Asiantuntija-artikkelit

Viisi parasta tapaa edistää kiertotaloutta rakennushankkeessa

Resurssi-intensiivisellä rakennusalalla on paljon opittavaa, mutta myös annettavaa kiertotalouden toteuttamisessa. Kääritään siis hihat ja toteutetaan ainakin nämä viisi asiaa jokaisessa rakennushankkeessa, kirjoittaa Roosa Leino.

Kiertotalous perustuu materiaalien ja tavaroiden pitkäaikaiseen käyttöön ja kierrättämiseen uusien raaka-aineiden kuluttamisen sijaan. Ilman kiertotaloutta emme saavuta hiilineutraalia, resurssiviisasta yhteiskuntaa, ja Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden mallimaa.

Nämä viisi keinoa auttavat ottamaan kiertotalouteen kokonaisvaltaisen otteen jokaisessa rakennushankkeessa.

1. Aseta konkreettiset tavoitteet kiertotaloudelle rakennushankkeen alussa

Rakennushankkeen kiertotaloustavoitteet on syytä kirjata hankesuunnitelmaan, jonka kautta ne linkittyvät osaksi hankkeen ohjausta.
Kiertotaloustavoitteissa määritellään mm.

  • rakennuksen muuntojoustavuus,
  • rakennuksessa käytettävien materiaalien raaka-aineiden alkuperä,
  • purkukohteen materiaalien hyödyntäminen,
  • työmaa-aikana käytettävän energian uusiutuvuus,
  • työmaalla syntyvän jätteen vähentäminen ja kierrättäminen sekä
  • materiaalien hyödynnettävyys sen jälkeen kun rakennuksen elinkaari päättyy.

Mitä konkreettisemmin kiertotalouden tavoitteet pystytään rakennushankkeen alussa esittämään, sitä todennäköisemmin tavoitteet myös saavutetaan.

– Tavoitteet asettamalla kiertotalous saadaan mukaan suunnittelunohjaukseen, rakentamisen valmisteluun ja rakentamisen ohjaukseen, A-Insinöörien kestävän kehityksen johtaja Liisa Jäätvuori opastaa.

Suositeltavaa tavoitteiden asettamisessa on nojautua jo valmistuneisiin rakennushankkeisiin. Dataa hyödyntämällä voidaan asettaa tarkkojakin raja-arvoja esimerkiksi uusiomateriaalien käytölle ja työmaan kierrätysasteelle. Lue lisää: Kiertotalouden asiantuntijapalvelut

2. Arvioi rakennuksen käyttö ja elinkaaren pää

Rakennuksen käyttöiän maksimointi ja pitkäikäisten tuotteiden suosiminen rakennushankkeen valintoja tehtäessä ovat keinoja vähentää uudisrakentamisen tarvetta tulevaisuudessa. Toisaalta uudistuvan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä purkukartoitus tuo rakennuksen purettavuuden kiertotalouden suunnittelun keskiöön.

Kun rakennuksesta halutaan pitkäikäinen, näkökulmia on monta: suunnittelussa täytyy ottaa huomioon ilmastonmuutoksen tuomat vaikutukset rakenteiden kestävyydelle ja toisaalta muutkin kuin ensisijaisten käyttäjien tarpeet.

Muuntojoustavaksi suunniteltu rakennus sallii alkuperäisen käyttötavan muutokset ilman laajoja ja kalliita korjaustoimenpiteitä. Jos taas tiedetään, ettei rakennuksen käyttöikä tule olemaan pitkä, voidaan rakennus suunnitella niin, että sen purkaminen on mahdollista rakenteita rikkomatta, kuten Tokion olympialaisiin valmistuneessa Metsä-paviljongissa tehtiin.

3. Ohjaa kiertotaloutta rakennushankkeen eri vaiheissa

Jotta kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen on mahdollista, täytyy kiertotalouden mahdollisuuksia punnita kaikissa rakennushankkeen vaiheissa. Kun tarve rakennukselle syntyy, pitäisi ensin tarkastella, täytyykö rakentaa uutta vai voidaanko hyödyntää olemassa olevaa rakennuskantaa.

Hankesuunnittelussa kiertotaloustavoitteiden asettamisen ohessa on hyvä panostaa myös toteutusmuodon valintaan: se määrittelee paljolti, miten hanketta saadaan parhaiten ohjattua tavoitteisiin.

Suuri osa rakentamisen kiertotalouden potentiaalista hyödynnetään tai hukataan hankkeen alussa ja erityisesti esi- ja toteutussuunnittelu vaiheissa. Suunnitteluprosessissa olisi tärkeä varata resursseja kiertotaloussuunnitteluun, jossa keskiössä ovat kierrätysmateriaalien käyttö ja materiaalien kierrätettävyys.

Rakentamisvaiheessa kiertotaloustavoitteet voidaan huomioida esimerkiksi hankinnoissa, työmaan kuljetuksissa ja energiankäytössä. Logistiikkaohjauksella ja koneiden käytön sekä kuljetusten optimoinnilla tuetaan kiertotalousajattelun mukaista resurssitehokkuutta, ja niillä voidaan saavuttaa myös kustannussäästöjä.

A-Insinöörien vanhempi asiantuntija Sirpa Kumpulainen korostaa, että kiertotalousasioiden edistäminen vaatii asiantuntijoilta paitsi ymmärrystä hankkeen ympäristövaikutuksista, myös viestintätaitoja: kykyä esittää ympäristöystävällisten vaihtoehtojen hyödyt asiakkaalle, kustannussäästöt mukaan lukien.

4. Näe purkumateriaali raaka-aineena, älä jätteenä!

Korjaus- ja purkuhankkeiden määrä lisääntyy jatkuvasti sitä mukaa kuin olemassa oleva rakennuskanta vanhenee. Korjaushankkeissa kiertotalousselvityksellä määritetään materiaalit, jotka pystytään korjaamisen ja huoltamisen avulla säästämään ja käyttämään uudelleen.

Purettavat rakennukset sisältävät valtavasti rakennusosia ja -materiaalia, joista tällä hetkellä suurin osa päätyy jätteeksi. ”Kehdosta hautaan” -ajattelu pitäisikin kääntää ”kehdosta kehtoon” -ajatteluksi, joka lähtee liikkeelle siitä, miten tontilla nyt olevan rakennuksen materiaaleja voisi hyödyntää uuden kohteen suunnittelussa.

Purkukartoituksen avulla kerätään tietoa purettavasta rakennuksesta vapautuvista materiaaleista, ja voidaan määrittää ne materiaalit, joita voidaan hyödyntää paikan päällä tai myydä eteenpäin, A-Insinöörien kestävän kehityksen teknologiavastaava Elli Kinnunen tiivistää.

Purettavissa rakennuksissa syntyvän betoni- ja tiilimurskan, tuhkan ja lasimurskeen hyödyntämistä maanrakennuksessa on tehty jo pitkään, ja uusiomaarakentamisella on saavutettu myönteisiä tuloksia.

– Yleisesti uusiomateriaalien hyödyntäminen paikan päällä säästää kuljetusmatkoissa, ja vaikka materiaalien prosessointi ja varastointi lisäävät työtä, on kokonaisvaikutus sekä kustannusten että ympäristön kannalta positiivinen, A-Insinöörien vanhempi erikoissuunnittelija ja PIMA-projektipäällikkö Anne Haavisto muistuttaa.

5. Jaa kiertotalousosaamista, yhdistä voimat!

Kiertotalouden tavoitteiden saavuttaminen tarvitsee paitsi eri osapuolten omaa panosta hankkeen eri vaiheissa, myös hyvää, avointa ja kannustavaa yhteistyötä.

Huolellisesti naulatut tavoitteet tai laaditut jätteidenhuoltosuunnitelmat eivät tuo todellisia ilmastohyötyjä, jos ajatukset jäävät suunnittelijoiden työpöydille. Samoin voidaan hukata mahdollisuus hyödyntää kierrätettyä materiaalia, jos rakentamisen eri osa-alueiden ja toimijoiden asiantuntijat eivät kommunikoi keskenään. Avoin tiedon ja näkemystä jakaminen siitä, miten ja miksi erilaisia kiertotalouden keinoja käytetään, helpottaa kaikkien työtä ja kokonaiskuvan hahmottamista.

Rakentamisen kielteisten ympäristövaikutusten vähentämisen voi ajatella olevan samanlainen muutos alalla kuin aikanaan oli työturvallisuuden parantaminen. Asiat, jotka ovat tänään työmailla arkipäiväisiä ja rutiininomaisia, olivat tuolloin uusia, vieraita ja väheksyttyjäkin.

Uuden, eri alojen osaamiseen nojaavan kiertotalouden asiantuntijapalvelumme avulla haluamme tehdä oman osamme sen eteen, tässä muutoksessa ei meni yhtä pitkään. 

Kirjoittaja Roosa Leino työskentelee A-Insinööreissä kustannusasiantuntijana, jonka erikoisosaamista ovat hiilijalanjälkilaskenta ja kiertotalous. 

Auttaisimmeko sinunkin hankkeesi resurssiviisaaseen kiertotalouteen?  

KIERTOTALOUSPALVELU

KIRJOITTAJA

Roosa Leino
Roosa Leino

kustannusasiantuntija
+358 40 587 1295
roosa.leino@ains.fi

 

"Suuri osa rakentamisen kiertotalouden potentiaalista hyödynnetään tai hukataan hankkeen alussa."

Roosa Leino
kustannusasiantuntija
A-Insinöörit

HUOMIOI NÄMÄ KIERTOTALOUDESTA RAKENNUSHANKKEESSA

  • Aseta konkreettiset tavoitteet kiertotaloudelle heti rakennushankkeen alussa.
  • Mieti, milloin rakennuksen elinkaari päättyy ja mitä silloin rakennukselle tapahtuu.
  • Valitse toteutusmuoto, joka parhaiten ohjaa tavoitteisiisi.
  • Varaa resursseja kiertotalouden suunnitteluun kaikissa hankkeen vaiheisessa, etenkin esi- ja toteutussuunnittelussa.
  • Punnitse, miten nyt tontilla olevia materiaaleja voisi hyödyntää uudessa kohteessa.

     

TILAA UUTISKIRJE