Uusi oikeustalo Oulussa yhdistää kahdeksan eri virastoa ja niiden asiakkaat samaan kortteliin. Allianssimallilla toteutettu Senaatti-kiinteistöjen hanke palkittiin Pohjois-Suomen parhaana rakennustekona 2023. Vähähiilisyys ja energiatehokkuus näkyvät monella tapaa korttelissa, jonka on yksi A-Insinöörien kädenjälkihankkeista.
Oulun ydinkeskustassa Torikadulla sijaitsevaan oikeustalokortteliin avattiin vuonna 2023 kahdeksalle virastolle uudet nykyaikaiset tilat. Saumattomasti toisiinsa yhdistyvää uudisrakennusta ja peruskorjattua vanhaa osaa käyttää lähes 400 työntekijän lisäksi virastojen laaja asiakaskunta.
Oikeustalon suunnittelua ja rakentamista ohjasivat korkeat ympäristö- ja elinkaarikaaritavoitteet: hanke toimi Senaatti-kiinteistöjen ja A-Insinöörien välisen vähähiilisen rakennuttamisen kehityshankkeena ja oli myös Senaatin hiilijalanjäljen laskennan pilotointikohde.
"Hankesuunnittelun alkaessa hiilijalanjäljen laskenta oli vielä verrattain uutta. Saimme hyödyllistä tietoa A-Insinöörien laskentamenetelmillä ja -työkaluilla."
Senaatti-kiinteistöjen tavoitteena hankkeessa oli, kuten sen jälkeen muissakin uudisrakennuksissaan, vähintään 25 prosenttia pienempi hiilijalanjälki vertailutasoon nähden. Laskennassa selvitettiin koko rakennuksen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonepäästöt.
– Hankesuunnittelun alkaessa hiilijalanjäljen laskenta oli vielä verrattain uutta. Saimme hyödyllistä tietoa A-Insinöörien laskentamenetelmillä ja -työkaluilla. Hiilijalanjälkitavoitteesta jäimme lopulta muutamalla prosenttiyksiköllä. Reunaehdot kuten turvallisuus- ja sisäolosuhdevaatimukset huomioiden olen tyytyväinen saavuttamaamme tasoon, rakennuttamisryhmän päällikkö Harri Karjula Senaatti-kiinteistöistä kertoo.
ASIANTUNTIJOIDEMME YMPÄRISTÖKÄDENJÄLKI 52
Oulun oikeustalon uusisosalle saatiin myös tavoiteltu Rakennustiedon ympäristöluokituksen neljän tähden arvosana ulkoisen auditoinnin tuloksena.
Kädenjälki näkyy rakennevalinnoista työmaavalaistukseen
A-Insinöörit mittaa asiantuntijatyön vaikutuksia hankkeissa kehittämällään ympäristökädenjälkimittarilla. Sillä mitataan panosta, jolla suunnittelijat ja konsultit auttavat vähentämään kielteisiä tai lisäämään myönteisiä ympäristövaikutuksia rakennushankkeissa. Oulun oikeustalon kädenjälkiluku on 52 asteikolla 0–100.
– Suunnitteluvaiheessa tarkasteltiin esimerkiksi rakenneratkaisujen toteuttamista vähähiilisemmin. Rakentamisen aikana seurasimme mm. jätemääriä, jätteen lajittelua ja hyötykäyttöä. Työmaa oli energiatehokas, työmaavalot toimivat aikaohjauksella ja valaistuksessa käytettiin led-valonauhoja, A-Insinöörien rakennuttamisjohtaja Timo Kylmänen kertoo.
OULUN OIKEUSTALO
Suunnittelussa arvioitiin jo varhain, mihin käyttöön tilat taipuvat tulevaisuudessa ja millaisia muutoksia se vaatii. Näin hahmotettiin rakennuksen pitkäaikaista käyttöä ja siten pienempää käytönaikaista hiilijalanjälkeä.
Toimiva äänieristys ja huoneakustiikka varmistettiin mittauksin
Huhtikuussa 2023 käyttöön otetussa uudisrakennuksessa toimivat Oulun käräjäoikeus, Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Ulosottolaitoksen Oulun toimipiste, Syyttäjälaitoksen Pohjois-Suomen syyttäjäalue ja Rovaniemen hovioikeus.
Vuonna 2006 rakennetun vanhan osan peruskorjauksessa uusittiin talotekniikka, väliseinät ja sisäpinnat. Oikeusapu- ja edunvalvontatoimistot ja Maahanmuuttovirasto ottivat tilat käyttöön joulukuussa 2022.
Uudisosan ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee muun muassa 25 istuntosalia sekä videokuulemistiloja.
– Tiloihin tuli saada hyvä ääneneristys, alhainen taustamelutaso ja puheen erottamisen kannalta hyvät olosuhteet, mikä vaatii kaikkien suunnittelualojen yhteensovittamista. Hyvän ääneneristyksen ja huoneakustiikan merkitys korostuu etenkin istuntosaleissa. Niiden akustiset rakenteet tiivistyksineen piti saada kohdilleen viimeistä detaljia myöten, akustiikkasuunnittelun asiakkuuspäällikkö Jaana Jokitulppo A-Insinööreistä kertoo.
Ratkaisuja tuotettiin muun muassa erilaisilla erikoisrakenteilla, kuten ääntä eristävillä alakatoilla ja tavallista paksummilla seinärakenteilla liitosdetaljeineen, sekä huoneiden pintamateriaaleilla ja verhouksilla.
– Tilojen valmistuttua tarkistimme laajoilla, ympäri rakennusta tehdyillä mittauksilla, että tilat toimivat akustisesti niin kuin oli suunniteltu.
Energiatehokkuutta aurinkovoimalla ja olosuhdesimuloinneilla
Energiankulutuksen pienentämiseksi oikeustaloon toteutettiin energian kierrätysjärjestelmä, jossa laitetilojen lämpökuorma hyödynnetään tuloilman esilämmityksessä. Lisäksi rakennuksen katolle on asennettu 208 aurinkopaneelia, joiden kokonaisteho on 83 kWp. Oman aurinkovoimalan vuosituottoarvio on noin 73 000 kWh, mikä vastaa noin 36 kerrostalokaksion vuosikulutusta.
– Energiatehokkuuden varmistamiseksi suunnitteluvaiheessa tehtiin olosuhdesimulointeja, joilla analysoitiin huonelämpötiloja ja säädettiin LVI-jäähdytysratkaisut toimimaan halutulla tavalla, A-Insinöörien Timo Kylmänen kertoo.
Kiitosta käytettävyydelle ja viihtyisyydelle
Rakennushanke toteutettiin Senaatti-kiinteistöjen kärkiallianssimallilla, jossa projektinjohdosta vastanneen A-Insinöörien rinnalla olivat arkkitehtitoimistot Komulainen Arkkitehdit ja PES-Arkkitehdit sekä päätoteuttaja Hartela. Osapuolet vastasivat suunnittelusta ja rakentamisesta yhdessä.
– Kärkiallianssimalli sopi erinomaisesti tähän hankkeeseen, jossa oli tehtävä vaativia teknisiä ratkaisuja. Käyttäjiä kuultiin jo hyvin varhain, mutta allianssimalli mahdollistaa vielä rakennusvaiheessakin suunnitelmien kehittämisen käyttäjien tarpeiden mukaan, Kylmänen kertoo.
Oulun oikeustalon uudet tilaratkaisut ovat oikeushallinnon keväällä 2020 uudistetun työympäristö- ja toimitilakonseptin mukaisia. Se määrittää muun muassa tilojen kokoja ja sijaintia rakennuksessa sekä akustisia vaatimuksia. Tilat tukevat uusia työnteon tapoja ja digitalisaatiota, kuten sähköisiä oikeudenkäyntejä. Myös turvallisuus, terveellisyys ja ympäristöystävällisyys otettiin laajasti huomioon.
– Tämä oli ensimmäinen Senaatin tilaama uuden konseptin mukainen rakennus. Uudisrakennus on ilmeeltään sopivan arvokas, ja se istuu hyvin kaupunkikuvaan. Oikeustalon käyttäjät ovat kiitelleet tilojen käytettävyyttä ja viihtyvyyttä. Myös istuntosalien akustiikkaa on saanut kiitosta, Harri Karjula Senaatti-kiinteistöistä sanoo.
