Asiantuntija-artikkelit

Purkukartoitus edistää kiertotaloutta ja mahdollistaa kustannussäästöjä - 4 tärkeää vaihetta

Jopa 85 prosenttia rakennusalan jätteestä syntyy purku- ja korjauskohteissa. Purkukartoituksessa selvitetään, miten rakennusmateriaaleja voi hyödyntää uudelleen kiertotaloutta tukien, kirjoittaa kestävän kehityksen teknologiavastaava Elli Kinnunen.

Rakennusten purkamiseen liittyy myös uusia vaatimuksia, joihin on viimeistään nyt hyvä perehtyä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan purkukartoituksen tavoitteena on vähentää jätteen syntyä. Purkukartoitus auttaa yrityksiä selvittämään rakennuksen materiaalivirrat ja antaa suositukset niiden hyödyntämiseen uusissa rakennushankkeissa. Purkukartoitus edistää kiertotaloutta ja materiaalien tehokkaampi lajittelu ja hyödyntäminen voivat tuoda kustannussäästöä jopa 10–20 prosenttia purkukustannuksista. Säästöä syntyy, kun uutta materiaalia ei tarvitse hankkia – lisäksi purkujätteen kuljetus- ja jätemaksut pienenevät. Lue lisää: Purkujätteen hyväksyntä ja kelpoisuus

Hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen – Suomen tavoitteena on olla kiertotalouden kärkimaita vuoteen 2025 mennessä. Samoja tavoitteita kohti pyrkii myös maakäyttö- ja rakennuslain uudistus, joka on tällä hetkellä luonnosvaiheessa ja tulee lausunnoille arviolta vuoden 2021 aikana. Lue lisää: Kiertotalouskonsultointi

A-Ins-Purkukartoitus-kuvitus-700_artikkeli-vihr

Purkukartoituksen avulla lisäät materiaalien hyödyntämistä tontilla sekä helpotat purkumateriaalien lajittelua. 

Uudistuksen keskiössä tietomallintaminen

Tällä hetkellä yrityksen täytyy toimittaa luvanvaraisissa purkuhankkeissa viranomaisille rakennus- ja purkujäteselvitys eli kertoa, kuinka paljon purkujätettä kohteesta arviolta syntyy. Uudistuksen jälkeen, mikäli uudistus toteutuu luonnoksen kaltaisena, viranomaisille täytyy toimittaa arvion lisäksi hankkeen loppuvaiheessa jätteen lopullinen toteuma. Tällä hetkellä arviot tehdään hyvinkin karkeasti. Purkukartoittamalla arvio on lähempänä toteumaa. Uudistuksen keskiössä on tietomallintaminen, sillä suunnittelumalli tultaisiin vaatimaan jo rakennuslupahakemuksessa. Toteumamalli tallennetaan vastaisuudessa kansalliseen tietokantaan, josta selviäisi muun muassa millaisista materiaaleista Suomen rakennuskanta koostuu.

Miten purkukartoitus etenee ja miksi se on paras tapa edistää rakennusjätteiden kierrätystä? Purkukartoitus sisältää neljä tärkeää vaihetta:

1. Purkukartoituksessa perusteellinen aineistotutkimus antaa pohjan

Purkukartoitus alkaa tutustumalla olemassa oleviin suunnitelmiin ja tutkimuksiin sekä itse purkukohteeseen. Taustamateriaaliksi etsitään kaikki saatavilla olevat tiedot kohteen historiasta aina rakennesuunnitelmista materiaalitietoihin.

Purkukartoittaja pohtii, pystyykö purkumateriaalimäärät laskemaan jo olemassa olevasta aineistosta luotettavasti vai täytyykö kohdetta tutkia tarkemmin.

Arkistomateriaalien ja -tietojen perusteella purkukartoittaja koostaa kohteesta aineiston, jonka pohjalta suunnitellaan esimerkiksi haitta-ainetutkimukset ja lasketaan kohteesta syntyvä purkumateriaalimäärä.

Jos aineistoa ei ole tarpeeksi, täytyy vähyyttä paikata kohteen ylimääräisillä rakenne- ja haitta-ainetutkimuksilla.

2. Digitalisointi tukee tehokasta purkusuunnittelua

Digitalisointi lisää määrälaskennan ja purkusuunnittelun tehokkuutta sekä avaa oven nykyaikaisille suunnittelumenetelmille.

Kohteissa käytetään 3D-kameraa sisätilojen kuvaamiseksi ja kuvauskopteria ulkovaippojen ja ulkoalueiden kuvaamiseen. Kuvauksen jälkeen 4K-tasoisesta valokuvamateriaalista muodostetaan rakennuksen virtuaalinen malli eli niin sanottu digitaalinen kaksonen.

Digitaalisessa muodossa materiaalien määrälaskenta on tehokkaampaa ja siihen pystytään merkitsemään esimerkiksi uudelleenkäytettävät ja kierrätettävät osat.

Myöhemmin purkuhankkeessa voi suorittaa digitalisia kohdekäyntejä ilman, että paikan päälle tarvitsee mennä fyysisesti. Purkusuunnittelu nopeutuu, kun aineistosta voidaan heti tuottaa suunnitteluun tarvittavia kuvia. Myös urakointi voi suunnitella omaa työtään.

3. Kenttätutkimus selvittää rakenteiden oikean tilan

Kenttätutkimuksen aikana selvitetään, kuinka rakenteet vastaavat jo olemassa oleviin tietoihin. Onko kohde rakennettu suunnitelmien mukaan? Onko rakennukseen tehty vuosien aikana tilamuutoksia tai korjauksia, jotka voivat vaikuttaa rakenteisiin? Vanhojen rakennusten suunnitelmat eivät välttämättä aina vastaa todellisuutta.

Kenttätutkimuksen aikana on hyvä selvittää rakennuksen runkojärjestelmä, vaakarakenteet, pystyrakenteet ja rakenteiden mahdolliset vauriot esimerkiksi kosteus- ja mikrobivauriot.

Asbesti- ja haitta-ainekartoitus (AHA-kartoitus) tulee teettää kaikille ennen vuotta 1994 valmistuneille rakennuksille, mutta uudemmissakin rakennuksissa haitta-aineita voi esiintyä. AHA-kartoitukset, rakenteiden mittaaminen ja dokumentointi auttavat rakenteiden sekä haitta-aineiden tunnistamisessa. Esimerkiksi öljyvuotojen aiheuttamat vauriot voivat yllättää tutkijat uudemmassakin rakennuksessa.

4. Purkumateriaaliselvitys tiivistää tulokset

Kun kaikki tarvittavat tutkimukset on tehty, purkukohteesta on syntynyt tekijälle riittävä kuva purkumateriaaliselvitystä varten.

Purkukartoituksen tekijä dokumentoi kohteen materiaalivirrat ja antaa suositukset niiden hyödyntämisestä. Selvitykseen on kirjattu kattavasti kohteen materiaalit, kuten betonin, tiilen ja metallin määrät aina eristeisiin ja laasteihin asti.

Tällä hetkellä uudelleen käytettäviä rakennuksen osia voivat olla esimerkiksi ikkunat ja ovet. Runkorakenteiden ja -materiaalien uudelleen käytölle ei tällä hetkellä ole standardiratkaisuja, mutta sen mahdollistaminen olisi merkittävä muutos. Muun muassa betonielementtien uudelleen käyttöä tutkitaan Tampereen yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä ReCreate-hankkeessa. Tällä hetkellä betoni jatkojalostetaan murskaksi. Teräs on raaka-aineena arvokasta, ja lähes 100 prosenttia purkukohteiden teräksestä kierrätetään uuden teräksen raaka-aineena.

Lataa ja katso Rohkeasti parempaa -webinaariesitys aiheesta!

LATAA WEBINAARIN MATERIAALIT

Kirjoittaja Elli Kinnunen toimii A-Insinöörien kestävän kehityksen teknologiavastaavana. LinkedIn: Elli Kinnunen

KIRJOITTAJA

Elli Kinnunen
Elli Kinnunen

kestävän kehityksen teknologiavastaava
+358 40 620 5076
elli.kinnunen@ains.fi
koko Suomi

 

"Purkukartoitus auttaa yrityksiä selvittämään rakennuksen materiaalivirrat ja antaa suositukset niiden hyödyntämiseen uusissa rakennushankkeissa."

 

MUISTA PURKUKARTOITUKSESSA NÄMÄ!

  • Purkukartoituksessa on tärkeää perusteellinen tutustuminen kohteeseen ja taustamateriaaliin.

  • Kohteen digitaalinen kaksonen tehostaa materiaalien määrälaskentaa.

  • Purkukohteen kenttätutkimus kertoo kohteen nykyisen tilan, rakenteet ja haitta-aineet.

     

LATAA WEBINAARIN MATERIAALIT