Miten rakentamislaki näkyy konkreettisesti hankkeiden ympäristö- ja digivaatimuksissa?

Uuteen rakentamislakiin liittyy yhä paljon epätietoisuutta, joten kokosimme yhteen tuoreimmat tiedot ja arviomme siitä, minkälaisia ympäristö- ja digivaatimuksia on tulossa.

Eduskunnan viime hallituskaudella hyväksymään rakentamislakiin tehdään vielä nykyisen hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Niin sanottu rakentamislain korjaussarja oli lausunnoilla alkuvuonna 2024, ja lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2024.

Korjattu rakentamislaki tulee voimaan tammikuussa 2025. Rakentamisluvan käsittelyaikatakuu, rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta sekä tietomallimuotoinen rakentamislupa tulevat voimaan tammikuusta 2026 alkaen.

Rakentamislailla torjutaan ilmastonmuutosta, edistetään kiertotaloutta, sujuvoitetaan rakentamista ja tuetaan rakennetun ympäristön digitalisaatiokehitystä.

1. Tietomallipohjainen suunnittelu

Vuodesta 2026 alkaen rakennuslupahakemuksen liitteeksi vaaditaan informaatio- eli tietomalli. Tietosisällöltään se tulee vastaamaan yleissuunnittelutasoa, kuten rakennuslupa-asiakirjat tähänkin asti. Lisäksi erikoissuunnitelmat on lähetettävä rakennusvalvontaan tietomalleina ennen työvaiheen aloittamista. Rakennusvalvonnan harkinnan varaan on kuitenkin hankekohtaisesti jätetty päätös siitä, tarvitaanko erikoissuunnitelmia tietomallimuodossa vai ei.

Toteumamalli. Tietomallit on pidettävä rakentamisen aikana ajan tasalla, jotta niistä muodostuu valmista rakennusta vastaava toteumamalli. Rakennuttajan täytyy siis varmistaa, että päävastuullinen urakoitsija välittää tiedot kaikista geometria- ja tietomuutoksista suunnittelijoille. Lisäksi pääsuunnittelijalla on velvollisuus huolehtia siitä, että rakennus- ja erikoissuunnitelmamallit toimitetaan rakennusvalvontaan.

Koneluettavuus. Suunnitteluryhmän on oltava tietoinen siitä, että tietomallien pitää olla koneluettavia. Se merkitsee tiedostomuotoa, jonka rakenne mahdollistaa sen, että ohjelmistot pystyvät helposti yksilöimään, tunnistamaan ja poimimaan siitä tietoaineistoja, yksittäisiä tietoja sekä niiden rakenteita. Viranomaisten pitää pystyä tarkastamaan tiedot automaattisesti tai puoliautomaattisesti. Koneluettavuus määritellään julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa (488/2023), mutta käytännön toteutusta varten tarvitaan asetuksia ja ohjeita.

Ryhti-järjestelmä. Siirtymäajan jälkeen eli viimeistään 1.1.2028 rakennusvalvonnalla on velvollisuus lähettää rakennushankkeen valmiit tieto- ja toteumamallit valtakunnalliseen rakennetun ympäristön Ryhti-tietojärjestelmään (RYTJ). 

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmähanke Ryhti (2020–2024) luo perustan perusta koko maan kaavoitus- ja rakennuslupatiedon digitaaliselle hyödyntämiselle. Työ jatkuu vielä pitkään hankkeen jälkeenkin. Ryhti-hankkeessa alueidenkäytön suunnitelmat ja rakennuslupatiedot kootaan saataville yhtenäisessä muodossa. Tätä varten luodaan laajassa yhteistyössä valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, RYTJ. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen Ryhti-hankkeessa ovat mukana kunnat ja maakuntien liitot, kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja järjestöt.

Rakennuttajan kannalta olennaisilta on varmistaa, että tieto virtaa ehjänä ketjuna suunnittelijoiden, urakoitsijan ja viranomaisten välillä. Se vaatii kirjauksia muun muassa suunnittelu- ja urakkasopimuksiin. Tietomallinnusvalmiuksia onkin lisättävä kaikissa ammattiryhmissä. Lisäksi hankkeissa tarvitaan varsinkin alussa entistä enemmän tietomallikoordinaattorien ja tiedonhallintamanagerien erikoisosaamista. Se tarkoittaa standardointia ja toimitettavien tietojen määrittelyä, jotta näitä voidaan vaatia ja valvoa suunnittelijoilta.

2. Rakennuksen ympäristönäkökulmat

Uusi rakentamislaki ohjaa kasvihuonepäästöjen arviointia hiilijalanjälkilaskennan muodossa rakennuksen koko elinkaarella aina raaka-aineiden hankinnasta rakennustuotteiden valmistukseen, työmaatoimintoihin ja kuljetuksiin sekä käytön aikana korjauksiin, energiankulutukseen ja lopuksi purkamiseen. Lisäksi lasketaan hiilikädenjälkeä eli rakentamisen ilmastohyötyjä. Molemmat raportoidaan erikseen.

Ilmastoselvitys. Ilmastoselvitys vaaditaan vuoden 2026 alusta alkaen, ja siihen on tulossa lausuntokierroksen jälkeen yksi merkittävä muutos. Selvitys laaditaan vasta käyttöönoton yhteydessä ja vaaditaan uudisrakennuksilta pientaloja lukuun ottamatta.

Päästöjen raja-arvot ovat vielä määrittelemättä. Raja-arvot tulevat koskemaan maanpäällisiä kerroksia eivätkä esimerkiksi maarakentamista. Valtioneuvoston asetus on tulossa raja-arvoista, mutta sen aikataulu ei ole vielä tiedossa. Päästörajat tulevat kuitenkin vaatimaan rakennushankkeilta jatkuvaa hiilijalanjälki- ja hiilikädenjälkilaskentaa.

Rakennustuoteluettelo. Materiaaliseloste korvataan rakennustuoteluettelolla, ja se vaaditaan jo vuoden 2025 alussa. Tarkoituksena on kehittää materiaalitietojen dokumentointia, mikä tukee ylläpitoa, korjauksia ja purkamista. Nykyisen tiedon valossa rakennustuoteluettelo vaaditaan jo rakentamisluvan jättämisen yhteydessä, mikä tulee olemaan haastavaa: tuotteita on harvemmin määritelty vielä tässä vaiheessa, ja ne saattavat myös toteutusvaiheessa vaihtua.

Korjaustapa. Päästörajat eivät koske korjausrakentamista, mutta rakennuttajan on päätettävä, korjataanko kohde uudisrakentamismääräysten vai alkuperäisen rakennustavan mukaan. Alkuperäisen korjaustavan on oltava teknisesti toimiva, mutta tarkkaa määritelmää ei vielä ole.

Elinkaariominaisuudet. Rakentamiseen tulee lain tasolla uusia laatuvaatimuksia, joita kutsutaan elinkaariominaisuuksiksi. Kriteerejä on kolme: uudelleenkäytettävyys, joustavuus ja säilyvyys. Hankkeeseen valitaan sopiva elinkaaristrategia, jolloin esimerkiksi parakkikoulussa korostuu uudelleenkäytettävyys, kulttuurihistoriallisessa kohteessa säilyvyys.

Purkulupa. Purkamiselta vaaditaan jatkossakin 70 prosentin kierrätysaste. Muuten purkamisen edellytykset muuttuvat, ja purkuluvan saa automaattisesti vain, jos kolme kriteeriä täyttyy: rakennuksen pitää sijaita kunnassa, jossa rakennukset ovat menettäneet suuren osan arvostaan, korjausmahdollisuudet ovat heikot ja rakennus ei vastaa käyttötarkoitustaan.

Purkumateriaalit. Purkamista tullaan ohjaamaan purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksellä, jonka vaatimukset on jo tällä hetkellä helppo täyttää ympäristöministeriön ohjeiden mukaisella purkukartoituksella. Samalla täytetään kiinteistösijoittajien EU-taksonomiavaatimukset.

Rakennuttajan kannalta olennaisinta on varmistaa ilmastoselvityksen toteuttaminen ja raja-arvojen alittaminen hyvissä ajoin tilatulla hiilijalanjälkilaskennalla ja raja-arvo-ohjauksella. Mitä aikaisemmin laskentaprosessi aloitetaan, sitä kustannustehokkaammin uudet ympäristövaatimukset pystytään täyttämään.

Hiililaskentaan on olemassa standardisoitu prosessi, mutta laskijoille ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia. Paras tapa onkin tällä hetkellä luottaa referensseihin ja varmistaa, että laskennassa käytetään asianmukaisia laskentaohjelmistoja, kuten OneClick LCA.

Uusiin elinkaariominaisuuksiin ja korjaustapaan liittyvät vaatimukset on hyvä huomioida jo suunnittelijaa tai urakoitsijaa kilpailuttaessa. Purkamisessakin ennakoiminen kannattaa: huolellinen valmistelu takaa sujuvan purkulupaprosessin kiertotaloustavoitteet huomioiden.

Kirjoittaja Janita Rintala toimii A-Insinöörien kestävän rakentamisen asiantuntijana ja Max Levander teknologiajohtajana. 

Asiantuntijamme

Janita Rintala

kestävän rakentamisen asiantuntija
+358 41 731 3118
janita.rintala@ains.fi
korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut

Max Levander

teknologiajohtaja
+358 50 501 3875
max.levander@ains.fi
Koko Suomi
korjaussuunnittelu ja asiantuntijapalvelut