Asiantuntija-artikkelit

Hukasta hyötykäyttöön – luonnonmukaiset materiaalit pienentämään rakentamisen hiilijalanjälkeä

Löytyykö hiilipäästöjen pienentämiseksi uusia vaihtoehtoja luonnosta? A-Insinöörien Juhani Lehtosalo uskoo, että luonnonmukaiset materiaalit edustavat tulevaisuutta rakentamisessakin.  

Puu on pitänyt Suomessa pintansa synteettisten rakennusmateriaalien rinnalla. Luonto tarjoaa kuitenkin myös muita materiaaleja, joista osa jää tällä hetkellä kokonaan hyödyntämättä.

Harva tulee ajatelleeksi, millainen potentiaali on mökkirannan kaislikossa: järviruo’osta, jota kasvaa maassamme haitaksi asti, saadaan selluloosaa ja voidaan valmistaa esimerkiksi ruokolevyjä.

Kotimaassa tuotetut luonnonmukaiset rakennusmateriaalit vähentävät päästöjä niin valmistusvaiheessa kuin kuljetuksessakin – ja parhaimmillaan ovat sitoneet hiiltä jo kasvaessaan.

Pellava ja hamppu korvaamaan muovia rakentamisessa?

Pellavaa ja hamppua voidaan käyttää synteettisten eristeiden tavoin, samoin lampaanvillaa, josta Suomessa jopa puolet jää käyttämättä ja heitetään pois. Olki on niin ikään maatalouden hukkatuote, josta maailmalla valmistetaan esimerkiksi olkielementtejä.

– Luonnonmukaisten materiaalien käyttö vähentäisi muovin ja sekajätteen määrää. Oikeilla rakenneratkaisuilla luonnonmukaiset materiaalit voivat toimia myös kosteusteknisesti paremmin kuin esimerkiksi muovi tai mineraalivilla, kertoo A-Insinöörien rakennesuunnittelija Juhani Lehtisalo.

Lehtisalo on tutkinut luonnonmukaisia materiaaleja vuonna 2019 valmistuneessa opinnäytetyössään.

Rakennusala käyttää nykyään yli 20 prosenttia Suomessa hyödynnettävästä muovista. Muoville kehitetäänkin jo korvaajia esimerkiksi puusta ja hamppukuidusta.

Savirunkoisia rakennuksia tapaa esimerkiksi Saksassa paljon. Suomessakin savella voi olla paikkansa rakenteissa, joissa lämmöneristävyys ei ole pääasia. Lehtisalon mukaan esimerkiksi työmailta läjitettäväksi vietävä savi olisi hyvin otettavissa hyötykäyttöön.

Luonnonmateriaalien tie tuotteeksi tarvitsee tutkimusta

Omassa tutkimuksessaan Lehtisalo keskittyi erityisesti ulkoseinärakenteisiin, ja kiinnitti huomiota materiaalien kosteuskäyttäytymiseen. Työ osoitti, että vaikka luonnonmukaisia materiaaleja jo käytetään vanhojen talojen korjaamisessa ja pientalorakentamisessa, niiden kosteudensiedosta ja mahdollisista tuholaisista ei vielä tiedetä riittävästi.

– Monet suunnitteluohjelmat eivät vielä osaa huomioida luonnonmukaisten materiaalien kosteuskäyttäytymistä. Tiedot näiden materiaalien ominaisuuksista puuttuvat usein ohjelmista, ja niiden kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta jää huomiotta.

Lehtisalo peräänkuuluttaa materiaaliyhdistelmien tarkastelua pilottikohteissa, jotta tutkimuksen pohjalta voidaan kehittää kokonaisia rakenteita.

– Testikohteina voisi olla pienimuotoisia rakennuksia tai rakenteita, joissa seurataan kosteuden vaihtelua ympäri vuoden, Lehtisalo pohtii.

Rakentamisen materiaalivalmistajilla mahdollisuus ”hiilietunojaan”

Rakennushankkeiden vähähiilisyyden tavoittelussa katseet ja kehittäminen ovat vahvasti kääntyneet materiaaleihin. Uuden rakennuksen hiilidioksidipäästöistä jopa puolet syntyy materiaaleista, joskin osuus vaihtelee paljon hankkeesta riippuen. Lue lisää: Laske rakennushankkeesi hiilijalanjälki – nämä viisi asiaa kannustavat etsimään vähähiilisiä ratkaisuja rakentamisessa

– Materiaalivalmistajat ovat lähteneet liikkeelle ja haluavat tuntea materiaaliensa hiilijalanjäljen. Jos päästötietoja ei materiaaleilla ole, niitä ei käytetä vuonna 2025. Koska tuotannon energiatehokkuus on Suomessa maailman huippua, meillä voi olla materiaalien kehitystyössä etunojan ottamisen paikka, sanoo A-Insinöörien vähähiilisen rakentamisen asiantuntija Elli Kinnunen.

Elli Kinnunen tuntee rakennusmaterialiaalien hiilijalanjäljen ja opastaa vähähiilisiin valintoihin.

Rakennusalalla tarvitaan toimia, joilla määrätietoisesti kasvatetaan kierrätysastetta ja luodaan tehokas kierrätettyjen tai muutoin ekologisten rakennustuotteiden hyväksyntäprosessi, Elli Kinnunen sanoo.

Betonin päästöjen vähentämiseksi on jo pitkään tutkittu, millä kierrätysaineilla sideainetta eli sementtiä voisi korvata. Oulun yliopistossa on jo kehitetty ekobetoni, joka ei sisällä lainkaan sementtiä. Neitseellisen teräksen valmistus taas tuottaa päästöjä, mutta jo 90 prosenttia Suomessa käytetystä teräksestä on kierrätetty.

Luonnonmukaisten materiaalien kohdalla Juhani Lehtisalo näkee mahdollisuuden erityisesti kuluttajien kiinnostuksessa.

– Kuluttajia kiinnostaa ekologisuus ja luonnollisuus. Sisäilma on monimutkainen asia, mutta uskon, että luonnonmukaisilla materiaaleilla voidaan parantaa sitäkin, Lehtisalo sanoo ja toivoo luonnonmukaisten materiaalien maineen nousua.

– Oikein rakennettuna luonnonmukaisista materiaaleista tehty rakennus voi olla pitkäikäisempi kuin synteettisistä rakennettu. Lehtisalo sanoo.

Oletko kiinnostunut, mitä rakentamisessa voisi tehdä ekologisemmin? A-Insinöörien hiilijalanjäljen laskentapalvelu tekee rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt näkyviksi ja ohjaa tekemään vähähiilisiä valintoja. Laske rakennushankkeesi hiilijalanjälki tai kysy lisää materiaalineuvonnastamme!

OTA YHTEYTTÄ

"Oikeilla rakenneratkaisuilla luonnonmukaiset materiaalit voivat toimia kosteusteknisesti paremmin kuin synteettiset."

Juhani Lehtisalo,
Rakennesuunnittelija
A-Insinöörit

SAVI

Suomessa runsaasti saatavilla, usein ongelma-ainesta, josta pyritään pääsemään eroon, palamaton, ei päästä haitallisia yhdisteitä sisäilmaan.

RUOKO

Paikoin ongelma rannoilla, hyvä lämmön ja ääneneristävyyskyky, kestää kosteutta ja tuholaisia, käytetään katemateriaalina ja levyinä.

LAMPAANVILLA

Suomessa lampaanvillasta puolet päätyy roskiin, eristys- ja akustiikkatuotteet, kampaanvilla kykenee sitomaan paljon vettä, vaikeasti syttyvä.

HAMPPU

Maine kärsinyt päihdekäytön vuoksi, kestää hometta paremmin kuin puukuitu. kestää muuttumattomana jopa 370°C:n kuumuudessa, ei turpoa kastuessaan.
TILAA UUTISKIRJE