Lahden eteläinen kehätie aukeaa liikenteelle – A-Insinöörit suunnitteli viisi haastavaa siltaa
Jatkossa valtatien liikenne ohjautuu uuteen maastokäytävään Lahden ja Hollolan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Uuden kehätien ympärille syntyy myös uutta infrastruktuuria. Esimerkiksi Hollolan uuden eritasoliittymän ympärillä on jo kaavoitus käynnissä.
– Uusi väylä sujuvoittaa läpikulku- ja raskasta liikennettä, kehittää elinkeinoelämää, tehostaa maankäyttöä ja luo viihtyisämpää asuinympäristöä koko Lahden ja Hollolan seudulla. Valtaväylän siirtyminen vähentää esimerkiksi kaupunkiympäristöjen liikennemelua ja ruuhkaisuutta merkittävästi. Tuemme Suomen kehitystä suoremmalla, turvallisemmalla ja välityskyvyltään paremmalla väylällä, kertoo johtava konsultti Timo Kinnari Destialta.
Uuden kehätien yhteydessä Destian suunnittelemassa ja toteuttamassa hankeosassa 1A, rakennettiin yhteensä 18 siltaa, joista A-Insinöörit suunnitteli Destian kumppanina Luhdanjoen sillan sekä Hirvikallion, Nostavan, Lintulahden ja Okeroisten risteyssillat. A-Insinöörit vastasi myös kymmenen sillan geoteknisestä suunnittelusta sekä suunnitteli paalulaatat kehätien osuuksille, joilla maanvarainen tai pohjanvahvistusten varaan rakentaminen ei tullut kyseeseen.
Luhdanjoen silta uuden kehätien pisin
Suurin osa kehätiestä toteutettiin metsäosuudella rakentamattoman alueen halki. Pohjaolosuhteet Salpausselän kupeessa ovat poikkeuksellisen vaihtelevat ja kallioperä paikoin syvällä maanpinnan alla, mikä asetti erityisiä vaatimuksia siltojen suunnittelulle ja rakentamiselle.
– Vastassamme oli kallionvaraisia perustuksia, haastavia kallioleikkauksia ja yli 70 metrin mittaisia suurpaaluperustuksia vaativia pehmeikköjä. Tarkennetut pohjatutkimukset osoittivat, että pohjaolosuhteet poikkesivat alustavista pohjatutkimuksista saaduista tiedoista ja kallionpinnan sukellukset yllättivät erityisesti Luhdanjoen sillan ja Okeroisten risteyssillan kohdalla. Se edellytti nopeita muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin, suunnittelujohtaja Petri Kela kertoo A-Insinööreistä.
– Osa kallioleikkauksista ylitti tietyt korkeuskriteerit, joten niiden pultitukset ja kallion lujitukset suunniteltiin erikseen taitorakenteena, jotta kallioleikkaukset eivät varise tulevina keväinä valtatien sivuun, Kinnari täydentää.
Haastavimmaksi kohteeksi osoittautui kehätien pisin silta, Luhdanjoen silta. 280-metrisen liittopalkkisillan kuormia kannattelevat jopa 70 metriä pitkät teräsputkipaalut, sillä peruskallio sukeltaa sillan kohdalla syvälle jokilaaksoon.
– Koska kalliopinta oli läntisen maatuen kohdalla todella vino, siihen ei uskallettu suunnitella edellisessä suunnitteluvaiheessa kaavailtuja eteenpäin vinoja paaluja vaan korkea kallionvarainen jalallinen maatuki. Itse kannen asennus oli suhteellisen tavanomainen ja sillan kansi työnnettiin kolmessa vaiheessa paikalleen. Sillalle suunniteltiin myös poikkeuksellisesti H4-törmäysluokan kaiteet sekä niiden taakse polykarbonaattiset läpinäkyvät meluseinät, Kela kertoo.
280-metristä Luhdanjoen siltaa kannattelevat jopa 70 metriä pitkät teräsputkipaalut, sillä peruskallio sukeltaa sillan kohdalla syvälle jokilaaksoon. (Kuvat: Seppo Kujanen)
ST-hankemalli toi joustoa ja vastuullisuutta
Lahden kehätie valmistui aikataulustaan edellä. Se toteutettiin suunnittele ja toteuta -mallilla, joka mahdollisti suunnitelmien joustavat muutokset ja nopean päätöksenteon.
– ST-hankkeessa tieto kulki hyvin, joten pystyimme sovittamaan rakentamisen ja suunnittelun alusta saakka yhteen. Vaihtamalla maatuellisia siltaratkaisuja paalutetuiksi säästimme ympäristöä, materiaaleja ja kustannuksia. ST-hankkeessa oli myös mahdollista hyödyntää urakoitsijalta valmiina löytyviä paalukokoja ja muotteja, projektipäällikkö, johtava konsultti Kari Niemi A-Insinööreistä kertoo.
Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankekokonaisuus koostui kolmesta eri hankeosasta, jotka toteutettiin KU-, ST- ja Allianssi-muotoisina hankkeina. Vt12 Lahden eteläinen kehätie -hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 275 miljoonaa euroa.
Lisätietoja:
Kari Niemi, johtava konsultti, A-Insinöörit
puh. 0400 192 896
kari.niemi@ains.fi
Petri Kela, suunnittelujohtaja, A-Insinöörit
puh. 050 594 0137
petri.kela@ains.fi
Timo Kinnari, johtava konsultti, Destia
puh. 040 507 0680
timo.kinnari@destia.fi
