Asetus rakennuksen ääniympäristöstä – mikä muuttuu?

Osa 1: Asetus rakennuksen ääniympäristöstä astui voimaan

Ympäristöministeriön asetus  796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä astui voimaan 1.1.2018. Asetus korvaa Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C1 vuodelta 1998 ja se koskee rakennushankkeita, joille haetaan rakennuslupaa voimaantulopäivän jälkeen. Tässä kirjoitussarjassa käsittelen asetuksen taustaa, sisältöä ja merkitystä Asetuksessa on kahdeksan pykälää, joiden sisällöstä kerron lukuun ottamatta määritelmiä sisältävää pykälää 2.

 

Edellinen rakennusten akustisia olosuhteita koskevien säädösten uudistus tehtiin vuonna 1998. Aiempien säädösten tausta on osittain ulottunut 1960-luvulle asti. Vuosikymmenien kuluessa mittalukuihin oli kertynyt ongelmia, jotka nyt tehdyssä uudistuksessa on korjattu. Uudistuksen taustalla on mittava tutkimushanke, jossa ensimmäistä kertaa Suomessa selvitettiin fysikaalisten mittalukujen yhteyttä siihen, kuinka ihmiset kokevat esimerkiksi erilaiset asumisen aiheuttamat ilma- tai askeläänet. Rakennuksen ääniolosuhteiden käyttäjälähtöinen kehittäminen -hankkeen loppuraportissa on esitetty tutkimuksen keskeiset tulokset.

Nyt tapahtuvan uudistuksen myötä suurin muutos tapahtuu ääneneristävyyden mittaluvuissa. Se ei tarkoita vaatimustason nostamista aiemmasta. Sen sijaan määräykset muuttuvat tarkoituksenmukaisemmiksi ja vanhojen määräysten tietyissä tilanteissa aiheuttamat ongelmat, kuten tilavuudeltaan suuria asuinhuoneita erottavien väliseinien ja välipohjien rakennepaksuuden kasvu, poistuvat. Lisäksi uudet mittaluvut vastaavat entisiä paremmin sitä, miten ihmiset kokevat äänen asunnoissaan.

Suurin muutos tapahtuu ääneneristävyyden mittaluvuissa. Se ei tarkoita vaatimustason nostamista aiemmasta. Sen sijaan määräykset muuttuvat tarkoituksenmukaisemmiksi. Soveltamisala laajenee ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta tärinäntorjuntaan ja ääniolosuhteisiin, jotka vaikuttavat puheenerotettavuuteen.

Mikko Kylliäinen

A-Insinöörit

Toinen merkittävä muutos on asetuksen soveltamisala, jonka määrittelee asetuksen ensimmäinen pykälä. Rakentamismääräyskokoelman osan C1 soveltamisalaksi oli määritelty ääneneristys ja meluntorjunta uudisrakennuksessa. Asetuksen 796/2017 soveltamisala laajenee ääneneristyksestä ja meluntorjunnasta tärinäntorjuntaan ja ääniolosuhteisiin, kuten puheenerotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin esimerkiksi opetustiloissa ja monitilatoimistoissa. Toinen laajennus aiempiin määräyksiin nähden koskee rakennuksen korjaus- ja muutostöitä, jotka tulevat asetuksen soveltamisalan piiriin.

Kolmas määräysten laajuuteen liittyvä muutos koskee rakennus- ja tilatyyppejä, jotka ovat soveltamisalan piirissä. Asetusta sovelletaan jatkossa asuntojen lisäksi majoitus-, opetus-, kokous-, ruokailu-, hoito-, harrastus-, liikunta- ja toimistotiloihin sekä potilashuoneisiin.

Soveltamisalan laajentaminenkaan ei käytännössä nosta vaatimustasoa, sillä tähänkin mennessä käytetyt hyvän rakentamistavan mukaiset ratkaisut ovat käyttökelpoisia edelleen esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa, toimistorakennuksessa ja sairaaloissa. Asetuksen myötä näiden tilojen akustiikkaan ja sen suunnitteluun kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota.

Lue koko blogisarja!

Osa 1: Ääniympäristöä koskevat määräykset käyttäjälähtöisiksi
Osa 2: Oppaista tukea ja selvennystä ääniympäristöasetukseen
Osa 3: Askelääneneristävyyden arvioimiseksi mitattava taajuusalue laajenee
Osa 4: Ohje täydentää ja selittää ääniympäristöasetusta