Taloyhtiön esteettömyys nousee usein pöydälle vasta silloin, kun korjaushanke on jo pitkällä. Silloin vaihtoehtoja on vähemmän, muutokset maksavat enemmän ja osa hyvistä ratkaisuista voi jäädä tekemättä kokonaan. Hallituksen ja isännöitsijän kannattaa ottaa esteettömyys mukaan suunnitteluun jo alussa, kirjoittaa sisustusarkkitehti Sonja Lepistö.
Suomen väestö ikääntyy, ja samalla asumisen vaatimukset muuttuvat. Yhä useampi haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mutta suuri osa nykyisestä rakennuskannasta ei tue sitä kovin hyvin. Erityisesti 1920–1970-luvuilla rakennetut kerrostalot ovat usein täynnä esteitä: arjen sujuvuutta jarruttavat korkeat kynnykset, raskaat ovet, pimeät käytävät sekä tasoerot.
Kun taloyhtiössä suunnitellaan suuria korjauksia, esteettömyys kannattaa leipoa mukaan hankesuunnitteluun heti alussa. Hallitukselle ja isännöitsijälle tämä on ennen kaikkea ennakointia. Kun ratkaisut sovitetaan yhteen muun korjausrakentamisen kanssa, voidaan samalla parantaa arjen sujuvuutta, vahvistaa kiinteistön vetovoimaa ja tukea asunnon arvon säilymistä pitkällä aikavälillä.
Esteettömyydessä ei ole kyse vain ikääntyneitä tai liikkumisesteisiä varten tehtävistä erillisratkaisuista. Se näkyy tavallisessa arjessa: lastenrattaiden kanssa liikkuvan vanhemman kulkemisessa, painavia kauppakasseja kantavan asukkaan liikkumisessa ja siinäkin, miten helppoa kotiin palaaminen on tilapäisen loukkaantumisen aikana. Siksi esteettömyyteen panostaminen ei ole taloyhtiölle vain kuluerä, vaan myös tapa parantaa asumismukavuutta, turvallisuutta ja houkuttelevuutta.
Lainsäädäntö korjausrakentamisessa: suosituksesta voi tulla vaatimus
Nykyinen lainsäädäntö ja Ympäristöministeriön asetus rakennuksen esteettömyydestä asettavat tiukat ja selkeät vaatimukset uudiskohteille, mutta miten säädöksiä sovelletaan korjausrakentamisessa?
Kun taloyhtiössä ryhdytään laajoihin, rakennuslupaa edellyttäviin korjaushankkeisiin – kuten linjasaneeraukseen, julkisivuremonttiin, pihan korjaustöihin tai pääsisäänkäynnin uusimiseen – viranomaiset voivat vaatia esteettömyyden parantamista silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti kohtuullista. Myös hissin jälkiasennus laukaisee usein tarpeen tarkastella koko kulkureitin esteettömyyttä viranomaistasolla.
Lain vähimmäisvaatimusten passiivisen odottelun sijaan taloyhtiön hallituksen kannattaa suunnata katse tulevaisuuteen. Teknisten ratkaisujen ennakoiva suunnittelu säästää taloyhtiön ylimääräiseltä lupabyrokratialta ja kiireessä tehdyiltä ratkaisuilta.
Kustannusviisautta jo ennakkoon – miksi esteettömyyskartoitus kannattaa?
Korjaushankkeiden valmisteluvaiheessa kiinteistössä tehdään usein erilaisia kuntotutkimuksia ja nykytilamittauksia. Samalla ovenavauksella on erittäin kustannustehokasta teettää myös esteettömyyskartoitus, kun asiantuntijat ovat jo valmiiksi tontilla.
Esteettömyyskartoitus on puolueeton ja asiantunteva läpikäynti taloyhtiön ulko- ja sisätiloista. Kartoituksen aikana havainnoidaan kiinteistön nykytila ja tunnistetaan ne konkreettiset mahdollisuudet, joilla esteettömyyttä voidaan parantaa. Mikä tärkeintä, kartoitus luo taloyhtiölle selkeät ja priorisoidut askelmerkit: mistä korjauksista kannattaa aloittaa heti ja mitkä toimenpiteet voidaan jättää osaksi pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmaa (PTS).
Esteettömyyskartoituksen hyödyt taloyhtiölle
Milloin taloyhtiön kannattaa tarttua esteettömyyteen?
Paras hetki tarkastella esteettömyyttä on ennen kuin korjaushankkeen ratkaisut lyödään lukkoon. Silloin hallituksella ja isännöitsijällä on vielä mahdollisuus vertailla vaihtoehtoja, arvioida kustannuksia ja tehdä päätöksiä, jotka tukevat kiinteistön käytettävyyttä, turvallisuutta ja arvoa myös tulevina vuosina.
Esteettömyys on taloyhtiölle käytännön valinta, joka näkyy asukkaiden arjessa, korjaushankkeiden sujuvuudessa ja kiinteistön houkuttelevuudessa.
Kirjoittaja Sonja Lepistö on taloyhtiöiden kehittämiseen ja rakennetun ympäristön esteettömyyteen erikoistunut sisustusarkkitehti. Hän etsii työssään ratkaisuja, joilla voidaan sujuvoittaa arkea, lisätä turvallisuutta ja parantaa asumisen laatua.
