Asetus rakennuksen ääniympäristöstä – mikä muuttuu?

Osa 3: Ääneneristävyyden uudet mittaluvut

Rakennusten ääniympäristöä koskevasta asetuksesta kertovan blogikirjoitussarjani aiemmissa osissa olen kirjoittanut säädösten rakenteesta  ja tiiviisti myös asetuksen myötä tapahtuvista muutoksista . Asetuksen yksi merkittävimmistä muutoksista on ääneneristävyyden mittalukujen uudistus.

Vuodenvaihteessa kumotussa Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C1-1998 vaatimukset asuinrakennusten ilmaääneneristävyydelle annettiin ilmaääneneristyslukuna Rw, jota on Suomessa käytetty mittalukuna vuodesta 1967. Ilmaääneneristysluku on alkujaan kehitetty laboratoriomittauksia varten. Niissä kaiuttimella tuotettu ääniteho siirtyy laboratorion mittauskammiosta toiseen vain tutkittavan rakennusosan kautta. Tällöin saadaan selville tutkittavan rakennusosan ilmaääneneristysominaisuudet hyvinkin tarkkaan.

Tämä laboratoriomittausmenetelmä on sittemmin tuotu rakennuksissa tehtäviin kenttämittauksiin, joissa tilanne onkin toinen: ääni siirtyy lukuisia reittejä pitkin esimerkiksi huoneistosta toiseen. Tästä on seurannut epätarkkuutta, joka on vaikuttanut siten, että esimerkiksi tilavuudeltaan suurissa olohuoneen ja keittiön yhdistelmissä vaatimustaso ei ole täyttynyt, vaikka rakenteet on suunniteltu ja toteutettu täysin oikein. Ääneneristävyyttä parantavia korjauksia on siten pitänyt tehdä.

Äänitasoeroluvulla kalustuksesta riippumattomia mittaustuloksia

Kansainvälisissä mittausstandardeissa on esitetty vaihtoehtoinen mittaluku ilmaääneneristävyyden mittauksiin: äänitasoeroluku DnT,w, joka on nyt otettu ympäristöministeriön asetukseen 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä. Äänitasoeroluku perustuu äänitehon sijasta lähetys- ja vastaanottohuoneissa mitattavien äänenpainetasojen eroihin. Erotuksista laskettava mittaluku standardisoidaan 0,5 s jälkikaiunta-aikaan. Näin mittaustuloksista saadaan vertailukelpoisia riippumatta siitä, onko mittaus tehty kalustetussa vai tyhjässä huoneessa. Tutkimuksissa  on todettu, että suomalaisissa asuinhuoneissa jälkikaiunta-aika on 0,5 s riippumatta huoneen tilavuudesta. Lisäksi on osoitettu, että äänitasoeroluku DnT,w on vanhaa ilmaääneneristyslukua paremmin yhteydessä siihen, kuinka asumismelu tosiasiallisesti siirtyy huoneistoista toiseen.

Askelääneneristävyyden mittaluku muuttuu myös: aiemmin käytetty normalisoitu askeläänitasoluku Ln,w korvautuu standardisoidun askeläänitasoluvun LnT,w ja spektripainotustermin CI,50-2500 yhdistelmällä eli uusi mittaluku on LnT,w + CI,50-2500. Uusi mittaluku muodostuu kahdesta osasta siksi, että LnT,w voidaan laskea vanhasta askeläänitasoluvusta Ln,w, johon tietämys askelääneneristävyydestä perustuu. Kokonaan uuden mittaluvun tuominen määräyksiin olisi tehnyt jo 1950-luvulta saakka kertyneestä tiedosta vanhentunutta yhdessä yössä. Spektripainotustermi CI,50-2500 laajentaa mitattavan taajuusalueen alarajaa nykyisestä 100 Hz:stä 50 Hz:iin.

Ilmaääneneristävyyttä voidaan mitata äänitasoeroluvulla DnT,w. Äänitasoeroluku perustuu äänitehon sijasta lähetys- ja vastaanottohuoneissa mitattavien äänenpainetasojen eroihin. Erotuksista laskettava mittaluku standardisoidaan 0,5 s jälkikaiunta-aikaan. Näin mittaustuloksista saadaan vertailukelpoisia riippumatta siitä, onko mittaus tehty kalustetussa vai tyhjässä huoneessa.

Uudet mittaluvut merkittävä suunnitelmiin

Kiinnostava on kysymys siitä, miten muutokset vaikuttavat rakenteisiin. Ilmaääneneristävyyden mittaluvun muutos ei nosta vaatimustasoa eli kaikki edelliset määräykset täyttävät rakennetyypit ovat käyttökelpoisia edelleen. Joissakin tapauksissa eli silloin, kun tilan tilavuus on suuri, mittalukujen muutos jopa lieventää vaatimustasoa. Askelääneneristävyyden suhteen voidaan todeta, että useimmissa tapauksissa vaatimustaso ei nouse. A-Insinöörien toteuttaman tutkimuksen  mukaan yli 200 askelääneneristävyyden kenttämittaustuloksen aineistosta 7 % oli sellaisia, jotka täyttivät aiemmat vaatimukset, mutta eivät ääniympäristöasetuksen vaatimuksia. Pieneltä osin vaatimustason voidaan siis todeta nousevan, mutta toisaalta kenttämittausaineiston 7 % osuus välipohjista on sellaisia, joiden askelääneneristävyyden asukkaat ovat kokeneet riittämättömäksi.

Mittalukujen muutoksen vaikutukset käytettäviin rakenteisiin ovat pienet, ja monin osin määräykset muuttuvat entisiä tarkoituksenmukaisemmiksi. Käytännön suunnittelutyöhön muutos kuitenkin vaikuttaa: uudet mittaluvut on jatkossa merkittävä rakennuslupaa haettaessa suunnitelmiin eli suunnittelutoimistoissa rakennetyyppikirjastot ja rakennustuoteteollisuudessa suunnitteluohjeet on uudistettava.

Mittausten suoritustapaan muutos vaikuttaa vain vähän. Ainakin akkreditoidut  kenttämittauksia tekevät akustiikkasuunnittelutoimistot  ovat jo pitkään mitanneet askelääneneristävyyttä 50 Hz taajuuteen asti ja muutoinkin tulevaan muutokseen on osattu varautua.

 

Muutos vaikuttaa käytännön suunnittelutyöhön siten, että uudet mittaluvut on jatkossa merkittävä rakennuslupaa haettaessa suunnitelmiin eli suunnittelutoimistoissa rakennetyyppikirjastot ja rakennustuoteteollisuudessa suunnitteluohjeet on uudistettava.