-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Palotekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Korjaussuunnittelu
-
Infrasuunnittelu
- Infran ylläpitopalvelut
- Katusuunnittelu
- Liikennesuunnittelu
- Maankäytön suunnittelu
- Maisemasuunnittelu
- Muut infraympäristön rakenteet
- Ratasuunnittelu
- Satamien, vesirakenteiden ja tuulivoimapuistojen suunnittelu
- Siltojen ja taitorakenteiden suunnittelu
- Tiesuunnittelu
- Valaistussuunnittelu
- Ympäristövaikutusten arviointi
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikka ja melu
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Ympäristöpalvelut
- Tutkimukset ja mittaukset
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
- Koti
- Uutiset
- Kutilan kanavahanke Taipalsaarella sai vesiluvan – yli satametrinen silta kohoaa näyttäväksi maamerkiksi
Kutilan kanavahanke Taipalsaarella sai vesiluvan – yli satametrinen silta kohoaa näyttäväksi maamerkiksi
Uusi Kutilan kanava yhdistää Suur-Saimaan ja Pien-Saimaan sekä lyhentää veneilyreittiä Lappeenrannasta Suur-Saimaalle. Vesistön kunnon parantamiseen tarkoitetun kanavan yli rakennetaan reilu satametrinen silta, joka nousee 18 metrin korkeuteen vedenpinnasta. A-Insinöörit suunnittelee kanavan ja sen ylittävän sillan.
Yli sata vuotta vanha Kutilan kanavahanke Taipalsaarella on toteutumassa, kun hanke sai vesiluvan aluehallintovirastolta elokuun lopussa. Kutilan kanava avaa uuden väylän Suur-Saimaan Kiviselältä noin 500 metriä leveän Kutilan kannaksen ja Umianlammen kautta Pien-Saimaalle. Kanavan yhteyteen rakennettavien pumppaamoiden avulla parannetaan vedenkiertoa.
– Suur-Saimaan todella hyvälaatuista vettä on tarkoitus pumpata läntiselle Pien-Saimaalle, jonka vedenlaatu on tyydyttävässä kunnossa. Kun vesialue on suljettu eikä vesi vaihdu, maatalous ja turvetuotanto ovat aiheuttaneet vesistön rehevöitymistä. Järvessä esiintyy myös sinilevää. Suomen vesistöjen kehittämisohjelman mukaisesti kaikkien järvien vedenlaadun tulisi olla hyvä, kertoo Taipalsaaren kunnan tekninen johtaja Samuli Kakko.
Pumpattavan veden ansiosta etenkin Maaveden laatu paranee Pien-Saimaalla. Kanava lyhentää myös veneilyreittejä Lappeenrannan matkustajasatamasta esimerkiksi Mikkeliin, Kuopioon, Savonlinnaan tai Puumalaan parhaimmillaan 16 kilometriä. Kanavasta toivotaankin vetoapua Saimaan matkailulle ja elinkeinoelämälle.
Kanava rakennetaan vedenalaisena kaivuna, sillä Kutilan kannas on pohjavesialuetta.
– Kanavan suunnittelussa tärkeintä on rakentamisen aikainen vedenhallinta. Vedenalaisessa kaivutyössä kanavan päät suljetaan niin, ettei pohjavesi pääse suotautumaan ja koneet pääsevät etenemään kuten vesiväylien ruoppauksessa. Nykyaikaisen mallinnustekniikan avulla työt voidaan tehdä hyvin tarkasti. Koneenkuljettajat käyttävät koneita tietomallien avulla, kertoo pääsuunnittelija Tuomo Järvenpää A-Insinööreistä.
Pumppaamot tulevat Kutilan kanavan yhteyteen ja Kopinsalmeen kohdille. A-Insinöörit suunnittelee kanavan portti-, sulku- ja pumppaamorakenteita yhdessä asiantuntijaverkoston kanssa, johon kuuluvat AFRY, WSP, Geobotnia, Civil Tech sekä Pontek.
Kanavan ylittävään siltaan poikkeuksellinen alituskorkeus
Hankkeeseen sisältyy noin myös reilun kymmenen kilometrin mittainen veneväylä sekä kanavan yli kulkeva Mantereentien silta, joka on 135 metriä pitkä jännitetty betonipalkkisilta. Sillalle tulee ajoradan lisäksi kevyen liikenteen väylä, ja se nousee korkeine maapenkereineen maastosta näkyväksi maamerkiksi.
Kutilan kanava ja se yli tuleva korkea silta mahdollistaa suoran veneilyreitin myös purjeveneille Lappeenrannasta Puumalaan. Havainnekuva: Etelä-Karjalan liitto 2019
– Sillassa on poikkeuksellista sen merkittävä 18 metrin alikulkukorkeus. Korkeutta tarvitaan, jotta purjeveneetkin pääsevät kulkemaan suoraan Lappeenrannasta ja Taipalsaarelta Suur-Saimaalle, Tuomo Järvenpää kertoo.
Kutilan kanavahanke on ollut ensimmäisen kerran esillä uittoväylänä jo 1880-luvulla. Lappeenrannan kaupunki, Taipalsaaren kunta ja Etelä-Karjalan liitto tekivät esityksen nyt vesiluvan saaneen kanavan rakentamisesta jo vuonna 1982.
Tavoitteena on, että kanavan, pumppaamojen ja sillan rakentaminen voisi alkaa vuonna 2025. Pumppaamot on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2026 aikana. Veneliikenteelle kanava avattaisiin vuonna 2027.
Lisätietoja:
Samuli Kakko, tekninen johtaja, Taipalsaaren kunta
puh. 040 774 9252
samuli.kakko@taipalsaari.fi
Tuomo Järvenpää, yksikönjohtaja silta- ja vesirakenteet, A-Insinöörit
puh. 050 338 6540
tuomo.jarvenpaa@ains.fi