-
Palvelut
- Hankekehitys ja kaupunkikehitys
- Arkkitehtisuunnittelu
-
Projektinjohto ja rakennuttaminen
- Hankesuunnittelu
- Hankintakonsultointi
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kosteudenhallinta
- Käyttöönottopalvelut
- Projektinjohtopalvelut
- Rakentamisen riskienhallinta
- Rakentamisen valvonta
- Talotekniikan asiantuntijapalvelut
- Turvallissuuskoordinointi
- Toteutusmuotokonsultointi
- Vuokralaiskoordinointi
- Prodect.com
-
Rakennesuunnittelu
- Rakennesuunnittelu
- Puurakennesuunnittelu
- Asuin- ja hybridirakennusten rakennesuunnittelu
- Hotellien ja majoitustilojen rakennesuunnittelu
- Koulujen, oppilaitosten ja päiväkotien rakennesuunnittelu
- Kulttuuritilojen rakennesuunnittelu
- Liike- ja toimitilojen rakennesuunnittelu
- Pysäköintitilojen ja terminaalien rakennesuunnittelu
- Sairaaloiden ja terveydenhuollon tilojen rakennesuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Urheilu- ja vapaa-ajan tilojen rakennesuunnittelu
-
Teollisuuden suunnittelu
- Energiahuolto
- Energiakatselmukset
- Energia- ja LVIS-mittaukset
- Hankkeen johtaminen ja rakennuttaminen
- Kylmätekninen suunnittelu
- Prosessisuunnittelu
- Puhdastilasuunnittelu
- Päästömittaukset
- Sähkösuunnittelu
- Tekninen laskenta (FEM ja CFD)
- Teollisuuden LVI-suunnittelu
- Teollisuuden tekninen turvallisuus
- Teollisuusautomaatio
- Teollisuushankkeiden rakennesuunnittelu
- Tutkimus- ja tuotekehityspalvelut
- Korjaussuunnittelu
- Infrasuunnittelu
- Pohjarakentamisen suunnittelu
-
Kalliosuunnittelu ja maanalaiset tilat
- Kalliorakennussuunnittelu
- Kalliorakenteiden korjaussuunnittelu
- Kalliorakenteiden tarkastukset ja kuntoarviot
- Maanalaisten tilojen hankekehitys
- Maanalaisten tilojen korjaussuunnittelu ja käyttötarkoituksen muutokset
- Maanalaisten tilojen rakennesuunnittelu
- Maanalaisten tilojen pää- ja arkkitehtisuunnittelu
- Talotekninen suunnittelu
- Energiasuunnittelu
- Akustiikkapalvelut
- Laskenta- ja elinkaaripalvelut
-
Vähähiilinen rakentaminen ja kiertotalous
- Energiakonsultointi
- EPD-ympäristöseloste
- Hiilijalanjälkikonsultointi
- Hiilijalanjälkilaskenta
- Hiilineutraali aluerakentaminen
- Kiertotalouskonsultointi
- Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus
- Purkukartoitus
- Rakennusmateriaalien hiilijalanjäljen optimointi
- Uusiomaarakentaminen
- Vähähiilinen rakennuttaminen
- Tutkimukset ja mittaukset
- Ympäristötekniikka
- Muut asiantuntijapalvelut
- Referenssit
- Asiantuntija-artikkelit
- Uutiset
- Yritys
- Yhteystiedot
- Pyydä tarjous
- Koti
- Asiakastarinat
- Stabilointirakenne torjuu liikennetärinää radan varrella

Radanvarsirakentaminen – Stabilointirakenne torjuu liikennetärinää tehokkaasti
Liikenteestä johtuvan tärinän tehokas torjunta lisää asumisen mukavuutta juna- tai kaupunkiraiteiden varsilla. Radanvarsirakentamiseen kehitetty stabilointirakenne on jopa 75 prosenttia edullisempi tavanomaisiin tärinäntorjunnan menetelmiin verrattuna.
Ratojen varsille on viime vuosina rakennettu ennätyksellisen paljon. Trendi jatkuu, kun liikkumisen helppous ja ekologisuus lisäävät raideliikenteen suosiota paitsi kaupunkien välillä myös niiden sisällä.
Radanvarsirakentamista haastaa rata-alueelta kulkeutuva värähtely eli tärinä ja runkomelu, joka etenee maaperän kautta rakennukseen ja saa talojen rungon värähtelemään.
– Ihminen havaitsee värähtelyn eri tavalla: tärinän tuntee ja runkomelun kuulee. Pahimmillaan tärinä voi heikentää terveyttä tai vaurioittaa rakennusten rakenteita, sanoo akustiikkasuunnittelun suunnittelujohtaja Timo Huhtala A-Insinööreistä.
Tärinäntorjunta avainasemassa kaupunkirakenteen tiivistämisessä
Kun kaupunkirakenne tiivistyy ja kaupunkiraiteita rakennetaan, melun- ja tärinäntorjunnan osaaminen ja ratkaisut korostuvat. Tärinää voidaan hillitä vaikuttamalla värähtelyn lähteeseen, kulkuun tai kohteeseen. Lue lisää: Rakennuksen tärinä ja runkomelu kuriin akustiikkasuunnittelulla
– Keinoja on enemmän tarjolla, kun suunnitellaan uutta rataa tai rakennuksia. Olemassa olevan radan kohdalla mahdollisuudet rajoittuvat usein ajonopeuksien alentamiseen tai siirtotien rakentamiseen eli käytännössä maaperän muokkaamiseen radan ja rakennusten välillä, Huhtala sanoo.
Tärinää ja melua pyritään vaimentamaan ensisijaisesti rakenteellisin ratkaisuin, sillä junien massaa tai nopeutta ei mielellään rajoiteta. Lue lisää: Näin raidemelua torjutaan Keski-Pasilassa Hoasin opiskelijakorttelin rakentamisessa
– Tärinää torjutaan, mutta kaikkea vaikutusta ei voida eliminoida. Ihminen aistii tärinän paljon ennen kuin rakenteissa näkyy vaurioita. Tärinän ennustettavuus on meluun verrattuna heikko, sillä maaperä on koostumukseltaan vaihtelevampi kuin ilma, melu- ja tärinäasiantuntija Erkki Poikolainen Väylävirastosta sanoo.
Talon lähelle sijoitettu stabilointirakenne kustannustehokas tärinäntorjuja
Radan varteen suunnitellulla uudella asuinalueella liikennetärinää voi torjua stabilointirakenteella, jossa rata-alueelta kulkeutuvaa tärinää hillitsevät maaperään sijoitetut sementtipilarit.
A-Insinöörien ja Väyläviraston tutkimuksessa 2016–2018 kustannustehokkaimmaksi osoittautui ratkaisu, jossa stabilointirakenne sijoitettiin lähelle asuinkerrostaloja. Näin toteutettuna kustannukset olivat vain neljäsosa siitä, mitä tärinäntorjunta olisi maksanut, jos stabilointirakenne olisi tehty perinteisemmin: ankkuroituna teräsponttiseinänä lähelle tärinän lähdettä eli junarataa.
Tutkimuskohteena oli alue, jolle oli tulossa 13 250 kerrosneliömetriä asuntoja. Tärinä- ja runkomeluselvityksessä asuinrakentamiselle asetetut ohjearvot ylittyivät tavanomaisella rakennustavalla. Täytyi siis löytää toimiva ja kerrosneliöihin suhteutettuna kustannustehokas keino tärinähaittojen torjumiseen.
– Tässä tutkimuksessa stabilointirakenne sijoitettiin noin 60 metrin päähän radasta ja lähelle suunniteltuja rakennuksia. Suomessa on aiemmin toteutettu koerakenteita pääosin noin 7–10 metrin etäisyydelle radasta, Erkki Poikolainen taustoittaa.
Maaperän stabilointi toteutettiin kalkkisementtirakenteella. Lähimmät rakennukset olivat noin 65 metrin etäisyydellä radasta ja kolmen metrin päässä stabilointirakenteesta. Syksyllä 2016 alueella tutkittiin maaperän tärinän lähtötasot, ja vertailumittaukset tehtiin jälkeen keväällä 2017.
Tulosten mukaan pystysuuntainen tärinä vaimeni 10 metrin etäisyydellä noin 50 prosenttia ja 45 metrin etäisyydellä noin 40 prosenttia. Vaakasuuntainen tärinä väheni noin 80 prosenttia molemmilla etäisyyksillä.
– Ratkaisumme toimi pystysuuntaisen tärinän vaimentamisessa yhtä tehokkaasti, ja vaakasuuntaisen tärinän osalta selvästi paremmin kuin aiemmin tutkitut rakenteet, Timo Huhtala tulkitsee.
Meluntorjunnan kustannukset alas järkevällä suunnittelulla
Tutkimuskohteessa stabilointirakenteen kustannukset olivat noin 6,30 euroa kerrosneliömetriä kohden.
– Tärinän torjunnan hintaan vaikuttavat toki alueelle suunnitellun rakennusoikeuden määrä ja pehmeiden maalajien paksuus alueella. Järkevällä ja ennakoivalla suunnittelulla kustannuksissa voidaan säästää merkittävästi, Timo Huhtala sanoo.
– Myös kaavoituksessa olisi tärkeää ottaa kokonaistaloudellisuus huomioon. Tärinäntorjunnan mallinnuksen kehittyessä se alkaa jo olla käytännössäkin mahdollista, hän vinkkaa.
Vuonna 2016 käynnistyneen ja 2018 esitellyn tutkimuksen rahoitti Väylävirasto (tuolloin Liikennevirasto). Tutkimuksesta ja tärinänvaimennuksen suunnittelusta vastasi ryhmä A-Insinöörien akustiikkasuunnittelun ja geosuunnittelun asiantuntijoita.
KYSY LISÄTIETOJA

Timo Huhtala
suunnittelujohtaja, akustiikkasuunnittelu
+358 40 643 3762
timo.huhtala@ains.fi
koko Suomi
rakennesuunnittelu
"Järkevällä ja ennakoivalla suunnittelulla tärinäntorjunnan kustannuksissa voidaan säästää merkittävästi."
Timo Huhtala,
suunnittelujohtaja
A-Insinöörit
TUTKITTU
Stabilointirakenteen toimivuus tutkittiin Väyläviraston tutkimuksessaTEHOKAS
Rakenne vaimentaa tehokkaasti erityisesti vaakasuuntaista tärinää.EDULLINEN
Hinta on neljäsosa perinteiseen teräsponttiseinään verrattuna.TUTKITUSTI KUSTANNUSTEHOKAS TÄRINÄNTORJUJA
- Kalkkikivisementtipilarit, halkaisijaltaan 600 mm, kahdessa rivissä
- Yhdistetty toisiinsa välipilarein 2,5 metrin välein
- Rakenne ulottui pehmeiden maakerrosten läpi kovaan pohjaan asti
- Pilarien pituus 8-13 metriä
- Rakenne 3 metrin päässä talosta, ja 65 metrin etäisyydellä radasta
Tutustu referensseihimme

Tampereen keskustassa Vuolteenkadulla sijaitseva Autotuonnin kiinteistö on suunniteltu v. 1937 ja sen julkisivu on suojeltu. Kiinteistö saneerattiin osaksi Ratinan modernia kauppakeskusta.

Teimme kohteen kokoon menevien teleskooppikatsomoiden lujuuslaskennan ja värähtelyanalyysin. Katsomon kapasiteetti on 7180 henkeä.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Toimitilat-Anssila-kahvio-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Aiemmin Anttila-tavaratalona toimineeseen kiinteistöön toteutettiin nykyaikainen monitilatoimisto, jossa hyviin ääniolosuhteisiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Akustisina ratkaisuina on käytetty seinäkkeitä, tekstiilimattoja, vaimentavia seinä- ja kattopintoja sekä peiteäänijärjestelmää. Lue lisää: Anssilan avarassa monitilatoimistossa satsattiin akustiikkaan.

Tampereen yliopiston lääketieteen laitoksen laajennus Arvo 2 toimii yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston opetus- ja tutkimuskäytössä. Rakennuksen pinta-alasta noin kolmannes on erilaisia laboratoriotiloja sekä kuumaa sairaalaa vastaavia demotiloja, joissa on sekä meluisaa että tärinäherkkää sairaalatekniikkaa. Tiloja käytetään avoimena oppimisympäristönä ja niissä pidetään luentoja, seminaareja ja esiintymisiä. Monikäyttöisyys ja tilojen avoimuus ohjasivat modernin kampusrakennuksen vaativaa akustista suunnittelua.

Reima ja Raili Pietilä suunnittelivat kohteen alun perin Teknillisen korkeakoulun (TKK) ylioppilaskuntataloksi. Myöhemmin rakennus on toiminut kongressikeskuksena (mm. 1972 Ety-kokouksen päänäyttämö). Kohde muuntui peruskorjauksessa Aalto-yliopiston päärakennukseksi, opiskelijoiden ja henkilökunnan olohuoneeksi. Monumentaalisen, kulttuurihistoriallisesti arvokkaan suojellun arvokiinteistön arkkitehtuuri on erityistä ja omaleimaista, ja rakennuksen nykyaikaisen talotekniikan toteutus on vaatinut kaikilta osapuolilta hyvää yhteistyötä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman T1 terminaalin laajennus kasvatti terminaalien kapasiteettia sekä paransi asiakasviihtyvyyttä ja matkustamisen sujuvuutta. Terminaalin laajennuksen suunnitteluun toivat lisähaastetta mm. liittyvät rakenteet sekä ympärillä jatkuvasti toimiva lentokenttäliikenne palveluineen.

Hatanpään kartano on toiminut niin sotilassairaalana, museona kuin juhlatilanakin. Kartanon päärakennus on rakennustaiteellisesti arvokas ja suojeltu asemakaavalla. Julkisivujen rappaus-, parveke- ja kipsikoristeosien korjaustoimenpiteet määriteltiin kuntotutkimuksen pohjalta alkuperäistä asua kunnioittaen. Peruskorjauksessa säilytettiin mahdollisimman paljon vanhaa rappausta. Lue lisää: Hatanpään kartanon arvo palasi julkisivukorjauksella

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks Majakkasairaala (työnimi T3-sairaala) rakentui T-Sairaalan yhteyteen junarata- ja tiealueen päälle. Rakennukseen siirtyi useita palveluita: lasten- ja nuorten sairauksien hoito, naistentautien ja synnytysten hoito, korva-, nenä, ja kurkkusairauksien hoito, suu-ja leukasairauksien hoito sekä tukipalveluita.

Kalasataman paraatipaikalle rakennetun uudiskohteen monimuotoisuus ja meren läheisyys nostivat hankkeen vaatimustasoa rakennusfysikaalisesti erityisen vaativaksi. A-Insinöörit huolehti hankkeen valvonnasta ja laati rakennushankkeeseen ryhtyvälle suunnitelmat rakennusfysikaalisista tarkastuksista ja erityismenettelyistä.

Korjauksessa uusittiin vuonna 1954 valmistuneen kerrostalon julkisivu. Julkisivukorjaukseen sisältyi seinien kolmikerrosrappaus, sokkelirakenteiden, tuuletusparvekkeiden,ikkunoiden ja ovien uusiminen. Vanha käytöstä poistunut savupiippu purettiin. Sisäänkäynnit ja piha-alue kunnostettiin perusteellisesti ja piha-valaistusta parannettiin. Uutena rakennettiin parvekekatokset sekä sisäpihalle pyöräkatokset. Jätepisteet uusittiin syväkeräysastioina.

Vastasimme tsekkiläisen voimalaitoksen rakennesuunnittelusta, jossa huomoitiin sekä kansalliset vaatimukset että EU:n standardit. Laitos tuottaa energiaa Stora Enson paperitehtaan tarpeisiin. Voimalaitoksessa käytetään uusiutuvia energialähteitä.

Ainutlaatuinen kelluva ravintolarakennus, jonka vedenalainen aisarakenne mahdollistaa sopeutumisen merenpinnan muutoksiin aina -0.9 metristä +2.5 metriin. Rakennuksen lumpeenmuotoinen arkkitehtuuri on edellyttänyt eritasoisten teräsrakenteiden taitavaa yhteensovittamista 3D-mallinnuksen avulla. Uniikin lasijulkisivun kelpoisuus osoitettiin rakennuspaikkakohtaisella asiantuntijalausunnolla. Lue lisää: Veden päällä kelluva Meripaviljonki onnistui luovuudellaan
Rakentamisen ruusu 2016, Helsinki

Lentoterminaali on poikkeuksellisen vaativa suunnittelu- ja rakennuskohde. Alimman kerroksen matkatavaran käsittelyjärjestelmä on täyden maanpaineen alainen ja sen runkona ovat paikalla jännitetyt kehärakenteet. Terminaaliin suunniteltiin n. 350 m pitkä matkatavaratunneli ja paljon muita liittyviä rakenteita. Keskikerros on elementtirakenteinen. Ylimmän kerroksen runko koostuu mastojäykisteisistä pyöreistä liittopilareista sekä niiden yläpäähän asennetuista kolmioristikoista.
Tekla BIM Awards 2009 kunniamaininta, RIL-palkinto 2009

Kauppakatu 14 kiinteistö on alkujaan valmistunut kahdessa vaiheessa vuosina 1902-03 (reunaosat) ja 1926 (keskiosa). Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Geselius-Lindgren-Saarinen sekä Birger Federley. Rakennuksen julkisivussa pyrittiin jäljittelemään mahdollisimman tarkkaan alkuperäistä värisävyä, jota löytyi julkisivujen ja koristeosien vanhoista maalikerroksista. Julkisivujen rappaukset uusittiin pääosin ja koristeosat kunnostettiin. 1990-luvulla uusituille ikkunoille tehtiin huoltomaalaus.

Turun Hirvensalon Syvälahteen rakennettiin monitoimitalo, jossa toimivat peruskoulu, päiväkoti, kirjasto, nuorisotoimi, kouluterveydenhuolto ja lasten neuvola. Monitoimitaloa on arkisin noin 800 peruskoululaisen ja 140 varhaiskasvatusikäisen lapsen sekä heidän opettajiensa ja hoitajiensa käytössä.

Technopoliksen Ruoholahden kampuksen 3. vaiheessa rakentui monikäyttäjätoimistotalo ja pysäköintikellari, joka on osa alueellista pysäköintilaitosta. 1. kerroksessa on myös yhteiskäyttöisiä tiloja mm. vastaanottopalvelut, lounasravintola ja kokoustiloja.

Keskelle Tampereen ydinkeskustaa rakennettu korkeatasoinen monikäyttötoimistorakennus, jossa on tilatehokkaat ja joustavat toimitilat kymmenille vuokralaisilla. Hanke toteutettiin projektinjohtourakkana, joka muodostui muuntojoustavista monikäyttötoimistoista ja kolmesta maanalaisesta pysäköintitasosta. Rakennuksella on Leed Gold -sertifikaatti.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=VAK_huoltohalli-Vantaa_(c)MarjoLalli.jpg)
Suunnittelimme rakenteet ja valmisosat Vantaalla sijaitsevaan monipuoliseen huolto- ja korjaamokeskukseen, jossa huolletaan ja korjataan kuljetuskalustoja.
Pekka-Agarth.jpg?width=900&name=VR_Oulun-huoltohallit_Peab(c)Pekka-Agarth.jpg)
VR Groupin Oulun varikko toimii junaliikenteen Pohjois-Suomen tukikohtana. Nykyaikainen varikko parantaa kunnossapidon laatua ja nopeutta ja siten myös junaliikenteen täsmällisyyttä. Varikolta löytyvät monipuoliset tilat huollon, korjaamon ja logistiikan tarpeisiin. Suunnittelussa huomioitiin korkeiden tilojen ja sähköjunien vaatimukset.

Vuoltsun kortteli Tampereen keskustassa muodostuu neljästä 1930-luvulla rakennetusta osasta. Rakennuksen julkisivu on suojeltu. Kokonaisuus on osa Ratinan kauppakeskusta. Kohteen suurimman haasteen muodostivat vanhat välipohjat, jotka on rakennettu useaan eri korkeusasemaan. Tasoeroja häivytettiin mahdollisimman paljon mm. perustusrakenteita syventämällä.

Äänekoskelle valmistuneen Metsä Groupin biotuotetehtaan johdosta kaksi liittymää muutettiin kiertoliittymiksi. Liittymiin kytkeytyy oleellisesti keskustan palvelut ja paikallinen kevyen liikenteen verkko. Kiertosaarekkeen halkaisija 16 metriä molemmissa kiertoliittymissä.

Keisari Aleksanteri II:n mukaan nimettyyn vuonna 1879 valmistuneen Aleksanterin teatterin peruskorjaukseen laadittiin hankesuunnitelma. Rakennus on suojeltu.

Annalan Viitoset lähti liikkeelle viiden taloyhtiön ryhmäkorjaushankkeena, jossa suunniteltiin märkätilojen ja taloteknisten järjestelmien perusparannus. Betonirakenteiset vuosina 1975-1977 rakennetut 7-kerroksiset asuinkerrostalot sijaitsevat Tampereen Annalassa. Urakoiden yhteisellä kilpailutuksella saatiin synergiaetua, joka toteutui myös saaduissa tarjoushinnoissa. Varsinaiseen toteutusvaiheeseen osallistui neljä taloyhtiötä.

As Oy Läntinen Puistokatu 6 on vuonna 1908 rakennettu taloyhtiö, joka koostuu kahdesta 3-6-kerroksisesta asuinrakennuksesta sekä pihakannen alla sijaitsevasta autohallista. Taloyhtiössä tehtiin märkätilojen ja taloteknisten järjestelmien perusparannus sekä toisen talon välipohjatuenta.

Helsingin Katajanokalla sijaitsevaan 1981 valmistuneeseen tasakattoiseen rakennukseen uusittiin vesikate, ikkunat, porrashuoneiden ovet sekä kattotasolla olevat terassit. Julkisivumuuraus ja lämmöneristeet uusittiin meren ja Puolipäivänkadun puolelta. Julkisivun uusimisen yhteydessä korjattiin parvekkeiden betonirakenteet sekä asennettiin kaikkiin asuntoihin parvekelasitukset.

Vantaan Martinlaaksossa 1972 valmistuneisiin asuintaloihin tehtiin vesikattojen (tasakatot) peruskorjaus ja kastuneet yläpohjarakenteet uusittiin kantavasta betoniholvista ylöspäin kokonaisuudessaan. Lisäksi parannettiin yläpohjan tuuletusta ja lisättiin mm. kattoturvatuotteita.

Helsingin rautatieasemalla sijaitseva VR:n entinen pääkonttori saa uuden elämän hotellina vuonna 2021. Arkkitehti Eliel Saarisen suunnitteleman rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehdään vanhaa kunnioittaen, Museoviraston valvonnassa. VR:n pääkonttorirakennuksen julkisivut, käytävät, porrashuoneet ja osittain huoneetkin laserkeilattiin ennen varsinaisen työn alkua suunnittelun apuvälineeksi. Asemahotellin korjaussuunnittelussa tärkeässä roolissa oli kosteudenhallinta sekä kosteudenhallintakoordinaattori. Lue lisää: VRn pääkonttorista hotelli monen aikakauden korjausosaamisella
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Auroran_koulu-Espoo(c)MarjoLalli.jpg)
Auroran koulu on kolmikerroksinen uudisrakennus , joka on lähes nollaenergia-pilottikohde. Vastasimme kohteen rakennesuunnittelun lisäksi käytettyjen ARK-, RAK- ja LVI-tuotteiden hyväksyntäasiakirjojen tarkastamisesta.

1950-luvulla rakennettu toimistotalo sai uuden elämän, kun sen tilat muutettiin vastaamaan käyttäjän tarpeita projektinjohtourakkana. Lapland Hotels Bulevardi avasi uudistettuihin tiloihin kaupunkihotellikonseptinsa mukaisen korkan laatutason hotellinsa. Vastasimme kiinteistön omistajan toimeksiannosta hankkeen johtamisesta ja valvonnasta. Hankkeen suunnitelmat rakentamista varten täydennettiin yhteistyössä operaattorin ja projektinjohtourakoitsijan kanssa kuitenkin kiinteistön omistajan budjetin sallimissa rajoissa.
SimoLaitakari.jpg?width=900&name=Hotellit-Courtyard-by-Marriott-Tampere-(c)SimoLaitakari.jpg)
Suomen ensimmäinen uudisrakennuksena toteutettu Courtyard by Marriott -hotelli avautui Tampereella tammikuussa 2020. A-Insinöörit vastasi hankkeessa akustiikkasuunnittelusta sekä geosuunnittelusta. Maailman suurimpaan hotelliketjuun Marriottiin kuuluvassa hotellissa on 11 kerrosta ja 229 huonetta. Hotelli palvelee niin liikematkustajia kuin perheitäkin. Arkkitehtuuriltaan veistoksellinen hotelli ja sen vieressä sijaitseva tapahtumakeskus Tampere-talo muodostavat Suomessa ainutlaatuisen kokonaisuuden.

Teimme kohteen rakenne- ja konepajasuunnittelun. Suunnittelussa noudatettiin EN-standardeja ja paikallisia kansallisia liitteitä. Voimalaitos tuottaa sähköä runkoverkkoon ja energiaa Smurfit Kappan paperitehtaan käyttöön. Polttoaineena käytetään uusiutuvaa biomassaa. Työhömme kuului myös savukaasujen suodinalue.

Espantorni on Tampellan alueen 17 kerroksinen maamerkki. Se rakennettiin poikkeuksellisen ahtaalle tontille kahden vilkkaasti liikennöidyn kadun väliin. Rakennuksessa on 175 asuntoa ja useita liiketiloja. Kattokerroksesta löytyy mahtavilla näkymillä varustettu saunaosasto.

Outokummun ferrokromitehtaan F3-projekti oli valmistuessaan vuonna 2013 maailman suurin ferrokromisulatto ja pisimmälle integroitu terästehdas. Tehdasalueella sijaitsevat ferrokromitehdas, sulatto sekä kuuma- ja kylmävalssaamo. Laajennuksen ansiosta tehtaan ferrokromituotanto kaksinkertaistui 530 000 tonniin vuoteen 2015 mennessä. Teräsrakenteita tarvittiin 12 000 tonnia, josta puolet sulaton runkoon. Valmisbetonia kului 70 000 kuutiota.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Liiketilat-Forum-Kauppakeskus_ilta-syksy-Helsinki(c)MarjoLalli.jpg)
Forumin kauppakeskus Helsingin ydinkeskustassa on mittava ja osin suojeltu rakennus. Kauppakeskus peruskorjattiin kolmessa vaiheessa samalla laajentaen alaspäin ja osin ylöspäin. Korotus toteutettiin A-Insinöörien innovaation pohjalta olemassa olevien kattorakenteiden tunkkauksella kerroksella ylöspäin. Ratkaisun avulla säästettiin kustannuksissa noin miljoona euroa.
Pohjoismaiden paras kauppakeskus 2017

Serlachius-museon laajennuksesta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtikilpailu 2010-2011. Vuoden 2014 puurakenteena palkitussa rakennuksessa on kolme erikokoista näyttelytilaa (600, 300 ja 100 m2), juhlasali, museokauppa ja ravintola, henkilökunnan toimistotilat sekä asianmukaiset säilytys- ja konservointitilat säätiön taidekokoelmalle. Laajennus kytkeytyy vanhaan kartanoon katetulla, lasisella yhdyskäytävällä. Lue lisää: Göstan Paviljonki esittelee puurakennesuunnittelun taitoa
Vuoden puurakenne 2014

Erittäin vaativa toimistorakennuksen purkutyö kaupunkialueella. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä kerrosta sekä kaksi koko tontin alueelle ulottuvaa kellarikerrosta. Erityispiirteet: Kaivannon tuentatoimenpiteet 110 kV sähkölinjan välittömässä läheisyydessä, purettavan rakennuksen läpi kulkevien korttelien kaukolämpöjohtojen siirrot, naapurirakennuksissa erittäin meluherkkää toimintaa.

Palkittu P-Hämppi on upea taidonnäyte käyttäjiensä tarpeita vastaavasta viihtyisästä maanalaisesta rakentamisesta. Valmistuessaan se oli Euroopan modernein pysäköintilaitos. Toimimme hankkeessa pääkonsulttina. Lisäksi vastasimme P-Hämpin rakennuttamisesta, asiantuntija- ja paikallisvalvonnasta, geo-, kalliorakenteiden-, LVIA- , liikenne- ja rakennesuunnittelusta sekä alkuvaiheen pääsuunnittelusta. Pysäköintilaitos on suunniteltu 900 ajoneuvolle. Lue lisää: P-Hämppi on palkittu Euroopan parhaana pysäköintilaitoksena

Teimme Suomen suurimpaan areenaan teräksestä tehtyjen kattorakenteiden rakenne- ja konepajasuunnittelun. Varsinaisen projektin jälkeen olemme tutkineet muuttuvia ripustuskuormia (esim. mediakuution vaihto, isot keikat). Hallin rakenteiden jänneväli on huikeat 86 metriä.

Heinsuon koulu Hollolassa on ensimmäisiä avointen oppimisympäristöjen mallikouluja Suomessa. Suunnittelimme koulun akustiset kokonaisratkaisut ja loimme samalla alalle kaivattuja suuntaviivoja avointen oppimisympäristöjen akustiikkasuunnitteluun. Hanke toteutettiin elinkaarihankkeena. Olennainen osa akustista kokonaisratkaisua oli peiteäänijärjestelmä, joka vähentää äänen häiritsevyyttä suurilla etäisyyksillä. Peitenäänijärjestelmä tuotiin nyt ensimmäistä kertaa kouluympäristöön. Lue lisää: Hollolan kouluissa akustiikkasuunnittelu auttaa oppimista

Helsingin Opiskelija-asuntosäätiölle (Hoas) suunnitellaan uudet toimitilat sekä opiskelijoille kokonainen asuinkortteli Keski-Pasilaan. Kohde sisältää toimistotilan lisäksi ravintolan, monitoimi-/liikuntasalin ja kirjaston opiskelijoiden käyttöön sekä pysäköintitilat. Opiskelija-asunnoiksi suunnitellaan kolme 16-kerroksista tornitaloa sekä kolme matalampaa kuusikerroksista taloa.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Hotelli-Hilton-Airport-Helsinki-Vantaa(c)MarjoLalli.jpg)
Korkealuokkainen hotelli Helsinki-Vantaan lentoasemalla aivan terminaalirakennuksen vieressä on suunniteltu ja rakennettu erittäin korkeiden laatukriteerien mukaisesti. Jo rakennuksen sijainti vilkkaasti toimivalla lentoasema-alueella asetti suunnittelulle ja toteutukselle moninaiset haasteet, jotka ratkaistiin erinomaisella yhteistyöllä. Hotellissa on 330 huonetta, 12 kokoustilaa, juhlasali, ravintola ja sauna sekä kuntosali ja muita tiloja.
Euroopan paras Hilton-hotelli 2016, Hiltonin Make it Right Highest SALT -palkinto
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Hotellit-Hotel_Indigo_Bulevardi_Helsinki_(c)MarjoLalli.jpg)
Bulevardilla sijaitsevan hotelli Indigon saneerauksessa vanha julkisivu poistettiin ja tehtiin uudestaan aivan erinäköiseksi. Kiinteistöstä säilyi purkutöiden jälkeen ainoastaan vuonna 1969 valmistunut paikallavalettu palkki-pilarirunko. Rakennuksen runko jouduttiin osittain purkamaan, jotta nykyaikainen talotekniikka mahtui rakennukseen. Hotelli on erittäin energiatehokas.
Helsingin kaupungin Rakentamisen Ruusu 2014

Hotellirakennuksen 360 huoneen ja kiinteistön talotekniikan peruskorjaus ja laajennus, toteutusmuotona projektinjohtourakka. Scandic uusi konseptiaan ja tähän ”Flag Ship”- hotelliin toteutettiin uuden konseptin mukainen kokouskeskus. Hotellin huoneista oli koko hankkeen ajan kolmasosa käytössä ja siksi palo-osastoinnit ja turvallisuustoimenpiteet oli suunniteltu erityisen tarkasti.

Siltasairaala on HUS Kiinteistöjen suurin yksittäinen uudisrakennushanke, joka nousee Meilahden sairaala-alueelle liittyen kiinteästi nykyisiin sairaalarakennuksiin ja toimintoihin. Rakennusalueena on nykyisen Tornisairaalan, Syöpätautien klinikan ja Paciuksenkadun rajaama kolmiomainen alue. Siltasairaala muodostuu kolmesta osasta, jotka ovat ST-osa (Meilahden sairaalan laajennus) SY-osa (Syöpäkeskuksen laajennus) sekä niiden välinen yhdyssilta.

Uimahalli ja ulkouimala ovat tärkeä osa Hyvinkään Sveitsin alueen virkistystoimintaa. Uimala on läheisen hotellin asiakkaiden käytettävissä. Uuden laajennusosan liittäminen vanhaan, perusteellista korjausta tarvitsevaan rakennukseen on vaatinut rakenteilta erittäin tarkkaa suunnittelua sekä poikkeuksellisen vaativaa rakennusfysikaalista suunnittelua. Korjausratkaisuissa on panostettu kosteusteknisen toimivuuden varmistamiseen.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Sastamalan-K-Citymarket(c)MarjoLalli.jpg)
Sastamalaan rakennettu uusimman konseptin mukainen K-Citymarket tarjoaa monipuoliset hypermarketin valikoimat alueen asiakkaiden tarpeisiin.

Suunnittelemme Kaarelanraitin päiväkodin ja alakoulun uudisrakennuksen rakenteet ja rakennusakustiikan. Arkkitehtikilpailussa Puumajaksi nimetyn rakennuksen väliseinät ja katot ovat pääosin puupintaisia. Akustiset ratkaisut alakatossa ja lattian pintamateriaaleissa parantavat tilojen viihtyisyyttä, ja muunneltavuuden tarjoaa valittu rakenne puupilarideltapalkki.

Kaarina-talo on kaupunkilaisten kohtaamispaikka. Talon pääkäyttäjä on kaupungin kirjasto. Kirjaston palveluiden lisäksi talon näyttävimmässä tilassa Kaarina-salissa järjestetään erilaisia kulttuuritapahtumia aina puhetilaisuuksista kamarimusiikkikonsertteihin asti. Akustiikkasuunnittelumme ratkaisuilla on luotu konserttisaliin täyteläinen sointi ja kirjastoon rauhallinen äänimaisema sekä mahdollistettu musiikkitilan ja avotoimiston häiriötön rinnakkaiselo.

Ydinkeskustassa sijaitsevan Kaivokäytävän muutostyöt olivat haastavia, koska käytävää ei voitu työn ajaksi sulkea jalankulkijoilta, joita on päivittäin 20 000. Kaikki runkomuutokset tehtiin pv-betoni- tai teräsrakenteina, ja ajoramppi maantasosta kellariin korvattiin uudella välipohjarakenteella, Toiseen kerrokseen remontoitiin myymälätiloja ja rakennettiin toiset liukuportaat. Kaikki pintarakenteet, lasiseinät, lasikatto ja ympäröivät kattorakenteet uusittiin.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Kalevan-Prisma-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Laajennuksen jälkeen Prisma Kaleva on Pirkanmaan suurin hypermarket. Liikekeskus parkkihalleineen on keskeisellä alueella hyvien liikenneyhteyksin varrella. Valmistuva Ratikka kulkee vierestä. Kauppakeskus oli rakennesuunnittelun näkökulmasta vaativa erittäin huonojen pohjaolosuhteiden vuoksi. Liittymiset vanhoihin rakenteisiin olivat haastavia.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Kalevanrinne_20170422-_MG_7299_refe_vaaka_web_(c)MarjoLalli.jpg)
Kalevanrinteen alueen suunnittelussa on ollut tärkeää uudisrakentamisen ja maanalaisten pysäköintilaitosten sovittaminen ympäristöön sekä kaupunkikuvaltaan eheän ja toimivan alueen luominen. Alueella sijaitsi aiemmin 60- ja 70 -luvuilla rakennettuja liike-, toimi- ja huoltotiloja sekä varastoja. Pääosin 9-kerroksiset kerrostalot sijoittuvat raideliikenteelle kehitettävän Sammonkadun, Kalevanharjun sekä tehostuvan kaupan alueen tuntumaan niin, että niiden matalammat liikesiivet sijaitsevat Sammonkadun varressa.

Arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen suunnitteleman Kansallismuseon tornin peruskorjauksen hankesuunnittelu tehtiin 2015 ja varsinainen peruskorjaus käynnistyi 2016. Rakennus on suojeltu asemakaavassa sekä asetuksella valtion rakennusten suojelusta (480/1985). Tornin luonnonkivijulkisivut peruskorjattiin kauttaaltaan: kivien irroitus, taustan tiilirungon korjaus ja muutos tuulettuvaksi. Lopuksi jokainen kivi asennettiin takaisin entiselle paikalleen. Lisäksi tornin sisätilat ja parvekkeet peruskorjattiin, ikkunat ja ovet entisöitiin sekä pääoven ympäristö vuolukivikoristeineen ja valaisimineen konservoitiin. Hankkeessa täydennettiin tornin poistumistieratkaisuja siten, että Kansallismuseon torniin on nyt mahdollista tehdä yleisölle avoimia, opastettuja kierroksia.

Kauppakeskus Ratina on Tampereen suurin kaupan ja vapaa-ajan vieton keskus. Kolmesta rakennuksesta muodostuva kauppakeskuksessa toimii yli 100 liikettä, ja se työllistää satoja ihmisiä. Ratina on teräsrakennesuunnittelun taidonnäyte ja toistaiseksi suurin rakennuttamisen hankkeemme. Kauppakeskuksen kaikkiin rakennuksiin toteutettiin poikkeuksellisen vaativia teräsrakenteita. Rakennesuunnittelussa nivoutui yhteen korjausrakentamisen, silta- ja taitorakenteiden, teollisuuden ja elementtisuunnittelun osaamisemme. Lue lisää: Kauppakeskus Ratina toi vetovoimaa Tampereelle

Mall of Tripla on Helsingin Pasilassa sijaitseva kauppakeskus, joka on liikemäärältään Pohjoismaiden suurin. Kauppakeskuksessa on Musiikkimuseo Fame ja keskuksen päällä on asuntoja, toimistotilaa ja hotelli. Toimimme hankkeessa ulkomaisten investointipankkien (rahoittajien) teknisessä neuvonantajatiimissä rakennusaikana (lender’s technical advisor).
Kuva: YIT

Kauppakeskus Willa Hyvinkään keskustassa on moderni muodin ja erikoiskaupan keskus, jota täydentää monipuolinen ravintolamaailma. Suunnittelimme kohteen vaativat perustukset, nykyisten rakennusten liittymät ja näyttävät runko- sekä kattorakenteet. Willa on Suomen kuudenneksi suurin kauppakeskus.

Vantaan kaupungintalo peruskorjattiin ja sen yhteyteen rakennettiin uusi valtuustosali. Hankkeessa peruskorjattiin lisäksi Lasten taidetalo Pessi, joka toimi alunperin kunnan kirjastona. Vuonna 1957 valmistuneen kaupungintalon ja vuonna 1958 valmistuneen kirjaston ovat suunnitelleet arkkitehdit Olli ja Eija Saijonmaa, ja ne ovat suojeltuja kaavamerkinnällä "sr". Kaupungintalon vanha puupaaluperustus on tuettu suihkupaaluttamalla.
Vallas.jpg?width=900&name=Teollisuusrakentaminen-paakuva-Keljonlahden-voimalaitos-Jyv%C3%A4skyl%C3%A4(c)Vallas.jpg)
Moderni turvetta, hiiltä ja biopolttoainetta käyttävä voimalaitos valmistui Jyväskylän Keljonlahteen keväällä 2010. Voimalaitoksessa tuotetaan sekä kaukolämpöä että sähköä. Ekotehokas ja lähiympäristön ehdoilla rakennettu voimalaitos täyttää teknologialtaan tulevaisuuden ympäristökriteerit.

Vuonna 1980 rakennetun Keravan uimahallin peruskorjaushanke sisälsi tarveselvitys-, hankesuunnittelu-, suunnittelu ja rakennusvaiheen.

Helsingin keskustassa toteutettu huoltoväylähanke välillä Kamppi-Kruununhaka, jossa kehitettiin mm. ensimmäinen maanalainen kiertoliittymä. A-Insinöörien vastuulla projektinjohdon lisäksi pää-, kalliorakenne- ja rakennesuunnittelu sekä osa rakenne- ja TATE-suunnittelusta.

A-Insinöörien Espoon toimitilat sijaitsevat Alberga-toimistotalossa Leppävaarassa. Suomen ensimmäisiin A-energialuokan rakennuksiin lukeutuva toimistorakennus on teräsliittorunkoinen ja sille on myönnetty BREEAM luokituksen ympäristöluokka Very Good. Rakennuksen alla on 3 km ratatunneleita, ajotunneli sekä 3 km huolto- ja pelastustunneleita. Alimmat rakenteet ovat 50 m merenpinnan alapuolella.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Jousenpuisto_pys%C3%A4k%C3%B6intitila-Espoo_(c)MarjoLalli.jpg)
Koy Jousenpuiston pysäköintilaitos toimii Urheilupuiston metroaseman laiturihallin kattona. Kohde oli poikkeuksellisen vaativa niin pohjaolosuhteiden kuin liittyvien rakenteiden ja vesitiiveyden kannalta. Lisäksi pysäköintitalon päälle rakennetaan 2-8 -kerroksiset asuinrakennukset ja viihtyisä oleskelupihakansi.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Koy-Koskitammi_Tampella-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Tampellan vanha Pellavatehdas on rakennettu vaiheittain vuosina 1857-1973. Rakennus on suojeltu asemakaavalla ja sen on kiinteä osa Tammerkosken kansallismaisemaa. Kohde on saneerattu toimisto- ja sairaalakäyttöön. Saneeraustyöt toteutettiin rakennuksen historiaa kunnioittaen eikä julkisivuihin tehty suuria muutoksia. Alkuperäisen osan runko koostuu valurautapilareista ja aaltorautalevylaatastosta. Lisäksi välipohjissa on paljon kappaholvirakenteita.

Korkeatasoinen 6-kerroksinen senioriasuin-/ palvelutalo Tampellan alueella Tampereella.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Teollisuusrakentaminen-Lahti-Energia-Kymij%C3%A4rven-voimalaitos(c)MarjoLalli.jpg)
Moderni kierrätyspolttoainetta käyttävä kaasutusvoimalaitos. Pääpolttoaineena käytetään esikäsiteltyä kierrätyspolttoainetta ja kierrätyspuuta. Toimeksiantoomme kuului teräsrakenteiden suunnittelu Valmetille ja muu rakennesuunnittelu Lahti Energialle. Energia hyödynnetään kaukolämpönä ja sähköenergiana.

Kuopion yliopistolliseen sairaalaan suunniteltiin uusi päärakennus, jossa sijaitsevat kuumat toiminnot, kuten leikkaussalit, teho-osasto, vastasyntyneiden teho-osasto ja synnytyssalit. Suunnittelun ja rakentamisen suhteen kohde on ollut vaativa, sillä uudistukset on toteutettu toiminnassa olevassa sairaalaympäristössä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu 18 000 brm² laajuinen peruskorjaushanke.

Korjausrakentamisen hankkeessa peruskorjattiin Puijon sairaala sekä apteekin varasto ja sairaalatilat. Lisäksi rakennettiin yhteiskeittiö ja tunneliyhteydet, säderakennus sekä paikoituskansi.
Arkkitehdit-Kontukoski-Oy.jpg?width=900&name=Sairaalat-KYS-uusi-sydan-kuopio(c)Arkkitehdit-Kontukoski-Oy.jpg)
Kuopion yliopistollisen sairaalan KYS Uusi sydän -uudistushanke kattaa Puijon sairaalan vuodeosastotornin peruskorjauksen sekä uuden yhdeksänkerroksisen tornisairaalan rakentamisen vuosina 2018-2025. Uudistushanke toteutetaan allianssimallilla. Puijon sairaalan peruskorjattavat vuodeosastot on rakennettu 1950-luvulla. Lue lisää: KYSn sairaalauudistus sujuu allianssimallilla

Alun perin 1950-luvulla valmistunut ja 1970-luvulla laajennettu sairaalarakennus peruskorjattiin täysin. Suunnittelu toteutettiin tietomallintamalla. 1970-luvulla laajennettujen osien päälle tehtiin kaksi uutta teräsrunkoista iv-konehuonetta. Myös rakennusten vesikattorakenteet uusittiin ja molempien sokkelien vedeneristykset korjattiin. Sisäosat purettiin rungolle ja tehtiinrakenteellisia muutoksia tilatarpeiden mukaan.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Lansimetro-Koivusaari_metroasema(c)MarjoLalli.jpg)
Länsimetroon suunniteltiin Ruoholahti-Matinkylä –välille kahdeksan erillistä poikkeuksellisen vaativaa asemakokonaisuutta ja 33 kilometriä metrotunnelia, johon sijoittuu mm. 15 kpl poistumisteiden ja paineentasauskuilujen sekä tekniikkatilojen kokonaisuutta. Muita merkittäviä tunnelien rakenteita ovat 55 yhdystunnelia, isot pumppaamot, palovesialtaat, raiteenvaihtopaikat ja huoltotunnelit sekä huoltoraide. Lue lisää: Länsimetron suunnittelussa onnistumisen ratkaisi asenne

1970-luvulla rakennettu yliopistorakennus peruskorjataan. Osa rakennuksesta puretaan kokonaan ja tilalle rakennetaan uusi runko. Vanhan rakennuksen keskelle nousee arkkitehtonisesti näyttävä korkea lasikuutio. Suunnittelu on tehty tietomallintamalla. Laajojen purkutöiden osalta koko rakennuksen stabiliteettitarkastelut on tehty erityisen huolellisesti.

Joensuun Penttilänkulmassa sijaitseva 117 asunnon opiskelijatalo on Suomen korkein täysin puurunkoinen kerrostalo. A-Insinöörit vastasi 14-kerroksisen puutalon erityisasiantuntemusta vaatineiden puurakenteiden suunnittelusta. Puukerrostalossa on pilotoitu uusia materiaaleja ja materiaaliyhdistelmiä, kuten viilupuuta (LVL) ja ristiinliimattua puulevyä (CLT) rungon pystyosissa.

Salin toiminnallinen joustavuus perustuu koko katsomo-osan siirrettävyyteen yhtenä kokonaisuutena ilmatyynyjen avulla. Varsinainen sali ja aulatila ovat yhtä suurta hallia ja niiden välistä suhdetta säädellään akustisesti rajaavalla katsomorakenteella. Joustavalla järjestelyllä saadaan käyttöön kolme erikokoista salia: noin 1100 paikan auditorio, 1300 paikan teatterisali ja pääosin tasalattiainen musiikkisali noin 3500 henkilölle.

Luminary on Tampereen uusin tornitalo ja korkein asuinrakennus. Hybridirakennus koostuu kahdesta osasta: 21-kerroksisesta tornista ja 7-kerroksisesta lamellista. Pihakannen alla on kaksikerroksinen parkkihalli. Luminary on Suomessa poikkeuksellisen korkealaatuinen rakennuskohde niin tekniikaltaan, suunnitteluratkaisuiltaan kuin viimeistelyltään. Kohteessa on erittäin paljon vaativia rakenteita ja sen kaikki elementit raudoitteineen on tarkasti tietomallinnettu. Lue lisää: Luminary on korkean rakentamisen taidonnäyte

Kevyen liikenteen silta on erityisen tärkeä Iirislahden alakouluikäisille, jotka kulkevat Mattlidenin kouluun. Sillan ansiosta koululaiset välttyvät vilkkaiden suojateiden ylittämisiltä. A-Insinöörit oli mukana siltahankkeen lisäksi myös alueen muissa muutostöissä. Vilkkaan risteyksen kiertoympyrä muutettiin isommaksi eli niin sanotuksi turboympyräksi. Lue lisää: Matinkartanonsilta on rakennesuunnittelun ideoista tehty

Nykyisen kiertoliittymän muuttaminen turbokiertoliittymäksi ja katuverkon parantaminen. Sisälsi pehmeikköalueella uusien pohjanvahvistusten suunnittelua (stabilointi, vesihuollon paalulaatta). Sillan suunnittelussa kartoitettiin eri vaihtoehtoja yhteistyössä tilaajan ja alueen koulujen kanssa. Suunnittelussa varauduttiin alueen katujen tasauksen nostoon tulevaisuudessa tulvasuojelun takia.

Medisiina D on terveydenhuollon monikäyttäjärakennus Turun Kupittaalla TYKSin kantasairaalan kupeessa. Rakennuksen tilaratkaisut, rakenteet ja materiaalit on toteutettu käyttäjien tarpeita kuunnellen kestävän kehityksen mukaisesti. Tilojen monikäyttöisyys, terveellisyys ja turvallisuus ovat ohjanneet hanketta. 10-kerroksisessa rakennuksessa sijaitsee lääketieteen opetus-, tutkimus- ja diagnostiikkatiloja sekä avoimia julkisia tiloja. Tiloissa toimivat Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (VSSHP) ja Turun ammattikorkeakoulu.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Liiketilat-Veho-Mercedes-Bentz-Airport-Vantaa(c)MarjoLalli.jpg)
Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitseva Mercedes-Benz Airport on Vehon lippulaivamyymälä. Se on merkin edistyksellisimpiä autotaloja Pohjoismaissa - ei ainoastaan tuotteiltaan ja palveluiltaan, vaan myös puitteiltaan. Autotalon suunnittelussa on käytetty kustannustehokkaasti erilaisia ja hyväksi koettuja rakenneratkaisuja, ja sen kaikki rakenteet on tietomallinnettu.

Maailman mittakaavassakin harvinaislaatuinen ja erittäin haastava hanke, joka on edellyttänyt huippuosaavaa ja rohkeaa johtamista. Arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen monimuotoisessa rakennuksessa on hyödynnetty monipuolisesti tietomallinnusta mm. suunnitelmien yhteensovittamisessa, simuloitavuudessa ja havainnollistamisessa työn suorittajille. Musiikkitalo oli Suomessa ensimmäinen tämän kokoluokan hanke, jossa hyödynnettiin tietomallinnusta. Lue lisää: Musiikkitalo valmistui rohkealla rakennuttamisen otteella

Naantalin monipolttoainelaitos on Suomen ensimmäinen allianssimallilla toteutettu teollisuushanke. Laitoksen polttoaineena käytetään biomassapolttoainetta sekä hiiltä. Monipolttoainelaitos on teholtaan 430 MW. Lue lisää: Naantalin monipolttovoimalaitoksen toteutusmuodoksi valittiin allianssimalli

1970-luvulla valmistuneet edustus- ja majoitustilat sekä piharakennukset peruskorjattiin kokous- ja edustustiloiksi. Päärakennukseen tehtiin kattavan peruskorjauksen lisäksi pieni laajennusosa. Majoitustilat muutettiin kokous- ja koulutustiloiksi. Ulkovaipan kattorakenteiden muoto ja julkisivumateriaalit uudistettiin. Kallioisen tontin pintavesien ohjausta ja hallintaa parannettiin, piha-alueet uusittiin laajalti ja alueelle rakennettiin uusi pysäköintialue. Piharakennuksia korjattiin tai korvattiin uusilla vastaavilla.
Stadion-saatio-Sini-Pennanen.jpg?width=900&name=Urheilutilat-paakuva-Olympiastadion-Helsinki(c)Stadion-saatio-Sini-Pennanen.jpg)
Toteutimme Olympiastadionin poikkeuksellisen vaativaan korjaus- ja laajennushankkeeseen kohteessa käytettyjen ARK-, GEO-, RAK- ja LVI-tuotteiden hyväksyntäasiakirjojen tarkastamisen ja rakennuspaikkakohtaisen tuotekelpoisuuden osoittamisen. Hankkeessa rakennetaan yleisöä, tapahtumajärjestäjiä ja kävijöitä varten uusia tiloja sekä uudistetaan katsomot, kenttäalue ja juoksuradat. Uudella Olympiastadionilla vierailee vuosittain arviolta noin miljoona kävijää.

Kohde on valmistunut vuonna 1974. Korjauksessa huoltomaalattiin ja paikkakorjattiin julkisivut. Julkisivujen kunto varmistettiin kuntotutkimuksen avulla. Samassa yhteydessä uusittiin ikkunat ja korjattiin parvekerakenteet huoltomaalaamalla. Kaikkiin parvekkeisiin asennettiin parvekelasitukset.

Kohde on valmistunut vuonna 1995. Rakennuksen pesubetonipintaiset julkisivut pestiin korkeapainepesulla. Julkisivuun liittyvät elastiset saumaukset uusittiin. Parvekelasitukset uusittiin ja muutoin parvekkeet korjattiin huoltokorjauksella. Ikkuna- ja ovirakenteet huoltomaalattiin urakan yhteydessä. A-Insinöörit vastasi hankkeen korjaussuunnittelusta ja rakennuttamisesta sekä valvonnasta.

Punavuoren kaupunginosassa sijaitsevaan 1900-luvun alussa rakennettuun kadunvarsitaloon tehtiin LVIS-peruskorjaus, kellaritilojen saneeraus, jälkiasennushissi porrastilaan sekä rakennettiin kaksi uutta ullakkoasuntoa. 1800-luvun lopulla valmistuneeseen pihataloon tehtiin käyttötarkoituksen muutos asunnoiksi, LVIS-peruskorjaus, kellaritilojen saneeraus sekä rakennettiin yksi uusi ullakkoasunto ja kaksi uutta ulokeparveketta.
OOPEAA.jpg?width=900&name=Asuinrakennukset-Lakeanpuisto-Helsinki-(c)OOPEAA.jpg)
Helsingin Jätkäsaareen valmistuva 6-kerroksinen asuinkerrostalo sisältää myös pysäköintitiloja, jotka ovat osittain rakennuksen alla. Tekla Structures – ohjelmistolla suunnitellussa kohteessa on kaareva moduuliverkosto, vinoja kattoja sekä paljon vaativia rakenneteknisiä paikkoja. Rakennus on pääosin betonielementtirunkoinen, ullakolla ja vesikatolla käytetään rungossa myös kertopuuta.

Korjaustyön kohde sisältää kolme vuosien 1955-1956 aikana rakennettua 4-kerroksista asuinkerrostaloa. Korjaustyössä vanhan julkisivun päälle asennettiin uusi lisälämmöneristys ja paksurappaus. Julkisivun uuden rappauspinnan valinta tehtiin huolellisesti usean eri mallityön perusteella. Tuuletusparvekkeet ja betoniset sisäänkäyntilipat uusittiin vanhan mallin mukaisesti. Autotallien ovet uusittiin. Liiketilojen ovet ja ikkunat uusittiin urakan yhdessä. Kohde sijaitsee Tampereen Kalevassa RKY-alueella, joka on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. A-Insinöörit oli mukana kohteen kuntotutkimuksessa, hankesuunnittelussa, korjaussuunnittelussa (rakennesuunnittelu) sekä rakennuttamisessa.

Kaupinpirtin asunto-osakeyhtiön korjaushankkeessa toteutettiin julkisivujen lisälämmöneristys, kunnostettiin parvekkeet sekä uusittiin ikkunat ja ovet. Teimme kohteen kuntotutkimukset sekä hanke-, luonnos- ja toteutussuunnittelun, sekä sivu-urakkana PILP-urakan. Kiinteistö oli mukana EU-GUGLE-hankkeessa.

Rakennus on valmistunut vuonna 1971. Laajassa peruskorjauksessa uusittiin parvekerakenteet lähes kokonaan ja julkisivuihin asennettiin lisälämmöneristys sekä ohutrappaus. Savupiippu purettiin ja porrashuoneet muutettiin esteettömäksi. Korjauksessa ideoitiin uutta ja tehtiin rohkeita ratkaisuja: vanha tasakatto muutettiin loivaksi ulospäin kaatavaksi katoksi ja rakennukseen rakennettiin räystäät. A-Insinöörit oli mukana kohteen kuntotutkimuksissa, hankesuunnittelussa, korjaussuunnittelussa (arkkitehti- ja rakennesuunnittelu) sekä rakennuttamisessa ja valvonnassa.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Lisarakentaminen-paakuva-As-oy-Kuninkaankatu-22-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Kuninkaankatu 22:ssa sijaitsevaa 1960-luvulla rakennettua kerrostaloa korotettiin kahden kerroksen verran. Korotuksen avulla voitiin tiivistää kaupunkirakennetta ilman maankäytöllisiä haasteita. Korotuskerrosten myötä taloon valmistui noin 20 uutta asuntoa. A-Insinöörit vastasi koko talon kattavien kahden korotuskerroksen sekä rakennuksen vanhan osan vahvistusten ja korjausten rakennesuunnittelusta.

Vanhemman, v. 1881-1882 rakennetun kiinteistön peruskorjaus, linjasaneeraus ja muutostyöt asunnoiksi toteutettiin projektinjohtourakkana. Peruskorjattavia arvokkaita osia olivat julkisivu, vesikatto, välipohjat ja porrashuone. Erityispiirteenä oli rakennuksen elinkaaren pidentäminen korvaamalla lahovaurioituneet puurakenteiset välipohjat betonisilla. Onnistumisen avaimet: ymmärrys arvorakennusten suunnittelun ja tuotannon ohjauksesta yhdistettynä onnistuneeseen kustannussuunnitteluun.

Rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1957. Korjauksessa uusittiin rakennusten julkisivurappaukset. Tuuletusparvekkeet kunnostettiin, osa parvekkeista purettiin ja poistettiin käytöstä. Rakennusten tiilikatteet, ikkunat ja ovet uusittiin. Perusmuurit vedeneristettiin ja rakennettiin salaojitus. Samassa yhteydessä suoritettiin laaja piha-alueiden perusparannus ja jäteastiat uusittiin.

Rakennus on valmistunut vuonna 1967.Korjaustyössä uusittiin ulkoseinärakenteen lämmöneristeet, jolla parannettiin rakenteen lämmöneristävyyttä ja tiiveyttä. Uusi levyverhottu julkisivu tehtiin alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen. Parvekelaatat uusittiin aiempaa laajempina ja keskimmäistä parvekelinjaa siirrettiin sivusuunnassa. Tämä mahdollisti parvekekattojen tekemisen ja parvekelasitukset kaikkiin parvekkeisiin. Hankkeeseen kuului myös piha-alueiden parannuksia, vesikaton kunnostaminen ja uusi yhdistetty jätehuone / polkupyöräkatos.

Asunto-osakeyhtiö Pohjolanpiha on vuonna 1981 rakennettu pesubetonipintainen, 7- kerroksinen asuinrakennus. Maantasokerroksessa toimii päiväkoti. Korjaushankkeessa kunnostettiin julkisivut ja haettiin uutta ilmettä rakennukselle. Rakennuksen asuinkerrosten julkisivut lisälämmöneristettiin ja ohutrapattiin. Maantasokerrokseen tehtiin perusteellinen pinnoitus- ja paikkauskorjaus, parvekkeet kunnostettiin ja varustettiin lasituksella. Samassa yhteydessä tehtiin myös uusia katoksia ja ulko-ovet uusittiin.

Korjaustyön kohteena on vuonna 1957 valmistunut 8-kerroksinen asuinkerrostalo ja sisäpihalla sijaitseva palloiluhallirakennus. Korjaustyössä uusittiin asuinrakennuksen ja palloiluhallin alkuperäinen verhous ja lämmöneristeet. Uusi verhous tehtiin julkisivulevystä. Lisäksi sisäpihan puolelle rakennettiin katoksia, parvekkeet korjattiin ja parvekekaiteet uusittiin kevytrakenteisina, ikkunat ja ovet uusittiin. Kohde on kaupunkikuvallisesti merkittävä. Ulkonäöllisesti katujulkisivut muistuttavat alkuperäistä rakennusta, mutta sisäpihalla ja palloiluhallissa julkisivujen ilme muuttui merkittävästi verhoilun ollessa valkoista julkisivulevyä. Palloiluhallin osalta muutoksia tehtiin myös ikkunajakoihin. Teknisesti kohde oli vaativa: uusille rakennekerroksille oli käytettävissä vain vähän tilaa ja lämmöneristävyyden, tiiveyden ja akustiikan osalta määräysten toteuttaminen vaati luovia suunnitteluratkaisuita ja uusien materiaalien käyttämistä. A-Insinöörit oli mukana kohteen kuntotutkimuksissa, hankesuunnittelussa, inventointimallinnuksessa (kopterikuvaus, pistepilvet), korjaussuunnittelussa (arkkitehti- ja rakennesuunnittelu), akustiikkasuunnittelussa sekä rakennuttamisessa ja valvonnassa.

Helsingin Punavuoressa sijaitsevaan jugendtaloon tehtiin perusteellinen julkisivu- ja vesikattosaneeraus. Vesikattosaneerauksen yhteydessä palautettiin rakennukseen nurkassa vesikatolla sijaitseva ”kulmatorni”, joka oli tuhoutunut aikaisemmin sota-aikana. Sisäpihan puolella uusittiin ulokkeelliset tuuletusparvekkeet ja niihin asennettiin uudet teräspinnakaiteet, kaiteiden kelpoisuus osoitettiin rakennuspaikkakohtaisella asiantuntijalausunnolla. Lue lisää: Pursimiehenkatu 27 palautettiin entiseen loistoonsa

Asunto Oy Ristikukkula on yksi Tampereen suurimmista taloyhtiöistä: 11 asuinkerrostaloa on rakennettu vuosien 1964-1967 aikana. Julkisivusaneerauksessa rakennuksien julkisivut huoltomaalattiin ja elastiset saumaukset uusittiin. Huoneistoparvekkeiden (374 kpl) kaiteet uusittiin ja parvekelaatat kunnostettiin. Ylimpien parvekkeiden päälle rakennettiin parvekekatokset. Tuuletusparvekkeista (36 kpl) osa purettiin ja poistettiin käytöstä. Muut kunnostettiin betonikorjauksella ja teräsrakenteiset pinnakaiteet uusittiin.

Korjaustyön kohde sisältää 4 asuinkerrostaloa (1+3-kerroksista). Maantasokerroksessa on laastipinnoitetut betonielementit. Korjauksessa talojen päätyjulkisivut lisälämmöneristettiin ja ohutrapattiin. Pitkille sivuille tehtiin paikkakorjaus ja huoltomaalaus. Yli sata parveketta korjattiin raskaalla betonikorjauksella. Parvekkeiden betonikaiteet uusittiin kevytrakenteisina. Julkisivu- ja parvekekorjausten yhteydessä rakennettiin uudet sisäänkäyntikatokset.

As Oy Suohovi on 1967 rakennettu 1+3-kerroksinen asuinkerrostalo. A-Insinöörit tekivät kohteeseen kuntotutkimuksen, hankesuunnitelman, arkkitehti- ja rakennesuunnittelun sekä hoiti hankkeen työmaan aikaista valvontaa. Vanhat vaurioituneet julkisivut lisälämmöneristettiin ja samalla ulkonäköä raikastettiin. Parvekkeista säilytettiin vain betonilaatat, kaiteet ja pieliseinät uusittiin. Myös ikkunat ja ovet uusittiin.

Korjaustyön kohteena on vuonna 1970 valmistunut 1+5-kerroksinen asuinkerrostalo. Julkisivut hiekkapuhallettiin, laastipaikattiin, ylitasoitettiin ja pinnoitettiin. Elastiset saumaukset uusittiin. Parvekekaiteet- ja lasitukset uusittiin. Muutoin parvekkeiden betoniosta kunnostettiin betonikorjauksella. Julkisivusaneerauksen yhteydessä salaojat ja sadevesiviemäröinti uusittiin sekä rakennettiin poistoilmalämmöntalteenottojärjestelmä. Sisäänkäynnit uusittiin ja pysäköintialue kunnostettiin.

Kallion kaupunginosassa sijaitsevaan, vuonna 1912 rakennettuun jugendtaloon tehtiin mittava kolmevuotinen peruskorjaus, johon sisältyi linja- ja julkisivusaneeraus, hissien ja pihojen uudistus sekä uusien ullakkoasuntojen rakentaminen. Kellarin lattioiden laskeminen ja siihen liittyvät detaljit olivat vaativia. Ullakkoasuntojen rakentamisessa rakennesuunnittelijan asiantuntemus oli hyödyksi erityisesti työmaavaiheessa. Ullakon teräsrakenteiden kelpoisuus osoitettiin rakennuspaikkakohtaisella asiantuntijalausunnolla.

Kohde on valmistunut vuonna 1959. Rakennuksen julkisivut lisälämmöneristettiin ja paksurapattiin. Ikkunaväleihin asennettiin levyverhous. Räystäät pidennettiin ja vedenpoistojärjestelmä uusittiin. Huoneistoparvekkeet uusittiin osittain ja yksiöille rakennettiin uudet ranskalaiset parvekkeet. Osa tuuletusparvekkeista purettiin ja poistettiin käytöstä. Salaojat uusittiin ja perusmuurit vedeneristettiin. Ikkuna- ja ovirakenteet uusittiin urakan yhteydessä. A-Insinöörit oli mukana kohteen korjaussuunnittelussa (arkkitehti- ja rakennesuunnittelu).

Vuonna 1966 valmistuneeseen As.oy Väinämöisentornin asuintaloihin asennettiin julkisivuihin lisälämmöneristys ja ohutrappaus. Parvekkeet korjattiin perusteellisella pinnoitus- ja paikkauskorjauksella, lasitettiin ja niiden kaiteet uusittiin. Osa tuuletusparvekkeista purettiin ja poistettiin käytöstä. Vesikatto uusittiin kokonaisuudessaan ja kattomuotoa muutettiin sekä pidettiin räystäitä. Julkisivukorjauksen yhteydessä kunnostettiin myös yhtiöön kuuluva liikerakennus ja autotallirakennus.

Oulun yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelmassa OYS2030:ssa sairaalan toiminta ja tilat uudistetaan vastaamaan tulevaisuuden erikoissairaanhoidon haasteisiin. Sairaalasta on tulossa maailman älykkäin sairaala, jossa uusin teknologia, modernit tilat ja ajantasainen osaaminen varmistavat tehokkaan, maailman parhaan hoidon. Uudistamisohjelma toteutetaan allianssimallilla vaiheittain ja koko nykyinen rakennuskanta korvataan uudisrakennuksilla. Ensimmäisen vaiheen toteutus alkoi 2019.

Kaupunkikuvallisesti merkittävä ja kansainvälisestikin tunnettu Tampereen pääkirjasto Metso valmistui vuonna 1986. Rakennuksen monimuotoisuudesta johtuen sen rakenteet ovat yksilöllisiä ja osittain myös poikkeuksellisia. Pääkirjaston peruskorjaus toteutettiin neljässä vaiheessa. Saneerauksen yhteydessä nykyaikaistettiin kirjaston toimintoja ja akustiikkaa sekä muutettiin tiloja tukemaan tämän hetkisen toiminnan tarpeita. Kellarikerroksen muussa käytössä olevat tilat otettiin pääkirjaston käyttöön.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=P%C3%A4ij%C3%A4t-h%C3%A4meen-keskussairaala-lahti(c)MarjoLalli.jpg)
Suunnittelimme sydänkeskuksen ja fysiatrian osaston peruskorjauksen sekä uudisrakennuksina toteutettavat sairaala-apteekin, obduktion ja keskusvaraston.

Suunnittelualue sijoittui Korian vanhalle varuskunta-alueelle, jossa järjestettiin asuntomessut 2019. Suunnittelu sisälsi Pioneeripuiston alueen liikenteen ja vesihuollon yleissuunnittelun sekä katu- ja rakennussuunnittelun. Pääkatuja sekä jalankulun ja pyöräilyn väyliä 4,7 km, vesihuoltolinjoja 2,0 km. Tuettuja vesihuoltokaivantoja 0,8 km

Ruotsalaisen Johan Erik Stenbergin suunnittelema, uusrenessanssia edustava Porin teatteritalo valmistui 1884. Talon peruskorjauksessa vuosina 2015-2017 uusittiin mm. kaikki teatterin tekniset järjestelmät. Rakennesuunnittelussa riitti haasteita teatteritekniikan tukirakenteissa ja järjestelmien yhteensovittamisessa. Vaativin suunnittelutehtävä oli päänäyttämön torniin, vanhojen puuristikoiden kylkiin, tehdyt teräsristikot, joihin tuettiin kaikki näyttämön teatteritekniikka. Vanhat, suojellut puuristikot jäivät kannattamaan vain vesikattoa.

Punkalaitumen uudessa koulurakennuksessa toimii 7-9 luokat sekä lukio. Tiloissa työskentelee n. 180 opiskelijaa ja 35 henkilökunnan edustajaa. Koulutilat on suunniteltu kengättömiksi. Erikoishuomiota on kiinnitetty lisäksi sisäilman puhtauteen ja materiaalien päästeettömyyteen. Kohde toteuttiin KVR-hankkeena.

As. Oy Puukuokan puukerrostalot sijaitsevat Jyväskylässä Kuokkalan asuinalueella. Puukuokka on toiminut perustana Lakean kehittämälle Sydänpuu-konseptille.

Asemakaavan tavoitteena on Tampereen taidemuseon laajentaminen ja toiminnan kehittäminen . Samalla kehitetään taidemuseon ja Pyynikintorin alueen ympäristökokonaisuutta julkisena kaupunkitilana historialliset arvot huomioiden. Pysäköinti sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen torin alle. Suunnittelualueen halki osoitetaan virkistysreitti Särkänniemestä Pyynikinharjulle. Suunnittelualue käsittää Pyynikintorin, Heinätorin, Heinäpuiston, Tampereen Taidemuseon, Taidemuseonpuiston sekä Amurin työläismuseokorttelin.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Rantatunneli_Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Tampereen Rantaväylän tunneli on Suomen pisin maantietunneli, joka onnistuttiin saamaan maaliin allianssin saumattomalla yhteistyöllä, kustannustehokkaasti ja aikataulusta edellä – laadusta tinkimättä. Rakennushanke oli teknisesti erityisen vaativa, sillä kohde sijaitsee aivan kaupungin ytimessä, ja juuri sijaintinsa vuoksi tässä tunnelihankkeessa toteutettiin huomattava määrä silta- ja taitorakenteita. Lue lisää: Tampereen Rantatunneli allianssin malliesimerkki
IPMA Global Awards Maailman paras suuren mittaluokan projekti vuonna 2018
PRY:n Vuoden projekti 2017
Suomen Rakennusinsinöörien Liiton RIL-palkinto 2016
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Asuinrakennukset-Ratinanranta-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Viihtyisä Ratinanrannan asuntoalue sijaitsee Pyhäjärven rannalla Tampereen keskustan tuntumassa. Rakennukset on suunniteltu niin, että suurimmasta osasta asuntoja on järvinäköala. Parkkihallikokonaisuus on kaksikerroksinen ja osittain asuinrakennusten alla sekä sivuilla.

Mikkelin Saimaa Stadiumi on liikunnan, tapahtumien ja kulttuurin monitoimihalli, joka muodostuu hallitilasta, kaksikerroksisesta rakennusosasta, jossa on koulutus- ja kokoustiloja, sekä areenan ja jäähallin yhdistävästä aula- ja kahvilatilasta. Rakennuksessa on myös XAMK:n Active Live Lab, joka tarjoaa ainutlaatuisen ympäristön dataan perustuvien hyvinvointipalveluiden huippututkimukselle ja kehitystoiminnalle.

Säkylän koulukeskuksessa toimii yläasteen ja lukion lisäksi Pyhäjärviseudun aikuisopisto. Koulukeskuksen piha-alueesta on muodostunut koko kunnan yhteinen lähiliikuntapaikka. Kohde palkittiin Vuoden liikuntatekona 2012.
Kohde palkittiin Vuoden liikuntatekona 2012.

Satakunnan ammattikorkeakoulun kampus Porissa muodostuu uudisrakennuksesta ja peruskorjatusta osasta. Rakennukseen on toteutettu nykyaikaiset opetustilat avoimine oppimisympäristöineen ja laboratoriotiloineen. Koska koko rakennus on oppimisympäristöä, niin huoneakustiikkaan ja äänen leviämisvaimennukseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Rakennuksessa on myös mittava monitoimisali liikuntaa ja erilaisia tapahtumia ja esityksiä varten.

Samppalinnan maauimalan peruskorjaus oli vaativa. Vuonna 1955 valmistunut, arkkitehti Abel Sandelinin suunnittelema Samppalinnan maauimala on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaaksi kohteeksi, minkä vuoksi Turun museokeskus oli mukana peruskorjaushankkeessa. Tietoja kohteesta: Kustannukset 7,8 M€ Laajuus 754 kem² / 1783 brm² / 4790 m³

Asemakaavamuutos koskee Tampereen Särkänniemen aluetta, jolla sijaitsevat esimerkiksi Särkänniemen huvipuisto, Sara Hildenin taidemuseo ja Mustalahden satama. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Särkänniemen, Onkiniemen, Mustalahden ja Kortelahden alueen kehittäminen paremmin Tampereen keskustaan kytkeytyvänä, jalan ja pyörällä saavutettavana virkistyksen, matkailun, palvelujen ja asumisen sekoittuneena alueena. Lue lisää: Särkänniemen alue

Helsinki-Vantaan lentoasemalla sijaitsevaan toimistotaloon suunniteltiin ja rakennettiin 150 huoneen hotelli. Sijainti hotelli Hiltonin ja T2-terminaalin välissä on oivallinen yöpyville lentomatkustajille, kuten myös junamatkustajille. Suunnittelussa huomioitiin kosteudenhallinta erittäin monipuolisesti. Lentomelun takia kohteeseen toteutettiin vaativia akustisia ratkaisuja. Hotellin suunnittelusta ja rakentamisesta teki haasteellisen se, että monet palvelut, kuten lennonvarmistus, terveyspalvelut ja poliisi, toimivat tiloissa normaalisti koko rakentamisen ajan. Vanhoista rakenteista säästettiin vain kantavat rakenteet ja ulkovaippa.

Sibeliustalo on kongressi- ja konserttikeskus, joka tarjoaa monipuolisia kulttuurialan palveluja. Talossa näyttävä puuarkkitehtuuri yhdistyy vanhaan lahtelaiseen teollisuushistoriaan. Rakennuskokonaisuus koostuu neljästä osasta: suuresta salista, saneeratusta ja punatiilisestä entisestä puusepäntehtaasta, kongressisiivestä ja suuresta Metsähalli-lämpiöstä. Pääsalin ulkopinta on lasia, joten pääsalin vaaleita puisia seinärakenteita voi katsella myös ulkoa. Rakennuksen tiilinen osa on Lahden vanhin säilynyt teollinen rakennus. Sibeliustalo on valittu maailman kymmenen parhaan konserttitalon joukkoon vuosina 2009 ja 2015.
RIL palkinto 2000, Puupalkinto 2002.

Urheiluhallin runkorakenteissa on käytetty liimapuuta, kertopuuta, terästä ja teräsbetonia. Erikoisuutena on hybridirunko ja viherkatto vesikattona.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Sairaalat--JUST-sosiaali-ja-terveyskeskus-Jarvenpaa_(c)MarjoLalli.jpg)
Järvenpään uuden sosiaali- ja terveystalo JUST -hankkeessa sovellettiin uudenlaista IPD-yhteistoimintamallia, jossa sopimusosapuolina olivat tilaaja, käyttäjä, suunnitteluryhmä ja rakentaja. Kohteelle myönnettiin LEED Gold –ympäristösertifikaatti vuonna 2017.

Vuonna 1990 valmistuneen Tampere-talon laajennus- ja tilamuutoshankkeessa konsertti- ja kongressitalo uudistui toiminnallisesti. Hankkeessa toteutettiin kahteen osaan jaettavissa oleva 400 hengen kokoustila, 230-paikkainen studiotyyppinen auditorio, harjoitustiloja Tampere Filharmonian muusikoille ja uusi harjoituspaikka orkesterille sekä rakennettiin Muumimuseo.

Suojellun Tapiolan koulun peruskorjaus oli vaativa hanke, jonka onnistuminen sai kiitosta julkisuudessa. Alkuperäinen koulu on valmistunut vuonna 1958 ja 1960 ja sitä on laajennettu vuosina 1960- ja 1980-luvuilla. Vuosina 1967-68 rakennetut osat purettiin ja niiden tilalle rakennettiin uudisrakennukset museoviraston ohjeiden mukaan. Säilytettävät osat peruskorjattiin. Uudisrakennusten ja peruskorjattavien osien alle rakennettiin tekniikkatunnelit. Uniikin puujoustolattian kelpoisuus osoitettiin rakennuspaikkakohtaisella asiantuntijalausunnolla.

Silta varmistaa paremmat liikenneyhteydet koko Keski-Suomen kasvavien liikennemäärien tarpeisiin ja huolehtii osaltaan myös Äänekosken biotuotetehtaan liikenteen sujuvuudesta. Suunnitteluhaasteita toi mm. salmen jyrkähkösti viettävät rannat ja kallionpinnat sekä myös niiden myötä vaihtelevat pohjaolosuhteet. Sillan välituet sijaitsevat vesistössä ja ne on perustettu porapaaluanturoin kallioon. Maatuet on perustettu vesistöön ulottuvalle vaativalle täyttöpenkereelle. Sillan kansi on hyötyleveydeltään varsin leveä ja siksi jännitetty betoninen kansirakenne on toteutettu 3-palkkisena. (Kuva: White Night Lighting)

Rakennuksessa sijaitsevat Tampereen yliopistollisen sairaalan obduktio ja potilasarkisto. Kanta-sairaalaan tehtiin myös tunneliyhteys. Hanke toteutettiin vuosina 2010-2013.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Pys%C3%A4k%C3%B6intitilat-TAYS-parkkihalli(c)MarjoLalli.jpg)
Pysäköintihalli on osa TAYS etupihahanketta ja se liittyy D- ja N-ja L-rakennusten muodostamaan uudisrakennusten kokonaisuuteen. Kaksikerroksisesta hallista on suora yhteys sairaalan uudisrakennuksiin. Hallin kautta hoidetaan sairaalan taksiliikenne sekä osittain ambulanssiliikenne. Pysäköintihallin kansirakenteet ovat jälkijännitettyjä ja suunniteltu niin, että kannelle voidaan jälkeen päin rakentaa raitiotie pysäkkeineen. Hallissa on 400 autopaikkaa.

Tampereen yliopistollisen sairaalan uusi D-rakennus otettiin käyttöön vuonna 2020. Rakennukseen sijoittuva uusi toimenpideradiologian yksikkö yhdistää verisuonikirurgian ja toimenpideradiologian osaamisen yhteen paikkaan. D-rakennukseen sijoittuu myös raskauksien, synnytysten ja vastasyntyneiden hoito. Uusi rakennus saattaa myös yhteen tuki- ja liikuntaelinsairauksien poliklinikan, osastot ja leikkausyksikön. Rakennukseen sijoittuu myös uusi pääaula.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=sairaalat-TAYS-E_Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
TAYSin E-rakennuksen dialyysi- ja infektio-osasto sisältää mm. eristyshuoneita, joihin on mahdollista kulkea rakennuksen ulkopuolisen käytävän kautta. Hankkeeseen liittyi tunneliverkoston uusimista sekä uusi 2-kerroksinen ilmasilta, jonka kautta järjestettiin kulku olemassa oleviin A- ja H-siipiin.

L-rakennus eli Lasten ja nuorten keskus on osa TAYS etupihahanketta ja se liittyy D- ja N-rakennusten sekä AP pysäköintilaitoksen muodostamaan uudisrakennusten kokonaisuuteen. Lasten ja nuorten keskukseen keskittyvät lähes kaikki lasten ja nuorten sairaanhoidon palvelut. Sairaalassa voidaan hoitaa sekä fyysiset sairaudet että psyykkiset ongelmat niin avohoitona kuin tarvittaessa osastollakin.

N-rakennus eli Sydänsairaala on osa TAYS etupihahanketta ja se liittyy D- ja L-rakennusten sekä AP pysäköintilaitoksen muodostamaan uudisrakennusten kokonaisuuteen. Sydänsairaalassa hoidetaan potilaita, jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirurgista hoitoa. Sydänsairaala Tampereella on täydenpalvelun sairaala, joka toimii 24/7. Tietoja kohteesta: Kustannukset 30 M€ Laajuus 13 800 brm²

Tampereen yliopistollisen sairaalan alue uudistuu vuoteen 2020 mennessä. Uudistamisohjelmaan kuuluu alkuvuosina uusien sairaalarakennusten ja pysäköintilaitoksen suunnittelu. Myöhemmin peruskorjataan vanhoja rakennuksia sekä suunnitellaan muita mahdollisia ohjelman aikana hankesuunnitelmissa esille tulevia rakennuksia ja alueita.

Tampereen nykyaikaisin monikäyttötoimistorakennus valmistui Ratapihankadun varteen rautatieseman läheisyyteen. Rakennus muodostuu kolmesta toimistorakennuksesta ja maanalaisista pysäköintitasoista. Rakennuksella on LEED Gold -sertifikaatti. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka: poikkeuksellisen vaativa.
Lue lisää: Technopolis, Asemakeskuksen toimitilat ja Terasrakenne_2018-04 Technopolis Asemakeskus, Tampere

Teollisuuskadun tietunneli palvelee kehittyvää kaupunkia ensivaiheessa rakentamisen aikaisena tienä Keski-Pasilan alueen rakennustyömaalla, johon nousee 7 korkeaa asuinrakennusta sekä suuri kauppakeskus. Vastasimme tunnelin suunnittelusta kokonaisuudessaan sekä osallistuimme nykyisten rakenteiden uudelleensuunnitteluun, uusien rakenteiden rakennesuunnitteluun sekä LVIA-suunnitteluun. Lisäksi koordinoimmemuiden Teollisuuskadun tunneliin liittyvien tunneleiden sähkö-, automaatio- ja paloturvallisuustöitä.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Liiketilat-Westeri-Kauppakeskus-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Tesoman kaupunginosan kauan odotettu liikekeskus vietti avajaisiaan keväällä 2018. Ensimmäisessä vaiheessa liikekeskukseen valmistui päivittäistavarakauppa ja kolme ravintolaa. Rakentamisen toisessa vaiheessa valmistuvat kirjasto, nuorisotilat, hammashoitola, neuvola ja terveysasema. Liikekeskukseen suunniteltiin myös 130 paikkainen parkkihalli.

Tieteiden talo on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva, 1925 valmistunut entinen koulurakennus. Toimeksianto sisälsi kohteen peruskorjauksen hankesuunnittelun.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Sairaalat-Pyynikin-sosiaali-ja-terveyskeskus-Tipotie-Tampere(c)MarjoLalli.jpg)
Tipotien sosiaali- ja terveysaseman julkisivu on lasia ja kuparia, katossa on kuparia. Jyrkkään Pyynikinharjuun rakennetun kampamallisen, 6-kerroksisen rakennuksen osia yhdistää keskialueen kookas ellipsiporraskuilu. Tipotien sosiaali- ja terveysasemalla toimii saman katon alla useita terveysasema, hammashoitola, mielenterveyspalveluja, fysio- ja toimintaterapiapalveluja, lapsiperheiden sosiaaliasemat, Pyynikin äitiys- ja lastenneuvola sekä lasten, nuorten ja perheiden yksikkö.

Tampereen teknillisen yliopiston Kampusareena on nykyaikainen toimintaympäristö, jossa teknillinen yliopisto, alan yritykset ja erilaiset palvelut kohtaavat toisensa niin tiloissa kuin toiminnassakin. Rakennuksessa toimii toimisto-, opetus- ja liiketiloja, 2 ravintolaa sekä kirjasto, joka muodostaa aulojen, avointen oppimisympäristöjen ja ruokalan kanssa laajan yhtenäisen tilan. Vastasimme hankkeen projektinjohdosta,valvonnasta sekä huoneakustisesta tietokonemallinnuksesta, jonka perusteella optimoitiin ääntä vaimentavien verhousten tyyppi ja määrä hyvän akustiikan aikaansaamiseksi.

Museoviraston suojelema arvorakennus on käynyt läpi mittavan peruskorjauksen. Lähes kolme vuotta kestäneen remontin tavoitteena oli tehdä Akatemiatalon tiloista entistä toimivammat ja nykyaikaisemmat, kuitenkin vanhan arvorakennuksen puitteita kunnioittaen. Peruskorjauksen yhteydessä uudistettiin Turun hovioikeuden työympäristö vastaamaan tämän päivän digitaalisuuden vaatimuksia. Akatemiatalo on Suomen huomattavimpia esimerkkejä kustavilaisesta uusklassisesta rakentamisesta.

Turun kaupunginteatterissa tehtiin peruskorjaus ja laajennus, jossa näkyvin muutos oli kolmikerroksisen takanäyttämön rakentaminen. Uudistuksen tarpeessa olleet verstastilat uusittiin ja laajennettiin, samoin myös tilat tekniikalle, puvustukselle, rekvisiitalle ja lavasteille. Teatterin näyttämöistä Pikkolo siirtyi Sopukan tiloihin ja Sopukalle rakennettiin uudet tilat.

Aalto-yliopiston uusi päärakennus, Väre nousi merkittävään kulttuuriympäristöön. Hanke toteutettiin allianssi-/yhteistyömuotoisella toteutusmallilla. Hanke sisälsi uudet oppimisympäristöt yliopistolle sekä Länsimetron metroaseman kanssa yhteen sovittuvan kaupallisten tilojen kokonaisuuden, Metrokeskuksen. Rakennuksessa hyödynnetään runsaasti geo- ja aurinkoenergiaa. Lue lisää: Aalto-yliopiston päärakennus Väre syntyi allianssilla

Vaaralanpuiston päiväkodissa testattiin ensimmäistä kertaa Vantaan kaupungin rakennushankkeilleen asettamaa nollaenergiakonseptia. Rakennuksen runko on tehty pääosin paikalla valetusta betonista ja näin on saatu toteutettua kaikki arkkitehtoniset ja loppukäyttäjän vaatimukset. Ulkoportaat ja sen kantavat rakenteet ovat sienipilareineen näyttäviä yksityiskohtia. Rakennus on verhottu näyttävästi kokonaan puulla, julkisuvun materiaalina on käytetty mm. lehtikuusta.
Päiväkoti valittiin Arkkitehtuurin Finlandia 2019 -kilpailun finalistien joukkoon.

Valtatien 4 parantamisen tavoitteena oli yhteyden liikenneturvallisuuden parantaminen ja liikenteen tulevaisuuden tarpeisiin varautuminen rakentamalla valtatie 4 nelikaistaiseksi ja osittain keskikaiteellisiksi. Mittavat rinnakkaistiejärjestelyt koko valtatien osuudelle pääosin uuteen sijaintiin. Yksi uusi eritasoliittymä Hirvaskylän kohdalle. Osuus kytkeytyy tulevaisuudessa neljään eritasoliittymään. Mittavat meluntorjuntatoimenpiteet, noin 7 km osuudella meluntorjuntarakenteita.

Hankkeella parannetaan pääteiden sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta valtatieverkon edellyttämälle tasolle. Rakennussuunnittelussa on hyödynnetty monipuolisesti tietomallinnusta mm. suunnitelmien yhteensovittamisessa, simuloitavuudessa ja havainnollistamisessa työn suorittajille. Pohjanvahvistuksia tehtiin koko valtatiejaksolle. Suunnittelu tehtiin täysin mallintamalla. Myös rakentaminen ja tilaajan tarkastustoiminta tehtiin mallien avulla.
Wartsila.jpg?width=900&name=Toimitilat-Wartsila-Smart-Technology-hub(c)Wartsila.jpg)
Vastaamme Wärtsilän Smart Technology Hub -tutkimuskeskuksen rakenne-, pohjarakenne- ja akustiikkasuunnittelusta. Uusi tutkimuskeskus Vaasan Vaskiluodossa mahdollistaa Wärtsilän meri-, öljy- ja kaasuteollisuuden ratkaisujen sekä uusien energiajärjestelmien tehokkaan testauksen ja tuotekehityksen. Wärtsilä visioi alueelle partnerikampusta, jossa tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään yhdessä yhtiön asiakkaiden ja toimittajien, alan start-upien ja yliopistojen kanssa.
VerstasArkkitehditOy.jpg?width=900&name=Sairaalat_Lapin-keskussairaala-paivystys-sisaankaynti(c)VerstasArkkitehditOy.jpg)
Lapin keskussairaalan laajennusosa valmistuu syksyllä 2023. Sairaalaan laajennetaan allianssihankkeena mm. kuuma sairaala leikkaussaleineen ja tehohoitotiloineen sekä psykiatrian osasto. Toimimme mittavassa hankkeessa tilaajan rakennuttajakonsulttina ja lisäksi teemme kohteeseen akustiikkasuunnittelua. Lue lisää: Lapin keskussairaalan laajennuksen rakentaminen käyntiin allianssimallilla

Espoon Uusmäessä sijaitseva Aurinkolinna-uudisrakennus on kaksikerroksinen, CLT-runkoinen puukerrostalo. Aurinkolinnassa sijaitseva asumisyksikkö mahdollistaa tuetun asumisen 20 kehitysvammaiselle viihtyisissä ja esteettömissä kodeissa.

Elinkeinoelämän keskuksena tunnettu Eteläranta 10 uudistettiin vanhaa kunnioittaen. Kiinteistön ravintola- ja asuintiloja muutettiin toimistoiksi sekä kokous- ja ravintolatiloiksi. Lisäksi 1952 valmistuneen rakennuksen julkisivu, ikkunat ja vesikatteet uusittiin.

Technopoliksen Ruoholahden kampuksen 4. vaiheessa rakentuu monikäyttäjätoimistotalo ja kylmä pysäköintikellari. Olemme tehneet suunnitteluvaiheen ja rakentamisen valmisteluvaiheen rakennuttamistehtäviä.

Oulun Autokuljetuksen uusi terminaali on läpivirtausvarasto, jossa tavarat puretaan toiselta ja lastataan toiselta sivulta. Näin kylmäpuolen toiminta saatiin aikaisempaa toimivammaksi. Uudisrakennus toteutettiin toimitila- ja teollisuusrakentamiseen hyvin sopivalla projektinjohtomallilla, jonka avulla hanke toteutuikin aikataulussa ja jopa alittaen budjetin. Lue lisää: OAKn terminaali vuodessa valmiiksi projektinjohtomallilla

1800-luvulla valmistuneen arvokiinteistön Fabianian julkisivu korjattiin ja sisätilat muokattiin moderneiksi ja toimiviksi toimistotiloiksi. Suojeltu rakennus on Kansalliskirjaston käytössä.

Technopolis Aviapolis -kampus laajenee jälleen, kun uusi I-Talo valmistuu alkuvuonna 2022. Kohde sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä lentokentän ja Kehäradan juna-aseman läheisyydessä. Olemme mukana suunnitteluvaiheessa sekä rakentamisen valmisteluvaiheessa.

Suunnittelimme rakenteet Suomen ensimmäiseen Joutsenmerkin saaneeseen asuinkerrostaloon, joka valmistui Vantaan Hakunilaan.
MarjoLalli.jpg?width=900&name=Iittalan-hyvinvointikeskus_palvelutalo(c)MarjoLalli.jpg)
Iittalan hyvinvointikeskus on moderni palvelutalo ikääntyville ihmisille. Palvelutalossa on tuettua asumista ja palveluasumista.
AOR_Arkkktehdit-oy.jpg?width=900&name=Koulut-Monio_sisatilat-Tuusula(c)AOR_Arkkktehdit-oy.jpg)
Monitoimitalo Monio nousee Tuusulaan Rykmentinpuiston entiselle varuskunta-alueelle. Uusi monitoimitila rakennetaan pääosin puusta ja se toteutetaan elinkaarimallilla. Avoimissa, joustavissa ja monikäyttöisissä tiloissa toimivat lukion ja kansalaisopiston lisäksi musiikkiopisto, taiteen perusopetus ja käsityökoulu. Rakennukseen tulee myös kokoontumis-, esiintymis- ja liikuntatiloja.

Uuden, modernin 3-kerroksisen päiväkotirakennuksen yhteydessä on myös nuorisotila. Uusi kokonaisuus korvasi vanhan Vuorelan päiväkodin, joka oli tullut käyttöikänsä päähän. Rakennus sijoittuu Vuorelan alueelle aivan Kuopion ja Siilinjärven rajalle. Päiväkodin vieressä sijaitsee koulu. Päiväkodin henkilökunta oli tiiviisti mukana kohteen suunnittelussa.
JyrkiM%C3%A4nnist%C3%B6.jpg?width=900&name=Oppilaitokset-Tredu-Kangasala(c)JyrkiM%C3%A4nnist%C3%B6.jpg)
Tampereen seudun ammattiopisto Tredun toimipiste Kangasalla sijaitsee Roine-kampuksella, johon kuuluvat myös Kangasalan lukio ja Pikkolan yläkoulu. Ammattiopiston tiloista suunniteltiin muuntojoustavat. Amfiteatterimainen auditorio ja ruokala muodostavat monikäyttöisen tilan, jonka kevyt, siirreltävä ja muunneltava kalustus toimii myös monenlaisten tapahtumien näyttämönä. Rakennuksesta löytyy erilaisten opetustilojen lisäksi konditoriamyymälä sekä opetusravintola.

Karjalan radalla Joutsenon ja Imatran välillä rakennetaan pohjaa uudelle kaksoisradalle joka on osa Luumäki-Imatra-ratahanketta. Sen tavoitteena on lisätä erityisesti tavarakuljetusten kapasiteettia ja vähentää raideliikenteen häiriöitä. Uutta 19 kilometrin pituista kaksoisraidetta varten nykyinen raide perusparannetaan ja sen rinnalle rakennetaan uusi raide sekä 12 siltaa . Luumäki-Joutseno -välillä liikennettä sujuvoitetaan perusparannuksella, jossa uusitaan mm. ratapihoja ja pidennetään kohtaamisraiteita.

Joensuun ratapihan kunnostuksessa raiteisto ja turvalaitetekniikka modernisoidaan ja toiminnallisuutta parannetaan uusilla raidejärjestelyillä. Myös aseman laiturialueet uudistetaan esteettömiksi, korotetaan ja katetaan. Asemalle nousee uusi, katettu ylikäytäväsilta, jonka kautta kuljetaan kolmelle asemalaiturille. Sulkuniemeen suunnitellaan uusi alikulkusilta. Myös uusi ratasilta tarvitaan raidejärjestelyjen vuoksi ja rakennetaan kahden jo olemassa olevan sillan väliin. Nykyisten viiden sillan kantavuudet selvitetään. Lisäksi keskustassa sijaitsevien henkilö- ja tavararatapihojen reunaan suunnitellaan 1,8 kilometriä meluseiniä.

Helsingin Vuosaaren Kahvikortteliin suunnitellaan viisi asuintaloa pysäköintitiloineen. Kahvikortteliksi nimetty alue rakentuu entiselle Pauligin kahvipaahtimon alueelle. Paikan historia näkyy uuden alueen teiden ja taloyhtiöiden nimissä. Rakennusten keskellä on pihakansi, jonka alla on split-level -tyyppinen 1,5-kerroksinen autohalli, jossa on 136 autopaikkaa. Rakennukset ovat elementtirakenteisia, ja niissä ulkokehän julkisivu on paikalla muurattu. Vesikatto jatkuu taloyhtiöistä toiseen puurakenteisena ja kermikatteisena.
AihioArkkktehdit_Tampereen-Kansi-ja-Areena_03-refe-vaaka.jpg?width=900&name=(c)AihioArkkktehdit_Tampereen-Kansi-ja-Areena_03-refe-vaaka.jpg)
Suunnittelemme Tampereen keskustaan junaradan päälle tulevan pohjoisen puoleisen kansirakenteen sekä kolmen korkean rakennuksen ja niihin liittyvien lamellien rakenteet. Kaksivaiheisessa hankkeessa kannen päälle nousee useita tornitaloja ja monitoimiareena. Tornitaloihin sijoittuu asuntoja ja toimitilaa. Eteläkannen rakentaminen on parhaillaan käynnissä.

Kuopioon Samoilijantielle suunniteltiin viisi 6-kerroksista asuinkerrostaloa opiskelijoille.

Hallinojan ratasilta on Tampereen raitiotien pisin silta. Siltapaikka sijaitsee Hervannan valtaväylän länsipuolella ja se ylittää Vihiojan n. 15 m:n korkeudella. Silta on perustettu suuriläpimittaisten lyöntipaalujen varaan. Olemme suunnitelleet lisäksi raitiotien Teiskontien alikulkukäytävän leventämisen, kolmen tukimuurin suunnittelun sekä osallistuneet toisen vaiheen siltasuunnitelmien laatimiseen Sepänkadun ylikulkusillan, Santalahden ylikulkukäytävän ja Hiedanrannan kahden raitiotiesillan ja yhden ajoneuvosillan osalta.

Lempäälän keskustan uusi sydän on toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti monimuotoinen Lempäälä-talo, joka luo helposti lähestyttävää ja yhteisöllistä kaupunkitilaa. Lempäälä-talo on rakennuskokonaisuus, johon kuuluu muun muassa uusi pääkirjasto, kunnan sekä seurakunnan tiloja, ravintola, vuokrattavia toimisto- ja liiketiloja sekä noin 300 auton pysäköintitalo. Räätälöimme hankkeelle oman toteutusmuodon, jossa yhteistoiminnallisuus yhdistyy sovellettuun projektinjohtourakkaan. Kokonaisuus on monimuotoisuutensa ja ympäröivien tonttien yhtäaikaisen rakentamisen vuoksi haastava sekä aikataulullisesti että logistisesti.

Suomen suurimpaan puukouluun valmistuu tilat noin 1 350 lapselle ja nuorelle vuonna 2020. Uusi koulukeskus on valoisa ja sisäilmaltaan terve monitoimikiinteistö, jonka tiloja käyttävät mm. neuvola, varhaiskasvatus, lukio, työväenopisto, nuorisopalvelut, oppilashuolto ja erilaiset yhdistykset. Mansikkalan koulukeskuksen suunnittelun ytimessä ovat esteettömyys, äänimaailman hallinta, opetustilojen määrä ja muunneltavuus, lasten turvallisuus sekä pihan aktiviteetit. Puurakenteinen koulukeskus toteutetaan elinkaarihankkeena.

Uuden lukion suunnittelussa ja rakentamisessa pilotoitiin uutta yhteistoiminnallista kokonaisvastuu- eli KVR-urakkaa, joka on uusi vaihtoehto julkisten rakennushankkeiden toteuttamiseen. Alalla on ollu tilausta toimintamallille, jossa hanketta kehitetään yhdessä ja työmaaosaaminen saadaan mukaan alkumetreistä alkaen.

Kiiminkipuiston (ent. Jokirannan) koulun rakentamisessa käytetään yhteistoiminnallista KVR-urakkamuotoa. Tämä parantaa yhteistyötä ja laatua erityisesti keskisuurissa rakennusprojekteissa, joihin allianssi- ja elinkaarihankemuodot ovat sopimuksellisesti liian työläitä ja voimavaroja vaativia. Toteutukseen kuuluu myös poikkeuksellisen pitkä 10 vuoden takuuaika. Lue lisää: Jokirannan koulu rakennetaan 10 vuoden takuuajalla

Suomen Kansallisteatterin 1930-1950-luvuilla rakennetun "uuden puolen" perusparannus ja uudistaminen on alkanut. Teatterin pitkää historiaa kunnioittavan peruskorjaushankkeen tarkoituksena on kunnostaa Kansallisteatteri tavalla, joka mahdollistaa uusia teatterintekemisen muotoja ja kunnioittaa myös kulttuurihistoriallisesti merkittävän arvokohteen arkkitehtuuria. Suunnitelman ytimessä on kestävä rakentaminen.

Metsä-paviljonki edustaa suomalaista teollista puuosaamista Tokion olympialaisissa 2021. Paviljonki toimii Suomen olympiajoukkueen kokoontumispaikkana, lisäksi siellä järjestetään erilaisia tapahtumia. Paviljongin muuntojoustavat puurakenteet on suunniteltu Metsä Woodin kehittämistä teollisesti valmistetuista puuelementeistä. Ekologinen puurakenne toimii hiilinieluna ja edustaa kestävää rakennustapaa. Paviljonki on suunniteltu maanjäristyksen ja hirmumyrskyn kestäväksi.

Hanke sisälsi Kirstinpuiston alueen katu- ja katurakennussuunnitelmat, sekä kunnallistekniikan rakennussuunnitelmat. Lisäksi työhön kuului puisto-ja rakennussuunnitelmat, valaistussuunnittelu, taitorakenteiden suunnittelu, huleveden hallinnan suunnittelu sekä alueen pohjanvahvistusten suunnittelu. Lisäksi työhön kuului liikennevalosuunnittelun, johto-ja laitesuunnittelun (operaattorit, sähkö, kaukolämpö) osalta koordinointi- ja yhteensovitus eri osa-alueiden kesken.
Kirstinpuisto sijaitsee noin n.1,5 km etäisyydellä Kauppatorista. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on vanhan teollisuusalueen kehittäminen keskustamaiseksi, toiminnoiltaan monipuoliseksi ja viihtyisäksi asuinalueeksi, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen sekä laadukkaisiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin. Alueen suunnittelussa painottiin kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja sekä laadukkaita julkisia tiloja ja viheralueita. Koko kaava-alueelle laadittiin yhtenäinen, osittain viivytykseen perustuva maanpäällinen hulevesijärjestelmä.
NCC-Cederqvist+J%C3%A4nttiArchitects.jpg?width=900&name=Toimitilat-HC1-Hatsina-Espoo-2(c)NCC-Cederqvist+J%C3%A4nttiArchitects.jpg)
Hatsinanpuistoon rakennetaan kolme toimistotaloa ja niihin kiinteästi yhteydessä oleva pysäköintitalo. Hanke sijoittuu näkyvälle paikalle Kehä 1:n, pääjunaradan ja tulevan Raide-Jokerin risteykseen Leppävaarassa. A-Insinöörit suunnittelee myös Hatsinanpuiston Monikonpuroa ylittävän sillan, sekä siihen liittyvät tukimuurit ja laituritasot.

Turun keskustassa sijaitsevan Turun Suomalaisen Yhteiskoulun kuusikerroksinen päärakennus on valmistunut 1929 ja sen uusi kaksikerroksinen osa vuonna 1962. Remontissa kummankin rakennuksen talotekniikka saneerataan ja vanhemman osan vesikatto uusitaan. Lisäksi ala- ja välipohjarakenteita uusitaan sisäilmaongelmien välttämiseksi. Monet koulun vanhat osat ovat Turun museokeskuksen päätöksestä suojeltuja, mikä on asettanut saneeraukselle haasteita ja reunaehtoja.

Kurikan Kampus on vetovoimainen, täysin uudenlainen kokonaisuus, jonka muunneltavat tilat ja uudenlaiset oppimisympäristöt palvelevat koulutusta ja mahdollisia muita toimijoita pitkälle tulevaisuuteen. Uuteen koulurakennukseen tulee Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen tiloja ja Kurikan kaupungin lukion tilat. Sekä uusia että vanhoja saneerattuja tiloja käyttää noin 600-700 toisen asteen ammatillista opiskelijaa ja noin 240 lukio-opiskelijaa sekä oppilaitosten henkilökunta.

Turun yliopiston päärakennus valmistui kahden vuoden peruskorjauksen jälkeen. Modernisoituihin, muuntojoustaviin tiloihin muuttivat Satavuotisjuhliaan viettävä Turun yliopiston johto ja yhteiset palvelut. Lue lisää: Turun yliopiston päärakennuksen peruskorjaus päätökseen
Hyvän rakentamisen kohde 2020

Pispalan Haulitornin kunnostus ja peruskorjaus. Sekä työmaapalvelu. 1908 rakennettu suojelukohde. Peruskorjauksen aikana haulitornin teräsosat hiekkapuhallettiin, kunnostettiin ja maalattiin uudelleen. Myös tornin perustukset uusittiin.

Helsingin Kalasatamaan valmistui Suomen pitkäjänteisin (144 m) kevyenliikenteensilta Isoisän silta Kalasataman ja Mustikkamaan välille. Kohteessa käytettiin digitaalisia keinoja laajamittaisesti ja innovatiivisesti, kuten tietomallintamista koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin ajan sekä sähköisiä kommunikointimenetelmiä. Hankkeessa oli keskeistä tietomallin käyttö. Sitä on hyödynnetty suunnittelijoiden välisessä yhteistyössä sekä toteuttamisen osalta mm. aikataulusuunnittelussa, työmaakokouksissa sekä toteumatiedon dokumentoinnissa ja laadunvarmistuksessa. Lue lisää: Vuoden silta 2017 - tunnustuspalkinto Isoisänsillalle
Vuoden silta 2017, Tekla BIM Awards Kunniamaininta 2015

Pohjolan Osuuspankin Uusi Olemus oli pääkonttorin uudisrakennushanke. Pohjolan Osuuspankin entisistä toimitiloista purettiin vuonna 1967 rakennettu rakennus, jonka tilalle rakennettiin uusi pääkonttori. Vanha, vuonna 1937 rakennettu osa on suojeltu, eikä siihen kohdistunut merkittäviä toimenpiteitä.
Siren_Arkkitehdit.jpg?width=900&name=Pirkkolan-jaahalli-havainnekuva-sisaankaynti(c)Siren_Arkkitehdit.jpg)
Pirkkolan liikuntapuisto Pohjois-Helsingissä uudistuu. Kaksi vanhaa jäähallia on purettu, ja niiden tilalle rakennettiin uusi rakennus, jossa on kaksi toisiinsa kytkettyä jäähallia. Hallit varustettiin täysimittaisilla 60 m x 30 m pelikaukaloilla. A-Insinöörit vastasi uuden jäähallikokonaisuuden hankesuunnitteluvaiheen ja toteutusvaiheen suunnittelusta sekä rakentamisen aikaisista rakennesuunnittelutehtävistä.

Laukaan koulunmäen päiväkoti, alakoulu, yläkoulu ja lukio sekä urheilukenttä ja jääkiekkokaukalo. Koulutiloja laajennetaan täydennysrakentamisella, ja alueelle tulee myös ammattiopiston tiloja. |
A-Insinöörit suunnitteli Koulunmäen ympäristöön turvalliset ja toimivat liikennejärjestelyt kaikkia tiellä liikkuvia varten.

Helsingin Jätkäsaaren toteutetaan urheilu- ja tapahtumakeskus Royal Center. Royal Center -kokonaisuuteen kuuluu 6-kerroksinen mailapelitorni sisäkenttineen, 4 000 katsojan areena sekä 350 huoneen hotelli. Hankekokonaisuuden ensimmäinen osa on Royal Park -pysäköintitalo, jonka rakennuttamisesta sekä geo- ja rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinöörit. Vastasimme myös Royal Center -kokonaisuuden hankekehitys- ja -suunnitteluvaiheessa liikennejärjestelyjen suunnittelusta yhdessä arkkitehdin kanssa: mm. saatto/noutoliikenne, jalankulkualueet, bussipysäkit, pyöräilyn pääreitti ja rantareitti, pyöräpysäköinti sekä pelastusreitit. Pysäköintilaitos valmistui vuonna 2021.

Rantakylä-Utra -alueen osayleiskaavan liikennesuunnitelma sekä sitä palveleva Utrantien toimivuustarkastelu ja tilanvaraussuunnitelma. Kaavaluonnosta tukevassa työssä arvioitiin alueen liikennejärjestelmää ja määritettiin tavoitteet sen kehittämiselle. Alueen pääkadun Utrantien tilanvaraussuunnitelmassa painopisteenä oli jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kehittäminen, ml. Joensuun tärkein pyöräilyn ja bussiliikenteen laatukäytävä aluekeskuksesta kaupunkikeskustaan.

Keskon entisen pääkonttorin toimisto- ja varastotilat peruskorjattiin asuin- ja hotellikäyttöön. Vastasimme hankkeessa tuotekelpoisuuden kokonaisuudesta, rakennus- ja LVI-tuotteiden hyväksyntäasiakirjojen tarkastamisesta ja tarkastusasiakirjalomakkeen ylläpitämisestä.
AFKS.jpg?width=900&name=Koulut-Suomalais-ven%C3%A4l%C3%A4inen-koulu-Helsinki-havainne-ulkoa(c)AFKS.jpg)
Helsingin Kaarelaan nousee pääkaupunkiseudun ensimmäinen moderni puukoulu. Opettajat ovat olleet alusta asti mukana uuden oppimisympäristön suunnittelussa. Uuteen rakennukseen siirtyy Suomalais-venäläisen koulun 700 oppilasta monimuotoiseen opetukseen joustavassa oppimisympäristössä. Lue lisää: Uusi Suomalais-venäläinen puukoulu suunnitellaan yhdessä opettajien kanssa.

Turun Hansakortteli uudistettiin vaiheittain viihtyisäksi, helppokulkuiseksi ja esteettömäksi kokonaisuudeksi. Seitsemästä eri-ikäisestä kiinteistöstä muodostuva kauppakeskus päivitettiin vastaamaan tämän päivän asiakaskokemusta ja -tarpeita. Kauppakeskus oli toiminnassa koko uudistustyön ajan.

Sopukka-nimen saanut hyvinvointikeskus on ensimmäinen SOTE-alan elinkaarihanke. Tiloihin keskittyy Sodankylän kaikki päivystys- ja kiireettömät terveydenhuollon palvelut, perhekeskuksen ja sosiaalitoimiston palvelut sekä KELA. Uudet tilat mahdollistavat uudenlaisen sosiaali- ja terveystoimen mallin, jossa fyysinen läheisyys helpottaa myös palveluiden integraatiota.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) uuteen jätevedenpuhdistamoon suunniteltiin LVIA-tekniset järjestelmät. Tavoitteena on toteuttaa maailman energiatehokkain jätevedenpuhdistamo. Kohteeseen on suunniteltu useita innovatiivisia energiantuotanto- ja varastointiratkaisuja.

Heikkilän kasarmille entiseen varastorakennukseen rakennetut soittokunnan harjoitustilat otettiin käyttöön tammikuussa 2020. Harjoitustiloihin sisältyy parikymmentä puhallinmuusikon harjoitushuonetta, kamarimusiikkisali, bänditila, lyömäsoitinten harjoitustila, äänitarkkaamo sekä suuri harjoitussali koko soittokunnalle. Puhallinsoitinten äänekkyys vaati tilojen väliseltä ääneneristävyydeltä paljon. Tiloihin toteutettiin muunneltava akustiikka. Suuren harjoitussalin huoneakustiikkaan sekä soittajien väliseen keskinäiseen kuuluvuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota.

Scandic Hotel Rovaniemellä toteutettiin rakennuksen peruskorjaus ja huoneuudistukset.

Rovaniemen kasvavien asiakasmäärien myötä Rovaniemen lentoasemaa laajennettiin vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Lentoaseman tiloja laajennettiin sekä peruskorjattiin vanhat tilat. Laajennuksen myötä tilat lähes kaksinkertaistuivat.

Ranuan kunnan uusi hyvinvointikeskus toteutettiin KVR-urakkana. Rakennuksella on Leed Gold -sertifikaatti.

Allianssimallilla toteutettu avoimen ja muunneltavan oppimisympäristön yhtenäiskoulu, jossa toimii esikoulu, alakoulu ja yläkoulu 960 oppilaalle. Se on akustisesti vaativa suunnittelukohde, koska rakennus on suurelta osin avoimeksi tilaksi suunniteltua oppimistilaa.

Viisikerroksinen oppimisrakennus, jossa toiminnallisuus ja helppokäyttöisyys korostuvat. Tärkeitä tekijöitä ovat myös tilojen turvallisuus ja tulevaisuuden muuntojoustavuus. Rakennuksen julkisivu on Turuntien puolella keraamisista putkiprofiileista koostuva kokonaisuus, joka kätkee taakseen osan julkisivun ikkunoista. Ratkaisun ansiosta sisään heijastuva auringonvalo sekoittuu sisätilojen keinovaloon helpottaen näkövammaisten päivittäisiä toimia rakennuksessa. Sisäpihan puolella julkisivu on puolestaan ekologisesti silikaattikyllästettyä puuta.

Kohde on Hyvinkään kaupungin Hangonsilta-alueen kaupunkikuvallisesti merkittävä hanke, jonka suunnittelussa ja julkisivuratkaisuissa on otettu alueen historia huomioon. Rakennuksen pääkäyttäjänä ovat n. 950 oppilaan Hyvinkään lukio sekä Hyvinkään Opisto, Hyvinkään kirjaston toimipiste ja muut sivistystoimen alan toimijat. Suunnittelussa huomioitiin viereiselle tontille myöhemmin tulevan liikuntahallin ja koulurakennuksen välinen yhdyssilta sekä sen viereen tuleva kevyen liikenteen silta. Monitoimitalo toteutettiin projektinjohtourakkamallilla.

Tampereen tavara-asema on vuonna 1907 rakennettu tiilirakennus, joka on asemakaavalla osittain suojeltu. Noin 50 metriä pitkän ja 23 metriä leveän rakennuksen siirto toteutettiin, jotta Ratapihankatu saadaan liikenteellisesti sujuvaksi ja turvalliseksi myös jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Rakennus on ollut viimeiset vuodet tyhjillään ja sitä edeltävät vuodet pääosin kulttuuriväen käytössä.