Syvälle kallion sisään louhitun Pirttikosken vesivoimalaitoksen ilmanvaihto peruskorjattiin 1960-luvulta nykyaikaan. Ilmanvaihdon ohjaus automatisoitiin ja generaattorien hukkalämpö otettiin hyötykäyttöön. A-Insinöörit vastasi hankkeen LVI-, sähkö-, automaatio-, rakenne-, kalliorakenne-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.
Rovaniemellä sijaitsevan Kemijoki Oy:n Pirttikosken voimalaitoksen ilmanvaihto oli suurelta osin alkuperäisessä kunnossa. 1960-luvulta peräisin olevat järjestelmät eivät enää vastanneet voimalaitoksen nykyisiä tarpeita.
Kemijoen varrella sijaitseva Pirttikosken voimalaitos on Suomen suurin tunnelivoimalaitos ja kolmanneksi suurin vesivoimalaitos. Sen tuotantotilat ja turbiinit sijaitsevat 60–70 metrin syvyydessä kallioon louhituissa tiloissa. Voimalaitoksen vesi kulkee maan alla tunneleissa, joiden yhteispituus on noin kolme kilometriä.
Rovaniemellä Kemijoen varrella sijaitsevan Pirttikosken voimalaitoksen keskeiset tuotantotilat on louhittu syvälle kallion sisään. Kuva: Kemijoki OyVaikka voimalaitosta operoidaan pitkälti etänä, maanalaisissa tiloissa tehdään edelleen säännöllisiä huolto- ja tarkastuskäyntejä. Toimivilla olosuhteilla ja ilmanvaihdolla on suurimerkitys laitoksen käytettävyydelle ja turvallisuudelle.
– Kohde oli erittäin vaativa sekä suunnittelijoille että urakoitsijoille. Tästä huolimatta hanke toteutettiin turvallisesti ilman tapaturmia, aikataulussa ja budjetissa, Kemijoki Oy:n projektipäällikkö Juho Rantalankila kertoo.
Tavoitteena oli parantaa työskentelyolosuhteita sekä turvata laitoksen turvallinen käyttö myös tulevaisuudessa. Ilmanvaihdon peruskorjauksella haluttiin hallita paremmin maanalaisiin tiloihin kertyvää kosteutta, helpottaa tilojen kunnossapidettävyyttä ja päivittää olosuhteisiin vaikuttavat järjestelmät vastaamaan nykyisiä tarpeita.
Kallion sisällä ilmanvaihto vaatii kokonaisuuden ymmärtämistä
Pirttikosken voimalan ilmanvaihdon peruskorjausta edelsi A-Insinöörien toteuttama esiselvitys ilmanvaihdon nykytilasta ja siihen tarvittavista muutoksista. Lähtökohtana oli kehittää ilmanvaihtoa kokonaisuutena sen sijaan, että vanhat järjestelmät olisi vain uusittu.
– Maanalaisissa kalliotiloissa olosuhteet vaihtelevat paljon eri tilojen välillä. Kalliokohteessa ratkaisuja ei voida toteuttaa samalla tavalla kuin maanpäällisessä rakentamisessa, sillä kaikki ratkaisut piti sovittaa olemassa oleviin tunneleihin ja rakenteisiin, A-Insinöörien suunnittelupäällikkö Samuli Korpi kertoo.
Suunnittelussa piti huomioida maanalaisissa tiloissa syntyvät suuret lämpökuormat, kosteus, ilmanpaineen vaihtelut ja radon, jota ei ollut aiemmin huomioitu ilmanvaihdossa lainkaan. Esimerkiksi konesalissa ja sähkösyöttöjen kiskosilloilla syntyy runsaasti lämpöä, joka täytyy saada hallitusti pois tiloista. Lisäksi vedenpinnan vaihtelut tunnelirakenteissa vaikuttavat ilmanvaihdon olosuhteisiin erityisesti talviaikaan.
Suunnittelussa hyödynnettiin käyttöhenkilöstön kokemuksia tilojen toiminnasta ja olosuhteista. Ne auttoivat tunnistamaan tiloja, joissa ilmanvaihdon toimivuudessa oli eniten haasteita.
Vaativa toteutus käyvien koneiden keskellä
Ilmanvaihdon peruskorjaus toteutettiin voimalaitoksen normaalin käytön aikana ja yhteensovitettiin muiden suunniteltujen huoltopysäytysten yhteyteen. Tämä vaikutti muutostöiden vaiheistukseen ja toteutukseen. Vanhaa ilmanvaihtoa ei voitu katkaista ennen kuin uudet järjestelmät olivat käytössä, ja töitä tehtiin eri puolilla voimalaitosta myös käyvien koneiden läheisyydessä.
Pirttikoski on yksi Suomen harvoista tunnelivoimalaitoksista, joissa voimalaitoksen konesali sijaitsee kallion sisään louhituissa tiloissa. Kuva: Kemijoki Oy– Näin vaativassa hankkeessa suunnittelun, toteutuksen ja tuotannonohjauksen täytyy toimia saumattomasti yhteen. Yhteistyö A-Insinöörien ja muiden osapuolten välillä sujui erinomaisesti koko hankkeen ajan, ja suunnittelijoilta saatiin nopeasti ratkaisuja myös urakoinnin aikana eteen tulleisiin haasteisiin, Juho Rantalankila sanoo.
Automaatio ohjaa, hukkalämpö säästää energiaa
Saneerauksessa ilmanvaihdon toimintaperiaatteita uudistettiin vastaamaan paremmin laitoksen nykyisiä tarpeita. Puhdasta tuloilmaa ohjataan nyt erityisesti niihin tiloihin, joissa sille on eniten tarvetta, ja ilmanvaihtoa on tehostettu tiloissa, joissa olosuhteiden hallinta oli aiemmin haastavaa. Esimerkiksi luukkusalin ilmanvaihtoa on parannettu lisäämällä koneellinen poistoilmanvaihto tuloilmajärjestelmän rinnalle.
Ilmanvaihdon hallintaa on tehostettu automaation avulla. Järjestelmiä käytettiin aiemmin pitkälti käsin, mutta nyt ilmanvaihdon toimintaa sekä eri tilojen lämpötiloja ja radonpitoisuuksia voidaan seurata ja ohjata automaation kautta.
Voimalaitoksen generaattorien jäähdytysvedessä syntyvää lämpöä hyödynnetään nyt ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Aiemmin tämä hukkalämpö jäi hyödyntämättä.
– Ratkaisun avulla ilmanvaihdon energiankulutusta voidaan vähentää erityisesti talviaikaan. Laskennallinen sähkönsäästö on noin 500 megawattituntia vuodessa, kun tuloilmaa voidaan lämmittää hukkalämmöllä suoran sähkölämmityksen sijaan, Samuli Korpi kertoo.
Vaativa kohde vaati tiivistä yhteistyötä
A-Insinöörit vastasi keväällä 2026 valmistuneen hankkeen LVI-, sähkö-, automaatio-, rakenne-, kalliorakenne-, arkkitehti- ja sisustussuunnittelusta.
Hanke ulottui myös voimalan maanpäällisiin tiloihin. Kytkinlaitoksessa peruskorjattiin ilmanvaihtoa ja uusittiin sähköjärjestelmiä sekä päivitettiin arkistotilojen paloturvallisuus nykymääräysten mukaiseksi. Lisäksi koulutus- ja kokoontumistilana toimivan auditorion sisäpinnat uusittiin.
Kallioseinää muistuttava tehosteseinä tuo maanalaisten tilojen tunnelmaa myös kytkinlaitoksessa sijaitsevaan koulutustilaan. Kuva: Kemijoki Oy