Akustiikkasuunnittelijan omat havainnot kuulijana ovat tärkeitä peruspilareita teatteri- ja kulttuurirakennusten esiintymistilojen akustiikkasuunnittelussa. Iisalmen kulttuurikeskuksen akustiikkasuunnittelussa nojaamme omiin kokemuksiimme, analyyseihin ja mittauksiin, kirjoittaa johtava akustiikan asiantuntijamme Mikko Kylliäinen.
Olemme mukana Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaushankkeessa ja vastaamme siinä akustiikan sekä audiovisuaalisen ja esitystekniikan suunnittelusta. Iisalmen kulttuurikeskus on yksi vilkkaan kulttuurirakentamisen aikakautena, 1970–1990-luvuilla, toteutetuista kohteista. Rakennuksessa on kaksi monikäyttöistä salia. Niiden voidaan ajatella jatkavan Suomessa 1800-luvulla raatihuoneiden ja seurahuoneiden juhlasaleista alkanutta käytäntöä, jolloin paikkakunnan tärkein sali haluttiin rakentaa monipuoliseksi esiintymistilaksi.
1800-luvun jälkeen esiintymistilojen suunnittelussa käsitykset hyvästä akustiikasta ja keinoista sen tavoittamiseksi ovat vaihdelleet. Vuosisatojen aikana kokemusperäisesti muotoutunut ja hyväksi havaittuja ratkaisuja toistanut suunnittelukäytäntö tuotti ratkaisuksi kenkälaatikon mallisen salin. Iisalmen kulttuurikeskuksen saleista pienempi, Karl Collan -sali, vastaa mittasuhteiltaan tätä rakennustapaa, vaikka arkkitehtuuri onkin modernia.
Kenkälaatikon muotoisessa musiikkitilassa on se etu, että akustiset olosuhteet muodostuvat luonnostaan optimaalisiksi, kun tilavuus on oikea eikä haitallisia kaikuja esiinny. 1900-luvulla kokeiltiin muitakin salien pohjamuotoja, kuten Finlandia-talon viuhkaa ja Helsingin Musiikkitalon viinitarhaa. Ennen pitkää nämä muodot havaittiin kenkälaatikkoon verrattuna monin tavoin ongelmallisiksi soinnin, kaiunnan ja ympäröivyyden suhteen. Viime vuosikymmeninä on suureksi osaksi palattu kenkälaatikkomuotoon.
Saleista suurempi, Eino Säisä -sali, on musiikkitilana viuhkan ja kenkälaatikon yhdistelmä. Salin etuosassa seinät ovat vinot ja takaosassa suorat. Myös orkesterikatos alkuperäisessä muodossaan sivuseinineen on jatkanut viuhkan muotoa näyttämölle saakka.
Mittaukset tukevat kuuntelukokemusta
Kenkälaatikko esiintymistilan mallina perustui pitkän ajan kuluessa syntyneeseen kokemukseen. Kokemus sekä erilaisten tilojen suunnittelusta että akustiikan asiantuntijan omat havainnot olemassa olevasta tilasta ovat edelleen tärkeä osa suunnittelua. Kokenut akustiikkasuunnittelija voi kuulohavaintojensa perusteella arvioida jälkikaiunta-aikaa kohtalaisella tarkkuudella ja tehdä muutenkin havaintoja.
Iisalmen kulttuurikeskuksessa olemme kerryttäneet kokemuksia kuuntelemalla musiikkiopiston opettajien järjestämänä erilaisten kokoonpanojen soittoa kummassakin salissa. Minulle järjestyi myös mahdollisuus kuunnella Radion sinfoniaorkesterin konsertti Eino Säisä -salissa. Tällaisissa tilanteissa tapanani on vaihtaa väliajan jälkeen paikkaa, jolloin mahdolliset erot kuulokuvassa tulevat esiin. Kuuntelukokemusten perusteella Eino Säisä -sali on kuulijalle akustisesti hyvä sali.
Iisalmen kulttuurikeskuksen Eino Säisä -sali on musiikkitilana viuhkan ja kenkälaatikon yhdistelmä.
Kuuntelu tuottaa arvokasta tietoa tilan ominaisuuksista, mutta se on subjektiivista. Kuuntelemalla ei saada objektiivista, fysikaalisesti määriteltävää tietoa salin ominaisuuksista tai siitä, mihin ominaisuudet perustuvat. Siksi molemmissa saleissa on tehty myös akustisia mittauksia. Mittasimme esimerkiksi jälkikaiunta-ajan. Koska kumpikin sali on monikäyttöinen, niissä on muunneltava akustiikka, jolla kaiuntaa voidaan säädellä eri käyttötarkoituksia vastaavaksi. Salien akustiset ominaisuudet mitattiin kaikissa muuntelutilanteissa, jolloin saatiin selville kaiunnan vaihteluväli.
Teimme mittaustulosten perusteella saleista ja eri mittauspisteistä tila-aika-analyysit, joiden tulokset voidaan visualisoida havainnollisesti. Analyysien tuottamia kuvioita on niiden tyypillisen muodon johdosta alettu akustiikkasuunnittelijoiden puheessa kutsumaan äänisiileiksi.
Äänisiilien punaiset piikit osoittavat suoraan äänilähteestä kuuntelupisteeseen tulevan äänen sekä ensimmäiset heijastukset viiden millisekunnin kuluessa. Kun aika etenee, ääntä saapuu kuuntelupisteeseen heijastuksina muista pinnoista ja kun kaksi sekuntia on kulunut, sitä saapuu lopulta jokseenkin joka suunnasta.
Iisalmen kulttuurikeskuksen peruskorjaus on täydessä vauhdissa ja se valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2028. Akustiikka- ja esitystekniikan suunnittelijoina meillä on ilo saada olla suunnittelemassa tämän hienon rakennuksen peruskorjausta ja tilojen kehittämistä yhdessä käyttäjien sekä innokkaan ja kokeneen suunnitteluryhmän kanssa.
Kirjoittaja, tekniikan tohtori Mikko Kylliäinen on A-Insinöörien akustiikka- ja av-suunnittelun liiketoimintajohtaja, joka toimii myös tutkijatohtorina ja opettajana Tampereen yliopistossa. Hän harrastaa monipuolisesti kulttuurin eri osa-alueita, kuten teatteria, klassista musiikkia, vanhaa musiikkia, kirjallisuutta ja kuvataiteita. Museoissa ja kirjastoissa hän on vakiovieras. Hän on myös kirjoittanut useita tietokirjoja sekä omalta ammattialaltaan että historiasta, kuten polkupyörän ja pyöräilyn historiasta Suomessa. Yksi hänen harrastuksistaan, filatelia, yhdistää historian, kirjoittamisen ja kuvataiteen, ovathan postimerkit grafiikanlehtiä pienoiskoossa.
Lue lisää digitaalisesta akustiikan laboratoriosta: Digitaalinen akustiikkalaboratorio säästää aikaa ja rahaa akustiikkasuunnittelussa
