otettu huomioon ilmastonmuutoksen ja voimistuvien merituulien vaikutuksia.

Myös lumikuormien nykyiset mitoitukset kantavat tulevaisuudessakin. Suunnittelua ohjaavat lumikuormat määritetään tilastollisesti eri osiin maata siten, että todennäköisyys lumikuorman ylittymiselle on kerran 50 vuodessa.

Nykyistä järeämpiä rakenteita ei siis tarvitse tehdä vain varmuuden vuoksi, sillä ne tarkoittaisivat myös suurempaa hiilijalanjälkeä.

 Lataa opas: Varaudu ilmastonmuutokseen opas

3. Helteisiin viilennystä aurinkosuojin ja jäähdytyksellä

Olemme Suomessa jo kokeneet, miten lisääntyvät helteet nostavat sisäilman lämpötiloja etenkin jäähdyttämättömissä kodeissa. Suurin sisäilman lämpenemisen syy on auringon säteilyenergia, jolloin tehokkain ns. passiivinen viilennyskeino on sälekaihdin tai muu ikkunan ulkopuolelle sijoitettu säteilyä läpäisemätön materiaali.

Myös tehokkailla auringonsuojalaseilla voidaan vähentää merkittävästi sisäilman jäähdytyksen tarvetta.

Arkkitehtuurisissa valinnoissa, silloin kun halutaan suuria ikkunapintoja ja paljon luonnonvaloa, tulisi ikkunat sijoittaa muualle kuin etelä- tai länsiseinustalle tai katosrakenteiden alle. Matalille rakennuksille suojana toimivat myös suuret lehtipuut. Kasvillisuudella, vihreällä pinnalla ja puustolla on myös kaupunkiympäristöissä lämpötilaa viilentävä vaikutus.

Passiivisten keinojen rinnalla koneellisella jäähdytyksellä tulee olemaan suuri merkitys sisäolosuhteiden hallinnassa. Tuloilman jäähdytykseen pitäisikin vähintäänkin varautua rakentamisessa niin, että se voidaan lisätä jälkikäteen ilman suuria muutostöitä. 

4. Sade- ja hulevesien hallinta vaikeutuu 

Olemme Suomessa jo kokeneet, miten lisääntyvät helteet nostavat sisäilman lämpötiloja etenkin jäähdyttämättömissä kodeissa. Suurin sisäilman lämpenemisen syy on auringon säteilyenergia, jolloin tehokkain ns. passiivinen viilennyskeino on sälekaihdin tai muu ikkunan ulkopuolelle sijoitettu säteilyä läpäisemätön materiaali.

Lisääntyvien sade-, sulamis- ja tulvavesien imeytyminen maaperään rakennetussa ympäristössä vaikeutuu.

– Rakennuspaikan vallitsevat ja tulevat olosuhteet on entistäkin tärkeämpi tutkia jo aivan hankkeen alussa. Ne selvittämällä varmistetaan, että kohteeseen suunnitellaan oikeanlaiset pohjarakenneratkaisut ja valitaan oikea rakennetyyppi, kestävän kehityksen asiantuntija Elli Kinnunen A-Insinööreistä sanoo.

Tulvien ennakoidaan lisääntyvän jopa kymmenkertaisiksi rannikkoalueilla.

Turvallisen ja terveellisen rakentamisen lähtökohtana on rakennuspaikan kuivatus, ja rakenteiden ja veden pitäminen erossa toisistaan. Pinnantasaus- ja salaojitussuunnitelmilla vesi ohjataan pois rakennuspaikalta. Samalla varmistetaan rakenteiden käytönaikainen kuivuminen.

Tulviin voidaan varautua nostamalla perustamistasoa ja toteuttamalla maanvastaiset rakenteet vedenpitävästä betonista. Pohjaveden pinnanalaiset tilat tulee suojata vuototilan ja pumppauksen avulla. Riskialueille voidaan rakentaa myös tulvapenkereitä tai patoseiniä.

Varautumisessa on tärkeää ottaa huomioon myös kestävä, ei-rakenteellinen hulevesien hallinta. Tämä tarkoittaa sade- ja sulamisvesien hallintaa luonnollisilla keinoilla eli lisäämällä viheralueita ja varmistamalla pintavesien imeytyminen maahan mm. luonnonmukaisella viivytyksellä ja ohjauksella. Parhaiten hulevesiä ja tulvia hallitaan yhdistämällä rakenteelliset ja ei-rakenteelliset ratkaisut.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakentamisen suunnittelussa -oppaassa eri suunnittelualojen asiantuntijat valottavat lisää mm. julkisivuratkaisuista, sisäilman viilennyksen keinoista sekä hulevesien käsittelyn käytännöistä, joilla kiinteistöt kestävät terveellisinä ja turvallisina muuttuvissa olosuhteissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen rakentamisen suunnittelussa – opas rakennuttajille ja kiinteistönomistajille