Tampereen Pyhäjärven rannassa seisoo Hatanpään kartano, upea uusrenessanssityylinen kivilinna. Sebastian Gripenbergin suunnittelema rakennus valmistui 1885, ja se on vuosikymmenten varrella toiminut myös sotilassairaalana, museona ja juhlatilana. Saavutettuaan noin 130 vuoden iän arvorakennuksen julkisivu oli kunnostuksen tarpeessa.
Hatanpään kartano on rakennustaiteellisesti arvokas ja suojeltu asemakaavalla, joten säilyttävä korjaus oli julkisivukunnostuksen itsestään selvä lähtökohta.
"Historiallisisssa kohteissa alkuperäisillä materiaaleilla on oma arvonsa."
Saija Varjonen,
suunnittelujohtaja
A-Insinöörit
Hatanpään julkisivussa on sekä puhtaaksimuurattua tiilipintaa että rapattua seinää. Tiilipinta ei vaatinut ehostuksekseen muuta kuin hellävaraisen pesun ja vanhan makkarasauman osittaisen kunnostuksen. Rapatut osat olivat sen sijaan osittain vaurioituneet, joten ne vaativat enemmän huomiota.
Hellävaraisesti kohti alkuperäistä
– Vanhaa rappausta pyrittiin säilyttämään niin paljon kuin mahdollista, joten sitä ei poistettu kokonaan. Sen sijaan sen kunto tutkittiin huolella ja vain vaurioituneet kohdat korjattiin, Varjonen muistelee.
Ennen varsinaisia korjauksia rappauksen päällä olevat maalikerrokset poistettiin, niitä oli vuosikymmenten kuluessa kertynyt neljästä viiteen. Myös maalinpoisto tehtiin säilyttävän korjauksen periaatteella eli mahdollisimman hellävaraisesti.
– Vanhat maalit poistettiin lasimurskapuhalluksella. Sen ansiosta saatiin poistettua valtaosa maalikerroksista ilman että alla oleva rappaus vaurioitui liikaa. Varsinaisissa rappauskorjauksissa jäljiteltiin alkuperäisen rappauksen hienojakoista jälkeä.
Oma lukunsa olivat Hatanpään kartanon runsaan julkisivun lukuisat kipsikoristeet, joita oli kymmenkunta erilaista tyyppiä. Kaikki kipsikoristeet käytiin läpi huolellisesti ja palautettiin alkuperäisille paikoilleen korjattuina tai vanhan mallin mukaan uusittuina. Myös parveke- ja terassikaiteet uusittiin alkuperäisen mallin mukaisina balustradikaiteina.
Alkuperäisen värityksen paluu
Julkisivukorjauksessa rakennukseen palautettiin mahdollisimman tarkasti sen alkuperäinen väritys, jota arkkitehti selvitti väritutkimusten, vanhojen arkistokuvien ja sinnikkään salapoliisityön avulla. Lue lisää: Suojeltujen ja arvorakennusten korjaussuunnittelu
Ennallistetun ulkoasun saanut rakennus on saanut uuden elämän, ehkä jopa ehompana kuin se oli syntyessään.
– Hatanpää on kyllä ollut yksi oman urani merkityksellisimpiä kohteita. Oli todella hieno mahdollisuus päästä mukaan palauttamaan kulttuurihistoriallinen rakennus entiseen loistoonsa, Varjonen sanoo.
Tutkitaan ennen kuin hutkitaan
– Kunnon tietoperusta on paras lähtökohta tällaiseen projektiin. Kuntotutkimus ja korjaushistoria kertovat, millaiset ja missä kunnossa rakenteet ovat ja millaisia materiaaleja on. Väritutkimukset, vanhat asiakirjat ja rakennushistoriallinen selvitys ovat myös korvaamaton tietolähde.
Lähtötietojen lisäksi Varjonen korostaa, että eri osapuolten riittävän aikainen ja kyllin tiivis yhteistyö on avain onnistuneeseen projektiin.
– Hatanpäässä onnistuminen perustui osapuolten poikkeuksellisen hyvään yhteistyöhön. Arkkitehdin, rakennesuunnittelijan, urakoitsijan ja tilaajan hyvä yhteistyö oli erityisen antoisaa, Saija summaa.
