Kun hiilipäästöjen pienentämisessä katseet kääntyvät rakentamisen materiaaleihin, löytyykö uusia vaihtoehtoja luonnosta? Kotimaassa tuotetut luonnonmukaiset rakennusmateriaalit vähentävät päästöjä niin valmistusvaiheessa kuin kuljetuksessa – ja parhaimmillaan ovat sitoneet hiiltä jo kasvaessaan.

Perinteinen puu on Suomessa pitänyt pintansa synteettisten rakennusmateriaalien rinnalla. Luonto tarjoaa kuitenkin myös muita materiaaleja, joista osa jää tällä hetkellä kokonaan hyödyntämättä. Harva tulee ajatelleeksi, millainen potentiaali on mökkirannan kaislikossa: järviruo’osta, jota kasvaa maassamme haitaksi asti, saadaan selluloosaa ja voidaan valmistaa esimerkiksi ruokolevyjä.

Pellavaa ja hamppua voidaan käyttää synteettisten eristeiden tavoin, samoin lampaanvillaa, josta Suomessa jopa puolet jää käyttämättä ja heitetään pois. Olki on niin ikään maatalouden hukkatuote, josta maailmalla valmistetaan esimerkiksi olkielementtejä.

– Luonnonmukaisten materiaalien käyttö vähentäisi muovin ja sekajätteen määrää. Oikeilla rakenneratkaisuilla luonnonmukaiset materiaalit voivat toimia myös kosteusteknisesti paremmin kuin esimerkiksi muovi tai mineraalivilla, kertoo A-Insinöörien rakennesuunnittelija Juhani Lehtisalo.

Lehtisalo on tutkinut luonnonmukaisia materiaaleja vuonna 2019 valmistuneessa opinnäytetyössään. Tätä nykyä Suomessa käytettävästä muovista rakennusala käyttää yli 20 prosenttia. Korvaajia muoville kehitetään jo esimerkiksi puusta ja hamppukuidusta.

Savirunkoisia rakennuksia tapaa esimerkiksi Saksassa paljon. Suomessakin savella voi olla paikkansa rakenteissa, joissa lämmöneristävyys ei ole pääasia. Lehtisalon mukaan esimerkiksi työmailta läjitettäväksi vietävä savi olisi hyvin otettavissa hyötykäyttöön.

Luonnonmateriaalien tie tuotteeksi tarvitsee tutkimusta

"Olkea ja lampaanvillaa tehokkaammin hyödyntämällä voitaisiin myös tukea maataloutta ja tuoda tuottajille tervetullutta lisätuloa."

Juhani Lehtisalo toimii rakennesuunnittelijana A-Insinööreissä. Hän on erikoistunut luonnonmukaisiin rakennusmateriaaleihin.

Juhani Lehtisalo, rakennesuunnittelija, A-Insinöörit

Omassa tutkimustyössään Lehtisalo keskittyi erityisesti ulkoseinärakenteisiin, ja kiinnitti huomiota erityisesti materiaalien kosteuskäyttäytymiseen. Työ osoitti, että vaikka luonnonmukaisia materiaaleja jo käytetään vanhojen talojen korjaamisessa ja pientalorakentamisessa, erityisesti niiden kosteudensiedosta ja mahdollisista tuholaisista ei vielä tiedetä riittävästi.

– Monet suunnitteluohjelmat eivät vielä osaa huomioida luonnonmukaisten materiaalien kosteuskäyttäytymistä. Tiedot näiden materiaalien ominaisuuksista puuttuvat usein ohjelmista, ja niiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta jää huomiotta.

Lehtisalo peräänkuuluttaa materiaaliyhdistelmien tarkastelua pilottikohteissa, jotta tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää kokonaisia rakenteita.

– Testikohteina voisi olla pienimuotoisia rakennuksia tai rakenteita, joissa seurataan kosteuden vaihtelua ympäri vuoden, Lehtisalo pohtii.

Rakentamisen materiaalivalmistajilla mahdollisuus ”hiilietunojaan”

Rakennushankkeiden vähähiilisyyden tavoittelussa katseet ja kehittäminen on vahvasti kääntynyt materiaaleihin. Uuden rakennuksen hiilidioksidipäästöistä jopa puolet syntyy materiaaleista, joskin osuus vaihtelee paljon hankkeesta riippuen.  Lue lisää: Laske rakennushankkeesi hiilijalanjälki – nämä viisi asiaa kannustavat etsimään vähähiilisiä ratkaisuja rakentamisessa

– Materiaalivalmistajat ovat lähteneet liikkeelle, ja haluavat tuntea materiaaliensa hiilijalanjäljen. Jos päästötietoja ei materiaaleilla ole, niitä ei käytetä vuonna 2025. Koska tuotannon energiatehokkuus on Suomessa maailman huippua, meillä voi olla materiaalien kehitystyössä etunojan ottamisen paikka, A-Insinöörien vähähiilisen rakentamisen asiantuntija Elli Kinnunen sanoo.

Betonin päästöjen vähentämiseksi on jo pitkään tutkittu, millä kierrätysaineilla sideainetta eli sementtiä voisi korvata. Oulun yliopistossa on jo kehitetty ekobetoni, joka ei sisällä lainkaan sementtiä.  Neitseellisen teräksen valmistus taas tuottaa päästöjä, mutta jo 90 prosenttia Suomessa käytetystä teräksestä on kierrätetty.

–  Rakennusalalla tarvitaan toimia, joilla määrätietoisesti kasvatetaan kierrätysastetta ja luodaan tehokas kierrätettyjen tai muutoin ekologisten rakennustuotteiden hyväksyntäprosessi, Kinnunen toteaa.

Luonnonmukaisten materiaalien kohdalla Juhani Lehtisalo näkee mahdollisuuden erityisesti kuluttajien kiinnostuksessa.

– Kuluttajia kiinnostaa ekologisuus ja luonnollisuus. Sisäilma on monimutkainen asia, mutta uskon, että luonnonmukaisilla materiaaleilla voidaan parantaa sitäkin, sanoo Lehtisalo ja toivoo luonnonmukaisten materiaalien maineen nousua.

– Oikein rakennettuna luonnonmukaisista materiaaleista tehty rakennus voi olla pitkäikäisempi kuin synteettisistä rakennettu.

Laske rakennushankkeesi hiilijalanjälki tai kysy lisää materiaalineuvonnastamme. A-Insinöörien kehittämä hiilijalanjäljen laskentapalvelu tekee rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt näkyviksi ja ohjaa rakennuttajia tekemään vähähiilisiä valintoja. 

 

Luonnonmukaisia vaihtoehtoja Suomessa

Savi

Suomessa runsaasti saatavilla

Usein ongelma-ainesta, josta pyritään pääsemään eroon

Palamaton

Massiivirakenteena ääntä eristävä

Kosteutta sitova

Ei päästä haitallisia yhdisteitä sisäilmaan

Suojaa puurakenteita lahottajasieniltä

Luonnostaan antibakteerinen


Ruoko

Paikoin ongelma rannoilla

Hyvä lämmön ja ääneneristävyyskyky

Kestää kosteutta ja tuholaisia

Ruo’osta tehty levy ei pala, vaan hiiltyy hitaasti

Käytetään katemateriaalina ja levyinä


Lampaanvilla

Suomessa lampaanvillasta puolet päätyy roskiin

Eristys- ja akustiikkatuotteet

Lampaanvilla kykenee sitomaan vettä jopa 30 % kuivapainostaan ilman, että se tuntuu märältä tai, että sen lämmöneristävyys heikkenisi.

Vaikeasti syttyvä, syttymispiste 560-600°C

Ongelmana hyönteiset, kuten koit ja turkiskuoriaiset


Hamppu

Maine kärsinyt päihdekäytön vuoksi

Kestää hometta paremmin kuin puukuitu

Kestää muuttumattomana jopa 370°C:n kuumuudessa

Ei turpoa kastuessaan

Käytetään levymäisissä eristeissä

Hamppubetoni: korsisilppu + sammutettu kalkki + vesi. Valettu rakenne on yhtenäinen, ilmatiivis, eristävä ja painumaton.


Tutustu palveluihimme: