Aarne Ervin suunnittelema Tampereen kaupungintalo koki perusteellisen uudistuksen, jossa suojellun rakennuksen tunnistettava ilme säilyi, mutta tilat päivitettiin vastaamaan nykypäivän tarpeita. Vanhan virastotalon rinnalle valmistunut laajennusosa ja rakennusosia yhdistävä valoisa aula avautuivat kesäkuussa myös kaupunkilaisten kohtaamispaikaksi.
Tampereen Keskustorin laidalla sijaitseva kaupungintalo on muuttunut mittavan peruskorjauksen myötä moderniksi työympäristöksi ja tamperelaisten kohtaamispaikaksi. Hankkeessa uudistettiin arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema suojeltu virastotalorakennus sekä rakennettiin Puutarhakadun puolelle uusi laajennusosa.
A-Insinöörit-konserniin kuuluva ONE Architects vastasi pää- ja arkkitehtisuunnittelusta. Myös kaupungintalon modernia muotokieltä kunnioittava sisustus on toimiston sisustusarkkitehtien käsialaa.
– Tavoitteena ei ollut tehdä rakennuksesta kopiota menneestä eikä toisaalta peittää sen historiaa. Halusimme säilyttää sen ominaispiirteet, mutta luoda samalla rakennuksen, joka toimii luontevasti tämän päivän kaupungintalona, pääsuunnittelija, arkkitehti Olivier Lemarchand ONE Architectsista kertoo.
Modernismin vahvuudet esiin
1960-luvulta peräisin olevan vanhan virastotalon tunnusmerkkejä ovat vaaleat julkisivut, suuret ikkunapinnat ja selkeä, pelkistetty ilme. Peruskorjauksessa julkisivut uudistettiin palauttavan korjauksen periaatteilla niin, että alkuperäinen ilme säilyi mahdollisimman tunnistettavana. Kaikki ulkokuori- ja eristerakenteet poistettiin ja esimerkiksi julkisivujen uudet keraamiset laatat valmistettiin alkuperäisten värien ja mittasuhteiden mukaisesti.
– Rakennuksessa oli poikkeuksellisen hyvät lähtökohdat peruskorjaukselle. Riittävä kerroskorkeus mahdollisti modernin talotekniikan sijoittamisen rakennukseen ilman, että sen arkkitehtuurin keskeiset piirteet menetettiin, Lemarchand kertoo.
Myös rakennuksen arvokkaimpia sisätiloja uudistettiin niiden alkuperäistä henkeä kunnioittaen. Ylimmissä kerroksissa sijaitsevat valtuustosali ja yleisölehteri kunnostettiin säilyttäen niiden tunnistettava ilme. Tiloissa ovat edelleen muun muassa Birger Kaipiaisen Orvokkimeri-teos sekä Eila Hiltusen Kasvu-veistos.
Laajennusosa edustaa omaa aikaansa
Uusi laajennusosa ei jäljittele vanhaa rakennusta, vaan edustaa omaa aikaansa. Sen tunnusomaisin elementti on Puutarhakadun puoleinen lasijulkisivu. Pystysuuntaisista sinisen, turkoosin ja vihreän sävyisistä lamelleista muodostuvan julkisivun ilme muuttuu valon ja katselusuunnan mukaan. Julkisivun värimaailman suunnitteluun osallistui kuvataiteilija ja muotoilija Aino Favén.
– Emme halunneet kopioida vanhaa rakennusta. Laajennusosa kertoo omasta ajastaan, mutta tekee sen vanhaa osaa kunnioittaen. Juuri erilaisuus korostaa molempien rakennusosien vahvuuksia, Lemarchand kuvailee.
Laajennuksen värilliset lasilamellit toimivat myös aurinkosuojina. Kadun tasolla uuden osan suuret lasipinnat liittyvät luontevasti vanhan rakennuksen arkkitehtuuriin.
Valoisa aula yhdistää koko rakennuksen
Näkyvimpiä uusia tiloja on vanhan ja uuden osan väliin rakennettu kaksikerroksinen aula. Luonnonvalolla täyttyvä tila yhdistää rakennuksen eri osat ja toimii samalla päättäjien ja kaupunkilaisten kohtaamispaikkana.
Aulasta avautuvat näkymät sekä vanhaan että uuteen rakennusosaan, ylempiin kerroksiin ja sisäpihalle. Valkoiset kierreportaat johdattavat kaupunginhallituksen kokoustiloihin, kokouskeskukseen ja kaupungin johdon työtiloihin.
– Aulasta tehtiin rakennuksen sydän, joka tekee kaupungintalon toiminnasta läpinäkyvämpää ja helpommin lähestyttävää. Aulassa näkee yhdellä silmäyksellä, miten rakennuksen eri osat liittyvät toisiinsa ja saa vihjeitä siitä, miten kaupungintalon toimii, Lemarchand kertoo.
Aulan yhteydessä toimii ravintola sekä tapahtumatiloja, jotka vahvistavat kaupungintalon roolia osana kaupunkilaisten arkea.
Arkkitehtonisten tavoitteiden rinnalla hankkeessa panostettiin esteettömyyteen, energiatehokkuuteen ja muuntojoustavuuteen. Tilat suunniteltiin tukemaan nykyaikaisia työskentelytapoja, mutta samalla säilyttämään rakennuksen historiallinen arvo.
– Parhaimmillaan peruskorjaus tekee rakennuksen arvot näkyvämmiksi kuin ennen. Tavoitteemme oli, että kaupungintalo tuntuu edelleen tutulta, mutta samalla aiempaa avoimemmalta, valoisammalta ja toimivammalta. Uskon, että siinä onnistuttiin, Lemarchand sanoo.
