Perämeren suurimman saaren mantereeseen yhdistävä Hailuodon kiinteä yhteys on yksi harvoista uusista tieyhteyksistä, joita Suomessa rakennetaan. Pengertien ja siltojen suunnittelun lähtökohtana olivat vaativat meriolosuhteet sekä kokonaisuuden sovittaminen osaksi maisemaa.
Perämeren suurin saari Hailuoto yhdistyy ensimmäistä kertaa kiinteällä maantieyhteydellä mantereeseen. Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille rakennettu noin 8,4 kilometrin pituinen yhteys koostuu lähes seitsemän kilometrin pengertiestä sekä kahdesta yli 700 metriä pitkästä sillasta. Se korvaa vuodesta 1968 käytössä olleen lauttayhteyden.
A-Insinöörit vastasi yhteyden pää- ja tiesuunnittelusta sekä Huikun sillan suunnittelusta osana Väyläviraston, GRK:n, A-Insinöörien ja AFRYn muodostamaa allianssia.
– Kahden sillan ja pengertien rakentaminen Perämeren meri- ja jääolosuhteisiin on ollut ainutlaatuista. Se vaikuttaa hyvin konkreettisesti alueen ihmisten arkeen: ympärivuorokautinen yhteys mantereelle helpottaa liikkumista, laajentaa työssäkäyntialuetta ja luo uusia mahdollisuuksia alueen yrityksille, Väyläviraston projektipäällikkö Terhi Honkarinta kertoo.
Hankkeesta tekee erityisen myös se, että täysin uusia tieyhteyksiä rakennetaan Suomessa harvoin, varsinkaan merialueelle. Lisäksi yhteyden molemmat sillat ovat pituudeltaan Suomen suurimpia vesistösiltoja.
– Hyvät suunnitelmat loivat vahvan perustan toteutukselle. Yhteistyö oli koko ajan tiivistä, ja kaikkien osapuolten näkemyksiä hyödynnettiin suunnittelussa ja rakentamisessa, Honkarinta sanoo.
Meri määritti yhteyden lähtökohdat
Hailuodon kiinteän yhteyden suunnittelussa oli huomioitava yhtä aikaa meren, pohjaolosuhteiden ja maiseman asettamat vaatimukset. Siltojen ja pengertien piti sulautua mahdollisimman luontevasti avoimeen merimaisemaan. Siksi siltoihin ei suunniteltu korkeita, kauas näkyviä rakenteita eikä siltoja ja tietä valaista.
– Kun lauttaliikenne alkoi lähes 60 vuotta sitten, vedenpinta oli nykyistä korkeammalla. Nyt veden syvyys on pengertien kohdalla pääosin vain metristä pariin metriin. Yhteyttä suunniteltaessa piti varmistaa, että se toimii, vaikka vedenpinta laskisi entisestään, A-Insinöörien pääsuunnittelija Pekka Mosorin kertoo.
Valmiin pengertien korkeus on vähintään 3,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen rakentamiseen käytettiin noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä kiviainesta, joka kuljetettiin työmaalle yli 50 kilometrin päästä. Tuulen ja aallokon aiheuttaman rasituksen vuoksi penkereen luiskiin toteutettiin paksu louheverhous.
Pitkät sillat sijoitettiin syvännekohtiin, ja silta-aukot varmistavat, että merialueen vesi pääsee virtaamaan ja vaihtumaan myös jatkossa.
Perämeri asetti Huikun sillalle poikkeukselliset vaatimukset
A-Insinöörien suunnittelema Huikun silta on 767 metriä pitkä. Sen yli 18 metrin alikulkukorkeus mahdollistaa laivaväylän kulkemisen sillan alitse.
Huikun sillan rakenteet mitoitettiin kestämään Perämeren jää- ja tuulikuormia sekä muuta meriolosuhteiden aiheuttamaa rasitusta. Syvällä sijaitsevan kallioperän vuoksi rakenteita ei voitu ankkuroida kallioon. Perustuksissa käytettiin halkaisijaltaan 900 millimetrin teräksisiä lyöntipaaluja.
– Jääkuormat vaikuttivat erityisesti sillan alusrakenteisiin. Kaltevat tukirakenteet toimivat jäänsärkijän tavoin: ne ohjaavat ja rikkovat jäätä, mikä suojaa sillan rakenteita pohjoisen jääolosuhteissa. Y-muotoisille pilareille on rakenneteknisiä perusteita, mutta samalla ne myös keventävät pitkän sillan ilmettä, kertoo A-Insinöörien yksikönjohtaja ja Huikun sillan pääsuunnittelija Tuomo Järvenpää.
Huikun silta toteutettiin liittopalkkisiltana, jossa betoninen kansi ja teräksiset palkit muodostavat yhdessä kantavan rakenteen. Toisen eli Riutun sillan kantava rakenne on teräsbetonia, jossa teräbetonisen kansirakenteen palkit ovat jännitettyjä.
– Betonirakenteiden materiaalivalinnoissa on huomioitu meriveden suolarasitus. Hankkeessa käytetään poikkeuksellisen lujaa ja hyvin säänkestävää betonilaatua, jotta rakenteet kestävät vaativat meriolosuhteet koko suunnitellun käyttöikänsä ajan. Teräsrakenteiden säänkestävä teräs puolestaan vähentää huolto- ja maalaustarvetta tulevaisuudessa.
Huikun sillan teräsrunko koottiin 25 lohkosta
Huikun sillan teräsrungon 25 lohkosta pisimmät olivat lähes 40 metriä pitkiä. Ne kuljetettiin työmaalle erikoiskuljetuksina. Teräsrunko asennettiin lopulliselle paikalleen kahdeksalla työnnöllä. Teräsrakenteen pituus, lämpölaajeneminen ja tuuliolosuhteet asettivat työntöasennukselle erityisen tarkat vaatimukset.
– Työntöasennuksessa pitää saada monta asiaa toimimaan yhtä aikaa. Asennusta valmisteltiin huolellisesti, ja rakenteiden, olosuhteiden ja työvaiheiden yhteensovittamiseen panostettiin koko toteutuksen ajan. Sen ansiosta kokonaisuus onnistui erittäin hyvin, GRK Suomen projektipäällikkö Timo Takala kertoo.
– Näin pitkässä teräsrakenteessa jokaisen lohkon, liitoksen ja tukipisteen täytyy olla oikeassa paikassa, jotta silta käyttäytyy suunnitellusti koko asennuksen ajan. Sillan geometria suunniteltiin ja mallinnettiin erittäin tarkasti hyvissä ajoin ennen rakentamista. Työntöasennuksen jälkeen sillan teräsrakenteen pystygeometria toteutui vain muutaman millimetrin poikkeamalla suunnitellusta, Tuomo Järvenpää sanoo.
Pitkälle viety suunnittelu näkyi työmaalla
Hailuodon kiinteän yhteyden rakentaminen alkoi keväällä 2024. Sitä edelsi kahden vuoden kehitysvaihe, jonka aikana suunnitteluratkaisuja ja toteutustapoja kehitettiin tavanomaista pidemmälle ennen työmaan käynnistymistä.
– Rakentamiseen lähdettiin hyvin valmiista lähtökohdista, joten kaikilla allianssissa oli yhteinen käsitys hankkeen toteutuksesta. Työmaan aikana esiin nousseita kysymyksiä pystyttiin ratkaisemaan nopeasti, ja ratkaisuja kehitettiin yhdessä myös rakentamisen aikana. Toteutus eteni pitkälti suunnitelmien mukaisesti ja yhteys valmistui etuajassa, Timo Takala kertoo.
– Kiinteä yhteys on suomalaisessa infrarakentamisessa erityinen hanke, jolla ei ole vertailukohdetta. Hailuotoon on kaavailtu tieyhteyttä vuosikymmeniä. Erittäin sujuvalla yhteistyöllä olemme osoittaneet, että osaaminen ja ratkaisut toteutukseen kyllä löytyvät, A-Insinöörien yhdyskunta- ja ympäristösuunnittelun yksikönjohtaja Päivi Annamaa sanoo.
Kiinteä yhteys Hailuodon saaren ja mantereen välillä avattiin liikenteelle kesäkuun lopulla. Alun perin yhteyden oli määrä valmistua vuoden 2026 aikana.
