VR:n vanha pääkonttori on erinomainen esimerkki siitä, kuinka arvokiinteistön kulttuurihistorialliset ja liiketoiminnalliset arvot voidaan sovittaa yhteen. Helsingin rautatieaseman kupeessa sijaitseva rakennus saa uuden elämän hotellina, josta toivotaan koko kansan kohtaamispaikkaa. Muutostyöt tehdään arkkitehti Eliel Saarisen perintöä vaalien.

"Kiinteistöissä pätee sama kuin autoissa tai ihmisissä. Jos arvorakennuksessa ei ole rakenteellista vikaa ja sitä huolletaan hyvin, elinkaari jatkuu aina vain pidemmäksi."

Ari Tikka, vastaava mestari

NCC

Taitavalla korjausrakentamisella ja järkevällä uudiskäytöllä voidaan kiinteistöä kehittää sekä liiketoiminnallista että kulttuurihistoriallista arvoa palvellen. VR:n entinen pääkonttori ei enää täytä nykyaikaisen työnteon vaatimuksia. Hotelliksi kunnostettava rakennus soveltuu erityisen hyvin muutoinkin kuin sijaintinsa puolesta.

Aikakaudelleen ominaiseen tyyliin käytävät ovat pitkät ja huoneet on järjestelty niiden ympärille tavalla, joka tekee muuntamisen hotellikäyttöön helpoksi. Rakennesuunnittelija Perttu Virtanen A-Insinööreistä tuntee nämä käytävät hyvin.

”Uusi käyttö hotellina säilyttää talon arvokkuuden. Huonejakoa on muutettu ja huoneiden kevyitä väliseiniä rakennettu uudestaan, mutta käytävät ja muut suuret linjat ovat säilyneet ennallaan”, rakennushankkeessa projektipäällikkönä sekä vastaavana rakennesuunnittelijana toimiva Virtanen kertoo.

Arvorakennuksen sisätiloja ovat aiemmin voineet ihastella vain VR:n johtajat ja työntekijät – suurelta yleisöltä ne ovat olleet saavuttamattomissa. Nyt uuden hotellin oheen suunnitellaan kokoustiloja ja ravintolamaailmaa, jossa hotellin operaattori Scandic toivoo kaikkien kaupunkilaisten viihtyvän.

”Yhteiseen kohtaamispaikkaan voi tulla niin kravatti kaulassa kuin huppari päällä. Se avaa arvokkaan rakennuksen uudella tavalla kansalaisten käyttöön”, iloitsee pääurakoitsija NCC:n Ari Tikka, joka toimii rakennushankkeen vastaavana mestarina.

Hyvällä korjaussuunnittelulla arvorakennus saa lisää elinvoimaa

”Kiinteistöissä pätee sama kuin autoissa tai ihmisissä. Jos arvorakennuksessa ei ole rakenteellista vikaa ja sitä huolletaan hyvin, elinkaari jatkuu aina vain pidemmäksi”, Tikka toteaa.

VR:n vuonna 1909 valmistuneella vanhalla pääkonttorilla oli vain yksi omistaja ennen kuin kiinteistö myytiin Exilionille vuonna 2018. VR on pitänyt yli satavuotiaasta rakennuksesta hyvää huolta ja tehnyt elinkaareen vaikuttavia muutoksia maltilla.

Nykyisten mittavien korjaus- ja muutostöiden tavoite on vaalia rakennuksen roolia historiallisena monumenttina ja kantaa arkkitehti Eliel Saarisen kädenjälkeä myös tuleville sukupolville.

Museovirasto valvoo, että ratkaisut säilyttävät rakennuksen luonteen. Muun muassa julkisivut, vesikatto, osa alakatoista, ikkunat, käytävät ja porrashuoneet säilytetään ulkonäöltään muuttumattomina. Rakennusmateriaalit hyväksytetään museovirastolla, jotta ne vastaavat alkuperäisiä materiaaleja.

”Hyvällä korjaussuunnittelulla pidennetään arvorakennuksen elinkaarta. Korjausrakentaminen tehdään vanhaa arvorakennusta kunnioittaen, eikä toimivia ratkaisuja lähdetä rikkomaan.” – Ari Tikka, NCC

Rakennusfysiikkaa voi uusia vain tiettyyn pisteeseen asti

Arvorakennuksen korjaussuunnittelu on tasapainottelua nykytarpeiden ja käytettävyyden sekä vanhan rakennuksen ja museoviraston vaatimusten kunnioittamisen välillä. Erityisesti rakennusfysiikka on sadassa vuodessa muuttunut valtavasti. Vanha VR:n rakennus ei täyttänyt esimerkiksi nykyaikaisia ääneneristyksen vaatimuksia.

”Käytävillä säilytettiin alkuperäiset ovet, mutta niiden taakse lisättiin toinen ovi. Myös alakattokerroksia on lisätty”, Perttu Virtanen kertoo rakenteellisista ratkaisuista, jotka tehtiin äänieristyksen parantamiseksi.

Joidenkin asioiden kohdalla käy kuitenkin niin, että yrityksestä huolimatta suojeltu vanha rakennus ei lopulta täysin taivu nykyaikaisiin vaatimuksiin. Esimerkiksi energiankulutus on usein mahdotonta painaa yhtä matalalle kuin uudiskohteissa.

”VR:n pääkonttorirakennuksen lämmöneristystä ei perusteellisella korjauksellakaan saada vastaamaan nykyvaatimuksia. Rakennuksessa on massiivitiiliseinä, johon ei eristystä saa lisättyä. Olemme parantaneet lämmöneristystä siellä missä se on mahdollista, eli ylä- ja alapohjassa. Moderni talotekniikka osaltaan auttaa laskemaan energiankulutusta”, Virtanen kertoo.

"Olemme parantaneet lämmöneristystä siellä missä se on mahdollista, eli ylä- ja alapohjassa. Moderni talotekniikka osaltaan auttaa laskemaan energiankulutusta."

Perttu Virtanen, projektipäällikkö ja vastaava rakennesuunnittelija

A-Insinöörit

Laserkeilaus ja tietomallinnus auttaa uuden sovittamisessa vanhaan

Nykyaikaisen talotekniikan yhteensovittaminen vanhoihin rakenteisiin ei olisi onnistunut ilman tietomallintamista. Korjausrakentaminen asettaa kuitenkin omat haasteensa tietomallinnukselle.

”Vanhan rakennuksen pitää olla hyvin mitattu, jotta tietomallista tulisi mahdollisimman tarkka. Niin asiat löytävät oman paikkansa, ja tekniikka saadaan sovitettua niin, etteivät putket ja laitteet törmää”, Ari Tikka sanoo.

”Normaalisti talotekniikka viedään käytäville, ja sieltä jatketaan haaroja huoneisiin. Suojellussa rakennuksessa talotekniikan rakenteita ei saa näkyä käytävillä. Jotta talotekniikka saadaan mahdutettua paikoilleen, olemme rakentaneet uusia IV-kuiluja ja konehuoneet on tehty ullakolle”, kertoo Perttu Virtanen talotekniikan sovittamisen haasteista.

VR:n pääkonttorirakennuksen julkisivut, käytävät, porrashuoneet ja osittain huoneetkin laserkeilattiin ennen varsinaisen työn alkua suunnittelun apuvälineeksi. Mallia täydennettiin myöhemmin tekemällä tarpeen mukaan mittauksia purkamisen ja rakentamisen varrella.

Jatkossa malli helpottaa myös kiinteistön ylläpitoa ja tulevia kunnostustöitä, sillä siinä on tallessa tarkat tiedot rakenteista ja rakennusmateriaaleista.

Tietomallilla on myös tärkeä merkitys kulttuurihistoriallisten arvokkaiden rakennusten säilyttämisessä: ilman nykyaikaisia digitaalisia työkaluja olisivat Pariisin Notre Damenkin rakennustapa ja oman aikansa rakenteelliset ratkaisut kadonneet yhdessä yössä jäljittämättömiin.

Korjausrakentamisen yllätykset vaativat läsnäoloa rakennesuunnittelulta

Ensimmäinen välttämätön askel korjausrakentamisessa ovat haitta-aine- ja kuntotutkimukset. Perusteellisista tutkimuksista huolimatta koko totuus paljastuu usein vasta työmaalla.

Vanhoissa arvorakennuksissa on paljon umpinaisia rakenteita, joista ei ole olemassa tarkkoja suunnitelmia ja joita ei rikkomatta pääse tarkastelemaan. Tyypillistä onkin, että suunnittelutyötä tehdään ketterästi vielä rakentamisen varrella.

Rakennesuunnittelijan läsnäolo työmaalla on olennaista, tietää noin parina päivänä viikoittain Rautatieaseman kupeessa työskennellyt Perttu Virtanen. Rakennesuunnitelmat ovat täydentyneet sitä mukaa kun purkuvaiheessa on paljastunut odotuksista poikkeavia rakenteita ja mitoitukset ovat tarkentuneet.

”Vesikaton uusiminen vanhaa kunnioittaen on yksi hankkeen menestystarinoista. Sen ansiosta rakennuksen elinkaari voi jatkua pitkälle tulevaisuuteen.”

Joonas Sihvo
kosteudenhallinta-
koordinaattori
A-Insinöörit

Lue lisää arvorakennuksen kosteudenhallinnasta.

Korjaussuunnittelija on monen aikakauden erikoisosaaja

Suomen rakennuskanta on melko nuorta vaikkapa Keski-Eurooppaan verrattuna, joten korjausrakentamisen oppia käydään hakemassa usein sieltä. Toisaalta suomalainen osaaminen on vankkaa juuri täkäläisten arvorakennusten ominaispiirteiden kohdalla.

”Korjaussuunnittelussa ja -rakentamisessa pitää hallita kullekin aikakaudelle tyypilliset ominaisuudet ja rakenteet. Se onkin arvorakennusten korjausrakentamisessa mielenkiintoisinta, että kaikki rakennukset ovat omanlaisiaan ja oman aikakautensa tuotteita”, Ari Tikka kertoo.

”Kun jokainen arvorakennus on oma yksilönsä haasteineen ja yllätyksineen, vaaditaan rakennesuunnittelijalta luovuutta. Vakioratkaisuja ei näihin kohteisiin ole olemassa”, Perttu Virtanen täydentää.

 

Uusi vesikatto pelastaa historiallisen rakennuksen tulevaisuuden! Lue arvorakennuksen kosteudenhallinnasta.

Lue lisää korjausrakentamisen palveluistamme.