Kosteudenhallinta

Jo ennen hankkeen aloittamista vaatimukset ja vastuut määritellään niin konkreettisesti, että kosteudenhallinnasta muodostuu helposti ymmärrettävä, seurattava ja mitattava kokonaisuus. Hankesuunnitteluvaiheessa kirjataan ylös suunnitteluvaiheen tehtävät, kuten toimintatavat kosteusriskien kartoituksessa sekä suunnitelmien yhteensovituksessa ja tarkastamisessa. Samalla aloitetaan myös kosteudenhallintaselvityksen laadinta, joka liitetään myöhemmin suunnitteluvaiheessa myös rakennuslupahakemukseen.

Kosteusriskien tunnistaminen ja hallinta sekä kosteudenhallintaan liittyvän aineiston ja osapuolten tiedonvaihdon koordinointi ovat osa kosteudenhallinnan kokonaisuutta. Kosteudenhallinnan haasteet ovat ratkaistavissa, kunhan ne käydään läpi suunnitteluryhmän kesken, varmistetaan vastuunjako ja huolehditaan suunnitelmien yhteensovittamisesta.

Kosteudenhallinnan työpajoissa tai suunnitelmakatselmuksissa varmistetaan, että suunnitelmat ovat riittävän yksityiskohtaisia. Työpajoissa käydään läpi kosteusriskien kartoitus, kosteudenhallinnan ratkaisujen luonnostelu ja työnjako, esitellään kosteudenhallinnan suunnitelmat ja arvioidaan kokonaisuutta.

Suunnitteluvaiheessa viimeistellään hankkeen kosteudenhallintaselvitys, joka liitetään rakennuslupahakemukseen. Kosteudenhallintaselvityksessä määritellään kosteudenhallinnan vaatimukset yksityiskohtaisesti myös toteutusvaihetta varten, jotta vältytään tulkintaeroilta rakentamisen aikana. Kosteudenhallintaselvitys liitetään myös urakkatarjouspyyntöön kaupallisena asiakirjana.

Rakentamisen hyvä valmistelu on ensiarvoista. Ennen rakentamisen aloittamista täytyy organisoida rakentaminen, kilpailuttaa rakentamistehtävät sekä neuvotella ja allekirjoittaa urakka- ja hankintasopimukset.

Onnistunut siirtymä suunnittelusta toteuttamiseen edellyttää kaikilta rakentamishankkeen osapuolilta järjestelmällistä yhteistyötä ja tiivistä viestintää.

Urakoitsijan tehtävänä on laatia työmaan kosteudenhallintasuunnitelma rakennushankkeen kosteudenhallintaselvitykseen pohjautuen. Sen tarkastamisesta ja hyväksymisestä vastaavat rakennushankkeeseen ryhtyvä ja kosteudenhallintakoordinaattori.

Rakentamishankkeen toteutusvaiheessa riittävän ja oikea-aikaisen viestinnän merkitys korostuu. Yhteistyön koordinaattorin, toteuttajan, valvojien, hankkeeseen ryhtyvän ja suunnittelijoiden välillä täytyy toimia.

Ennen kriittisen työvaiheen, kuten vesikaton asentamisen, aloittamista on hyvä käydä läpi suunnitelmat sekä toteutukseen liittyvät kosteusriskit työvaiheen kosteudenhallinnan aloituskokouksessa. Aloituskokousten lisäksi järjestetään kosteudenhallinnan seurantakokouksia, joissa käydään säännöllisesti läpi ajankohtaiset kosteudenhallintaan liittyvät asiat, kuten suojaukset, poikkeamat, onnistumiset ja betonirakenteiden kuivumisen seuranta.

Poikkeamista viestiminen on tärkeää kosteusongelmien ehkäisemiseksi. Säännölliset kokoukset ja kierrokset työmaalla auttavat pysymään tilanteen tasalla ja parantamaan jatkuvasti työmaan olosuhteita.

Vaikka rakentaminen olisikin sujunut ongelmitta ja rakennus olisi todettu terveelliseksi ja turvalliseksi käyttöönottovaiheessa, niin kosteusongelmia voi syntyä myös myöhemmin. Kosteudenhallinnan kannalta on olennaista, että käyttäjät perehdytetään rakennuksen tai tilan oikeaan käyttöön. Huoltokirjan on oltava käyttäjien saatavilla ja aina ajantasainen.

Kun käyttövaiheen kosteudenhallinnasta sovitaan jo hankkeen aikana, rakennuksen omistaja ja käyttäjät sitoutetaan pitämään kiinteistöstä huolta koko sen elinkaaren ajan. Kosteudenhallintakoordinaattori voi tehdä takuuajan tarkastuksia ja auditoida kiinteistönpitoa elinkaarenaikaisen kosteudenhallinnan onnistumisen varmistamiseksi.