Rakennushankkeilta odotetaan yhä useammin pienempää ilmastovaikutusta, tehokasta resurssien käyttöä ja ratkaisuja, jotka tukevat kiertotalouden periaatteita koko elinkaaren ajan. Kiertotalous rakentamisessa ei tarkoita vain kierrätystä, vaan uudenlaista tapaa suunnitella, toteuttaa ja johtaa hankkeita.
Kiertotalouden mukainen rakennuttaminen ja suunnittelu laajenevat nyt vauhdilla kaikentyyppisiin uudis- ja korjaushankkeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa kiertotaloudelle asetettuja konkreettisia tavoitteita, mitattavia tuloksia ja toimintatapoja, jotka ulottuvat materiaaleista energiankäyttöön ja aina purkamisen jälkeiseen uudelleenkäyttöön.
Kokemuksemme niin uudis- kuin korjausrakentamisenkin hankkeista osoittaa, että kiertotalous tuo mukanaan sekä ympäristöhyötyjä että toiminnallista arvoa – usein ilman lisäkustannuksia.
Kokosimme 10 kysymystä ja vastausta, joista saat tiiviin yleiskuvan siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa rakennuttamisessa, miten sitä toteutetaan hankkeissa ja millaisia tuloksia sillä voidaan saavuttaa.
1. Mitä kiertotalous tarkoittaa?
Kiertotalous eroaa lineaarisesta talousmallista siinä, että pyrimme minimoimaan resurssien käytön. Materiaalit pidetään kierrossa ja käytössä mahdollisimman pitkään, niitä hyödynnetään uudelleen ja energiaa tuotetaan ja otetaan talteen tehokkaammin. Kiertotalouden tavoitteena on ennen kaikkea vähentää hukkaa ja lisätä resurssien käyttöarvoa. Lue lisää: Kiertoälykkyys
2. Mikä rakennusalalla pakottaa tai kannustaa kiertotalouteen?
Kiertotaloutta ohjaavat monet muutosajurit. Lait ja standardit määrittävät vähimmäistason, ja kansallinen sekä EU lainsäädäntö tuovat jatkuvasti lisää velvoitteita. Viimeisempänä Rakentamislaki, joka ohjaa rakentamaan vähähiilisesti, eli huomioimaan rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastohaitat ja -hyödyt. Rahoitusinstrumentit, erityisesti EU-taksonomia, antavat omat reunaehtonsa. Myös tilaajien vaatimustaso nousee: esimerkiksi kiertotalouden Green Deal -sitoumuksen tehneet toimijat asettavat rakennushankkeilleen vapaaehtoisia ja kunnianhimoisia tavoitteita. Lue lisää: A-Insinöörit kiertotalouden green dealin ensimmäisiä sitoutujia – ”Jokainen konsultti osaksi kiertotalouden ratkaisua”
3. Millaisia kiertotalouden mukaisia materiaaliratkaisuja markkinoilla on?
Kiertotalousratkaisut voivat tarkoittaa olemassa olevien tuotteiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä purkukohteista tai uusien tuotteiden hyödyntämistä, joissa on kierrätysraaka-aineita. Markkinoilla on jo mm. vaahtolasia, lasivillaa, kierrätysmetalleja ja kierrätysasfalttia, ja lisäksi innovatiivisia ratkaisuja, kuten geopolymeerejä ja kierrätyspuuhun perustuvia tuotteita. Jos valmista ratkaisua ei löydy, avoimella ajattelulla ja innovatiivisella yhteistoiminnalla hankkeeseen voidaan kehittää oma erikoisratkaisu – innovoimamme kiertotaloustiili on tästä hyvä esimerkki. Lue lisää: Kiertotaloustiili – Pieni palikka rakennukselle, suuri oppi rakennusalalle
4. Mihin kierrätettävät rakennusosat ja materiaalit päätyvät?
Uudelleenkäyttöön sopivia materiaaleja löytyy monista kohteista. Rakenteellisten osien hyödyntäminen on mahdollista, mutta usein suuri potentiaali on helposti hyödynnettävissä tuotteissa kuten irtaimistossa ja kiintokalusteissa sekä järjestelmätuotteissa, kuten alakatoissa ja väliseinissä. Kelpoisuuden todentaminen on monissa tapauksissa suoraviivaista. Markkinoilla on jo esimerkkejä myös betonielementtien, liimapuupalkkien ja tiilien uudelleenkäytöstä. Lue lisää: Onko uudelleenkäytettävä ja kierrätettävä rakennustuote kelvollinen?
5. Miten voimme suunnitella rakennuksia tulevaisuuden tarpeisiin?
Tulevaisuuden muutostarpeet huomioidaan jo suunnittelupöydällä. Rakennuksen runko voidaan suunnitella purettavaksi (Design for Disassembly, DfD), kantavia rakenteita voidaan sijoitella mahdollistamaan muuntojoustavuus ja kevyitä väliseinäratkaisuja hyödyntämällä tiloja voidaan uudistaa erilaisiin käyttötarpeisiin. Esimerkiksi W-AKU väliseinäjärjestelmä mahdollistaa tilojen joustavan uudelleenkäytön ilman isoja rakenteellisia muutoksia. Lue lisää: Purettavaksi suunnittelu on rakennesuunnittelijan kiertoälykkyyttä
6. Onko kiertotalous vain materiaalien kierrätystä?
Kiertotalous on monitahoinen talousmalli, jonka tavoitteena on resurssien kulutuksen vähentäminen. Se kattaa myös energian kulutuksen pienentämisen ja hukkalämmön hyödyntämisen. Uusiutuvat energiaratkaisut, kiinteistöautomaation tehokas käyttö, ja energian varastointi- ja talteenottoratkaisut ovat keskeisiä asioita kiertotalouden mukaiselle toiminnalle. Lue lisää: Kiertoälykkyys talotekniikassa on energiavirtojen kierrättämistä
7. Miten kiertotaloutta toteutetaan korjaus- ja ylläpitokohteissa?
Joskus peruskorjaaminen on perusteltua ja korjaushankkeen laajuudelle voi olla vaihtoehtoja, joskus taas uuden rakentaminen voi olla resurssiviisaampi ratkaisu. Hyvä esimerkki on Kuopion kaupungin kanssa toteutettu Kaarenhovin päiväkodin ”Korjata vai purkaa” -selvitys. Mallin avulla rakennuksen tekninen ja taloudellinen tilanne voidaan arvioida selkein mittarein. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen rakennuskanta, joka hyödyntää resursseja mahdollisimman tehokkaasti.
8. Mitä kiertotalous maksaa?
Vaikka kiertotalouteen liitetään usein oletus korkeammista kustannuksista, tämä ei aina pidä paikkaansa. Uudet teknologiat voivat vaatia investointeja ja pilotteja, mutta monissa hankkeissa innovatiivisia ratkaisuja voidaan löytää tavanomaisen budjetin puitteissa. Materiaalien uudelleenkäytöllä ja pintamateriaalien säästämisellä on jo saavutettu hankkeissa selkeitä säästöjä. Kiertotalouteen kytkeytyvät myös muut ympäristövastuun taloudelliset hyödyt, kuten kohteiden pitkän aikavälin tuottavuus ja rahoituksen saatavuus. Lue lisää: Kestävän rakentamisen kustannukset voi kääntää tuotoiksi
9. Millaisia toimintatapojen muutoksia kiertotalous vaatii?
Kiertotalous ulottuu kohteen koko elinkaarelle ja vaatii systemaattista ohjausta: selkeitä tavoitteita, mittareita, yhteistyötä ja monialaisen suunnittelun hallintaa. Varhainen tavoiteasettelu on olennaista, jotta vältetään lisäkustannuksia ja varmistetaan kaikkien hankkeen osapuolten sitoutuminen. Lue lisää: Kestävän rakentamisen tavoitteet todeksi – työkalu ohjaamaan vastuullisuutta hankkeesta toiseen
10. Millaisia tuloksia kiertotalouden toimenpiteillä saavutetaan?
Ilman mittaamista ei ole sitä, mitä johtaa. Kun hankkeella on selkeät mittarit, voidaan arvioida, kuinka hyvin tavoitteisiin on päästy ja mitä seuraavassa hankkeessa voidaan tehdä paremmin. Erimerkiksi neitseellisen materiaalin vähentämiselle, uudelleenkäytön määrälle ja energian kulutukselle voidaan asettaa tavoitteita, ja jo nyt markkinoilla on esimerkkejä merkittävistä saavutuksista. Tulokset eivät kuitenkaan synny itsestään, vaan kiertotalous on sisällytettävä koko hanketta ohjaavaksi tekijäksi.
Kirjoittaja Liisa Jäätvuori on ympäristövastuullisen hankejohtamisen innovaattori ja kestävyyteen perehtynyt tekniikan tohtori, joka toimii kiertoälykkään rakentamisen puolesta. Liisa työskentelee A-Insinöörien vastuullisuus- ja kehitysjohtajana.
Kirjoittaja Janita Rintala työskentelee kestävän kehityksen johtajana A-Insinööreissä. Hänet tunnetaan mm. Vuoden vastuullisuustekona 2024 palkitun kiertotaloustiilen alullepanijana.
