Rakennettu ympäristö muodostaa arvioiden mukaan 40 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. Hiilijalanjäljen laskenta auttaa tunnistamaan rakennushankkeen aikaiset ilmastovaikutukset ja opastaa vähähiilisiin valintoihin rakentamisessa. Tiedon tarve lisääntyy, kun asiakkaat, sijoittajat ja pian lainsäädäntökin vaativat konkreettisia tekoja, jotka edistävät hiilineutraalia rakentamista.

Rakentamisen osuus kaikista rakennetun ympäristön hiilipäästöistä voi olla jopa 50 prosenttia.

– Tähän asti rakennusalalla on keskitytty ensi sijassa rakennusten käytönaikaisiin päästöihin. Koko elinkaari ja rakentamisen aiheuttama hiilipiikki on jäänyt paljon pienemmälle huomiolle. Se on kuitenkin yksi merkittävimmistä asioista, joihin voimme alalla vaikuttaa, sanoo A-Insinöörien erityisasiantuntija Liisa Jäätvuori.

Jäätvuori on ollut mukana kehittämässä rakennushankkeiden hiilijalanjäljen laskentapalvelua, joka tekee näkyväksi rakentamisen aikaiset hiilidioksidipäästöt ja opastaa rakennuttajia vähähiilisiin valintoihin rakentamisessa.

1. Tunnista rakentamisen aikainen hiilijalanjälki

Hiilijalanjälkilaskelmassa kaikki rakennusprojektin ilmastovaikutukset lasketaan hiiliekvivalenteiksi (CO2-e) eli kuin ne olisivat hiilidioksidipäästöjä.

Hiilineutraaliustavoitteet on kirjattu jo lähes kaikkien suurten rakennuttajien strategioihin, kuten on tehty myös valtioiden ja kuntien tasolla. Nyt valmisteltava maankäyttö- ja rakennuslaki tullee sisältämään esimerkiksi rakennusten hiilijalanjälkibudjetin kaltaisia vaatimuksia, jotka ohjaavat rakennusalaa voimakkaammin vähäpäästöiseen suuntaan. Ilmastonmuutokseen on siis herätty rakentamisessa, mutta Jäätvuoren mukaan tietoa kaivataan kipeästi lisää.

– Jokainen rakennushanke voisi olla hiilineutraali. Pidän hyvin todennäköisenä, että löydämme tulevaisuudessa rakennusalalla keinot pienentää hiilijalanjälkeä ainakin puoleen nykyisestä. Käytännön rakennushankkeissa paras tapa aloittaa on selvittää, mitä rakennuksen koko elinkaaren aikainen hiilijalanjälki muodostuu, Jäätvuori sanoo.

 

2. Laske hiilijalanjälki jo rakennusprojektin varhaisessa vaiheessa

Liisa Jäätvuori suosittelee rakennuttajia ja kaikkia rakennushankkeessa mukana olevia suhtautumaan hiilijalanjäljen laskentaan samaan tapaan kuin suhtaudutaan rakentamisen kustannuksiin.

– Varhaisen vaiheen hiilijalanjälkilaskelmaa voi verrata kustannusarvioon. Siinä nähdään päälinjat ja voidaan arvioida, täytyykö suunnitelmia muuttaa, Jäätvuori toteaa.

Kun laskelma päästövaikutuksista tehdään varhaisessa vaiheessa projektia, varmistetaan, että luvuilla voidaan myös ohjata päätöksentekoa. Samaan tapaan ohjaavasti toimivat projektin edetessä päivittyvät kustannuslaskelmat.

Rakennuksen hiilijalanjälki (CO2) on sen koko elinkaaren aikana syntyvien kasvihuonekaasujen määrä rakennusvaiheesta käyttöön. Siihen kuuluvat muun muassa energiankäytön sekä materiaalien aiheuttamat päästöt.

3. Optimoi hiilijalanjälki tontista käyttötarkoitukseen ja arkkitehtuuriin

Rakennuksen hiilijalanjälkeen vaikuttaa iso joukko merkittäviä tekijöitä: tontti, laajuus, perustamistapa, runkoratkaisu, arkkitehtuuri, materiaalivalinnat sekä energiajärjestelmä.

– Jokainen projekti on myös hiilijalanjälkimielessä omanlaisensa. Lisää materiaalitietoisuutta ja ymmärrystä erilaisista suunnitteluratkaisuista tarvitaan alalla paljon lisää, Jäätvuori huomauttaa.

A-Insinöörien vähähiilisen rakentamisen teknologiavastaava Elli Kinnunen kannustaa miettimään rakennuksen käyttötarkoitusta ja käyttäjää.

– Ensin täytyy tunnistaa käyttäjän tarpeet ja arvostukset, ja sen jälkeen tehdä hiilinäkökulmasta järkeviä suunnitteluratkaisuja.

4. Suosi mahdollisuuksien mukaan vähähiilisiä materiaaleja

Elli Kinnunen rohkaisee tutustumaan eri materiaalien ympäristövaikutuksiin. Hän kehottaa kuitenkin välttämään osaoptimointia, joka harvoin johtaa hyvään lopputulokseen:

– Mitä vähemmän materiaalia, sitä hiilitehokkaampi alkuinvestointi on. Mutta kun kokonaisuutta miettii energiatehokkuuden kannalta, tilanne muuttuu. Jos esimerkiksi eristyksessä säästetään, rakennuksen lämpöhukka kasvaa.

Kinnunen uskoo, että tulevaisuudessa rakentamisen ympäristövaikutuksia arvioidaan samaan tapaan kuin nyt arvioidaan rahallisia kustannuksia – ”tehokkaina” ja ”kalliina”.

Hiilijalanjälkilaskelmassa kaikki rakennusprojektin ilmastovaikutukset lasketaan hiiliekvivalenteiksi (CO2-e) eli kuin ne olisivat hiilidioksidipäästöjä.

Hiilijalanjäljen laskenta on myös työkalu, joka lisää kaikkien hankkeessa mukana olevien tietoisuutta materiaalivalintojen merkityksestä.

– Hiilijalanjälkilaskelman jälkeen eräs arkkitehti vaihtoi hyvin päästöpitoisen julkisivutyypin päästöttömämpään vaihtoehtoon. Ilman hiilijalanjälkilaskelmaa tällaista ei olisi välttämättä tullut ajatelleeksi, Liisa Jäätvuori kertoo esimerkin.

5. Käytä hiilijalanjälkilaskelmaa ruorina rakennushankkeen eri vaiheissa

Ideaalitilanteessa hiilijalanjälkilaskelma päivittyy ja täydentyy rakennusprojektin edetessä samaan tapaan kuin nykyiset kustannuslaskelmat – ja toimii yhtenä päätösten perusteena.

– Suunnitteluvaiheessa voi verrata kahta rakennusmallia ja valita vähähiilisempi vaihtoehto, joka sopii myös hankkeen hiili- ja kustannusbudjettiin, Elli Kinnunen yksinkertaistaa.

Varhaisessa hankesuunnitteluvaiheessa hiilijalanjälkilaskelma pohjautuu kaavoitukseen sekä arvioihin massoittelusta ja runkoratkaisusta, mittasuhteista sekä geometriasta. Myös pääasialliset materiaalit ja energiajärjestelmä sekä perustamistapa ovat yleensä tässä vaiheessa selvillä. Myöhemmässä vaiheessa hiilijalanjälkeä voidaan seurata esimerkiksi tietomallin pohjalta.

A-Insinöörien hiilijalanjälkilaskennassa  käytetään maailman johtavaa, Suomessa kehitettyä laskentaohjelmistoa, joka sisältää kattavat materiaalitietokannat. Palvelun erityispiirteenä on selkeästi hahmotettava opastaminen hankkeen hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Yhdenmukaista hiilijalanjäljen arviointitapaa valmistellaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Siihen kommenttinsa antavat myös A-Insinöörien asiantuntijat.

Minkälainen hiilijalanjälki rakennushankkeestasi syntyy, ja miten sen voisi minimoida? Lue lisää palvelustamme täällä

”Yksi realistinen tavoite rakennuttajalle voisi olla päästöjen pienentäminen 50 %:lla edellisten 50 vuoden aikana rakennettuun rakennuskantaan verrattuna.”

– Liisa Jäätvuori, projekti- ja kehityspäällikkö

A-Insinöörit