Asiantuntija-artikkelit

Näin rakennukset kestävät 2070 ilmastossa – 3 ratkaisevaa tekijää

Vuonna 2070 Suomen ilmasto on ennusteiden mukaan nykyistä lämpimämpi, sateisempi ja pilvisempi, ja myös sään ääriolosuhteet lisääntyvät. Ilmastonmuutokseen pitäisikin varautua rakennushankkeissa painavammin kuin nyt tehdään, kirjoittaa suunnittelujohtaja Saija Varjonen.

Ilmastonmuutoksen myötä suunnittelun, rakentamisen sekä rakennusten ylläpidon vaatimukset kasvavat. Siinä missä 1970-luvulla herättiin julkisivujen pakkasenkestovaatimuksiin, nyt huomio kohdistuu kasvaviin kosteusrasituksiin.

Kokonaissademäärä kasvaa lähivuosikymmenten aikana Suomessa 10–20 prosenttia, ennusteista riippuen. Viistosateet rasittavat julkisivujen yläosia jo nyt, mutta sateiden lisääntyessä ne piiskaavat rakennuksia yhä raskaammalla kädellä tulevaisuudessa. Sädemäärien ja lämpötilojen muutokset muuttavat eniten syksyjämme ja talviamme.

Etenkin rakennusten ulkovaipparakenteet tulevat kohtaamaan paljon nykyistä kovemmat kosteusrasitukset. Tärkeintä on pitää kosteus pois rakenteista mahdollisimman hyvin ja toisaalta edistää rakenteiden nopeaa kuivumista. Perusperiaatteet ovat siis samat kuin nykyisinkin – tulevaisuudessa tähän vain tarvitaan entistä tarkempia toimenpiteitä.

Miten rakennukset saadaan kestämään vuoden 2070 ilmastossa? Tässä kolme keskeistä asiaa, joihin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota rakennus- ja korjaushankkeissa:

1. Sijainti – huomioi ilmastonmuutoksessa paikalliset sääolot

Säärasitukset vaihtelevat huomattavasti rakennuspaikan maantieteellisen sijainnin mukaan, jopa Suomen mittakaavassa – siksi samat rakentamisen ratkaisut eivät välttämättä toimi kaikilla alueilla.

A-INS_saavyohykkeet (2)

Suomi voidaan jakaa neljään säärasitusvyöhykkeeseen, joissa ilmaston tulevat muutokset näkyvät eri tavalla ja eri aikaan.

Rannikolla haasteena ovat etenkin myrskytuulet ja tuulien painama viistosade. Myös sisämaassa lähestytään näitä olosuhteita. Pohjois-Suomessa pitkät pakkasjaksot pikkuhiljaa väistyvät ja talvet alkavat muistuttaa sateisia Etelä-Suomen talvia.

Toni Pakkala on jakanut väitöskirjassaan (Assessment of the Climate Change Effects on Finnish Concrete Facades and Balconies, 2020) Suomen erittäin havainnollisesti neljään vyöhykkeeseen asuinrakennustiheyden ja etenkin säärasituksen mukaan. Kullakin vyöhykkeellä on jo nyt erilaiset olosuhteet, ja tulevaisuudessa muutokset vaikuttavat niihin eri nopeudella.

Maantieteellisen sijainnin lisäksi rakennusten rasitustasoon vaikuttavat ilmansuunnat sekä rakennuksen lähiympäristö. Rakennukseen kohdistuvaan rasitukseen voidaan siis vaikuttaa sillä, miten rakennus sijoittuu tontille sekä millainen kasvillisuus ja maasto-olosuhteet sitä ympäröivät.

Paikalliset sääolot ja niiden tulevat muutokset pitäisikin tunnistaa ja huomioida rakentamisen koko elinkaaren ajan, kaavoituksesta aina käyttö- ja ylläpitovaiheeseen asti.

2. Rakenneratkaisut – mallinnukset auttavat katsomaan tulevaisuuteen

Rakenneratkaisujen osalta on tärkeää valita oikeat rakenteet oikeisiin paikkoihin. Tähän asti käytössä olleet, totutut ratkaisut eivät välttämättä enää sovellu, vaan tulevaisuus pitää huomioida valitsemalla muuttuvaa ilmastoa kestävät rakenteet ja toimintatavat. Entistä enemmän korostuu työmaa-aikainen kosteudenhallinta, säännöllinen ylläpito ja rakenteiden kohdalla kosteudenkestävyys, kuivumiskyky ja vikasietoisuus.

Onnistunut lopputulos voidaan saavuttaa monilla erilaisilla rakenneratkaisuilla ja rakennusmateriaaleilla. Kukin materiaali ja kukin ratkaisu tuo mukanaan omat erikoispiirteensä, jotka täytyy huomioida suunnittelussa ja kokonaisratkaisun valinnassa.

Kestävää suunnittelua ei voi tehdä pelkästään menneisyyteen katsomalla. Tulevaisuuteen luotujen ns. testivuosien ja rakennusfysikaalisen mallinnuksen avulla voimme tarkastella rakenteen toimivuutta tulevaisuuden ilmastossa. Tällaisten mallinnusten avulla on mahdollista nähdä esimerkiksi, miten kosteus ja lämpö siirtyvät eri vuodenaikoina erilaisilla rakennetyypeillä tai toimivatko kriittiset rakenneliittymät suunnitellusti.

3. Detaljiikka – pienten asioiden merkitys korostuu, kun ilmasto muuttuu

Soveltuvien rakenneratkaisujen lisäksi huomio kohdistuu yksityiskohtiin. Rakennusten detaljiikka, kuten liitokset, pellitykset, läpiviennit ja erilaiset julkisivuaiheet, on suunniteltava huolellisesti yhdessä kaikkien hankkeessa mukana olevien suunnittelualojen kanssa.

talo_morphaus

Ennen ja jälkeen peruskorjauksen. Tässä kohteessa kosteusrasituksen lisääntyminen huomioitiin julkisivun detaljiikassa. 

Yksityiskohtien merkitys korostuu erityisesti korjausrakentamisessa: olemassa olevan rakennuksen kohdalla kun ei voi vaikuttaa sijaintiin eikä juuri perusrakenneratkaisuihin. Tällöin merkittäviksi nousevat ratkaisut, joilla parannetaan rakenteen kosteusteknistä toimintaa: tuulettumista, kuivumista ja sadevedeltä suojausta. Huolellisen suunnittelun lisäksi vielä työmaavaiheessa on oleellista varmistaa yksityiskohtien toteutus mallitöiden avulla.

Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten ympäristö ja rasitukset muuttuvat. Rakentamisen totuttujen tapojen, olemassa olevien ratkaisuiden ja ”näin niitä ennenkin tehty” -asenteen täytyy niidenkin muuttua. Kun esitetyt kolme seikkaa otetaan huomioon rakennushankkeessa sen alkumetreistä lähtien, ollaan jo hyvällä tiellä kohti tulevassa ilmastossa kestävää rakentamista.

Katso ja lataa Rohkeasti parempaa -seminaariesitys aiheesta!

LATAA MATERIAALIT

Kirjoittaja Saija Varjonen on A-Insinöörien korjaussuunnitteluyksikön suunnittelujohtaja, erityisenä osaamisalueenaan rakennusterveys sekä julkisivukorjaukset. Saijan intohimona ovat suojeltujen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten korjaushankkeet. Unelmien korjaussuunnittelukohde olisi italiainen linna. LinkedIn: Saija Varjonen 

 

KIRJOITTAJA

Saija Varjonen
Saija Varjonen

suunnittelujohtaja, korjaussuunnittelu ja kuntotutkimukset
+358 40 777 5973
saija.varjonen@ains.fi
Sisä-Suomi

 

"Ilmaston muuttuessa ja sateiden lisääntyessä suunnittelukumppanilta pitää löytyä uusia rakentamisen tapoja."

 

KATSO JA LATAA ROHKEASTI PAREMPAA -SEMINAARIESITYS

LATAA MATERIAALIT