Asiantuntija-artikkelit

Kuka huolehtii suunnittelurajapinnassa tuotteiden suoritustasoista? 

Lasirakenteet kuten kaiteet, väliseinät ja ulkoseinät ovat esteettisiä rakennusosia, joihin kohdistuu myös rakenneteknisiä ja rakennusfysikaalisia vaatimuksia. Tällaisten ns. suunnittelurajapinnassa olevien rakennusosien tuotemäärittelyyn pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Viime kädessä vastuu on rakennuttajan, kirjoittaa Jarmo Leskelä.

Rakennustuotteelta vaadittavien suoritustasojen määrittäminen vaikkapa iskunkestävyydelle, palonkestävyydelle, ääneneristävyydelle tai vesihöyrynläpäisevyydelle on työläs ja vaativa tehtävä, joka kuuluu käytännössä suunnittelijalle. Mutta kuka määrittelee käyttötarkoituksessa vaadittavat suoritustasot sellaisille suunnittelurajapinnan tuotteille, jotka kuuluisivat esteettisinä rakennusosina arkkitehdille, mutta rakenneteknisinä tai rakennusfysikaalisina osina rakennesuunnittelijalle?

Tällaisia tuotteita ovat mm. alakattojärjestelmät, julkisivuverhousjärjestelmät, lattianpäällysteet ja lasirakenteet. Nämä ovat myös niitä tuoteryhmiä, joiden kohdalle on sattunut rakennesortumia, kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia.

Ohjeistus palvelee rakennushankkeen kaikkia osapuolia

Kysymykseen pyritään löytämään vastauksia Suunnittelu- ja konsulttiyritykset SKOL:in uutta tuotemäärittelyohjeistusta laadittaessa. Ohjeistusta ei tehdä ainoastaan arkkitehtien ja suunnittelijoiden käyttöön, vaan sen on tarkoitus palvella kaikkia rakennushankkeen osapuolia, myös urakoitsijoiden hankintayksikköä ja rakennuttajia. Viime kädessä rakennuttaja vastaa vaatimuksenmukaisuudesta – siitä, että rakennus on turvallinen ja terveellinen.

Rakennusalalla törmätään tapauksiin, joissa kumpikaan suunnitteluosapuolista ei määrittele rajapinnan tuotteilta vaadittavia suoritustasoja, jolloin tehtävä jää enimmilläänkin järjestelmätoimittajalle.

Tällöin ongelmaksi jää: Miten urakoitsija voi hankkia vaatimustenmukaisia tuotteita kohteeseen, jos tuotteilta vaadittavia suoritustasoja ei ole määritelty suunnitelmiin? Miten suunnitelmien ulkopuolinen tarkastus voidaan tehdä, jos ei ole mitään tarkastettavaa? Rakenneteknisten suunnitelmien lisäksi tulisi tarkastaa home-, kosteus- ja sisäilmaongelmien välttämiseksi myös rakennusfysikaaliset suunnitelmat.

Tuotekelpoisuuden tarkastus havaitsi puutteet

Esimerkkejä elävästä elämästä löytyy useita. Eräässä kohteessa arkkitehti oli määritellyt alakattojärjestelmän koostuvan 600×600-kokoisista valkoisista levyistä. Alakattokannattimia oltiin ripustamassa muuraussiteillä ja muuraussiteitä ankkuroimassa lyöntitulpilla. Onneksi rakennuttajan tilaama tuotekelpoisuuden tarkastus havaitsi nämä puutteet.

Henkilöturvallisuuden kannalta alakattojen kiinnitykset ovat verrattavissa kantaviin rakenteisiin. Alakatoista on laadittava rakennesuunnitelmat ja vastaavan rakennesuunnittelijan on tarkastettava vaativien kuormitus- ja ripustusratkaisujen suunnitelmat sekä varmennettava tarkastus allekirjoituksellaan.

Toisessa kohteessa arkkitehti oli määritellyt julkisivuverhousjärjestelmän, jolla oli asiaankuuluva hyväksyntä aiottuun käyttötarkoitukseen. Urakoitsija vaihtoi järjestelmään kuuluvia näkymättömiin jääviä rankoja ja kiinnikkeitä halvempiin ja hankki järjestelmästä ainoastaan näkyviin jäävän verhouksen. Tämäkin tapaus havaittiin tuotekelpoisuuden tarkastuksessa.

Muutamissa kohteissa lattianpäällyste on irronnut liian kosteaksi oletetun asennusalustan seurauksena ja luonut vaaran kosteus- ja sisäilmaongelmille. CE-merkintä ei edellytä lattianpäällysteiden vesihöyrynläpäisevyyden määrittämistä ja ilmoittamista, minkä seurauksena asennusalustan ja lattianpäällysteen muodostaman rakenteen kosteusteknistä toimintaa on vaikea ennakoida. Tässä on paikka eurooppalaisten standardien ja kansallisten soveltamisohjeiden päivittämiselle!

Lasirakenteiden tuotemäärittelyyn kiinnitettävä erityishuomiota

Lasirakenteet kuten kaiteet, väliseinät ja ulkoseinät ovat esteettisiä rakennusosia, joihin kohdistuu myös rakenneteknisiä ja rakennusfysikaalisia vaatimuksia. Näiden rakenteiden kelpoisuuden osoittaminen tapahtuu usein rakennuspaikkakohtaisesti, joten niiden tuotemäärittelyyn pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Tähän ja edellä kerrottuihin ongelmiin pyritään siis löytämään helpotusta SKOL ry:n monivuotisessa tuotemäärittelyprojektissa, jossa on meneillään jo kolmas vaihe. Projektin tuloksena syntyy arkkitehti- ja rakennesuunnittelun tuotemäärittelyohje tyypillisimmille CE-merkinnän piirissä oleville rakennustuotteille.

Tällä hetkellä ohje kattaa yksityiskohtaiset vaatimukset erilaisille lämmöneristeille, vedeneristyskermeille, geotekstiileille, rakennuslaseille, kipsilevyille, betonielementeille, muuraustuotteille, vesikatteille, lattianpäällysteille, lattiatasoitteille, alakatoille, metallisandwich-elementeille, ikkunoille ja oville.

Tee ehdotuksesi projektin seuraavaan vaiheeseen

Projektin neljänteen vaiheeseen sisällytettävistä tuotteista voi tehdä ehdotuksia allekirjoittaneelle tai projektin rahoittajille. Mukana ovat Arkkitehtitoimistojen Liitto, Rakennustietosäätiö, Rakennustuoteteollisuus, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö, Suunnittelu- ja konsultointiyritykset, Talonrakennusteollisuus sekä Ympäristöministeriö.

Kirjoittaja DI, tekniikan lisensiaatti Jarmo Leskelä toimii A-Insinööreissä teknisenä johtajana vastuullaan erityisesti tuotekelpoisuuteen liittyvät kysymykset ja asiantuntijapalvelut.

Varmista hankkeesi tuotteiden laatu

HIILIJALANJÄLKILASKENTA

 

KIRJOITTAJA
Jarmo Leskelä
Jarmo Leskelä

tekninen johtaja, rakennustuotteet
+358 40 541 8790
jarmo.leskela@ains.fi
koko Suomi

"Henkilöturvallisuuden kannalta alakattojen kiinnitykset ovat verrattavissa kantaviin rakenteisiin."