Asiantuntija-artikkelit

Julkisivun kuntotutkimus yhdisti mestarin ja kisällin – kollegoilta oppiminen on arvokas tapa kasvaa ammatissa

Nuorilla riittää osaamista jaettavaksi siinä missä konkareilla on antaa kokemuksen tuomaa tietoa ja taitoa nuoremmille. Mestari tuli kentälle oppimaan kisälliltä julkisivun kuntotutkimuksen tekoa.

Viisikymmenvuotiaan kerrostalon pihalla on aamukahdeksalta odotettuja vieraita: A-Insinöörien kuntotutkimustiimi. Rakennusinsinööri Roope Repo, 27, on valmiina julkisivujen ja parvekkeiden kuntotutkimuksiin nostolava-auton ja kuvauskopterin kanssa. Tänään mukana on myös vanhempi konsultti Timo Kyösti, 59, joka on tullut tutustumaan kenttätyöhön – tällä kertaa mestari oppii kisälliltä.

Uuden oppimiseen ja tiedon jakamiseen kannustava kulttuuri korjaussuunnitteluyksikössä toi kaksikon yhteen.

– Kollegoilta oppiminen on arvokas tapa kasvaa ammatissa. Vaikka tällä kertaa perehdytän Timon näytteiden poraamiseen ja mittausten tekemiseen, opin varmasti itsekin paljon, kun saan kuulla konkarin havaintoja, huhtikuussa kuntotutkimusten ja suunnitteluprojektien parissa A-Insinööreillä aloittanut Repo sanoo.

Repo tekee havaintoja kohteen kunnosta, kuten betonin ja raudoitteiden näkyvistä vaurioista. Hän ottaa näytteitä laboratoriotutkimuksia varten ja laatii lopulta raportin rakennuksen kunnosta ja korjaustarpeesta. Pelkällä vilkaisulla kunto ei selviä, joten porauksilla mennään pintaa syvemmälle. Kyösti toimii apurina ja perehtyy samalla kuntotutkimusprosessiin.

– Tämä on ensikosketukseni kenttätyöhön julkisivututkimuksen puolella. Nykyisessä työnkuvassani suunnittelen vanhojen tehdasrakennusten muutoskorjauksia joko toimitilakäyttöön tai asunnoiksi. Lisäksi suunnittelen vanhojen asuinrakennusten kevyitä ja raskaita peruskorjauksia ja mentoroin nuorempia rakennesuunnittelijoita, kertoo uudis- ja korjausrakentamisen suunnitteluprojekteissa vuodesta 1985 A-Insinööreissä työskennellyt Timo Kyösti.

– Perus- ja muutoskorjauksiin liittyvien erilaisten raporttien tarkastelu kuuluu työnkuvaani, mutta haluan kuitenkin nähdä käytännössä, mistä asiat ja mittaustulokset saadaan paperille.

Kuntotutkimuksella kerätään lähtötietoja korjaustarpeen ja soveltuvien korjausmenetelmien määrittämiseksi ja kustannusten arvioimiseen yleensä silloin, kun kiinteistön rakenteissa huomataan vaurioita, kuten betonin halkeamia tai lohkeilua. Kuntotutkimus voidaan tehdä myös ennen näkyvien vaurioiden esiintymistä osana kiinteistön kunnossapito-ohjelmaa. Lue lisää: Kuntoarviot ja tutkimukset

– Kuntotutkimuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Rakennuksen todellisella kunnolla on suora vaikutus korjausvaihtoehtoihin, korjauksen ajankohtaan ja kustannuksiin, Repo kertoo.

Roope-Repo-Timo-Kyösti-kuntotutkimus-näytteen-poraus

Roope Revon (vas.) ja Timo Kyöstin tekemän kuntotutkimuksen tiedot ovat tärkeä pohja tulevalle korjaussuunnittelulle.

Betoninäytteet paljastavat korjaustarpeen

Betoninäytteiden poraaminen julkisivusta vie aikaa, joten Repo ja Kyösti hyppäävät viipymättä nostoauton koriin ja käyvät toimeen. Timanttiporalla julkisivun ulkokuoresta irtoaa halkaisijaltaan 50-millimetrisiä betoninäytteitä. Niiden avulla mitataan betonin karbonatisoitumista, jota sitten verrataan peitepaksuusmittauksiin ja näin arvioidaan raudoitteen korroosiotilaa.

– Lähes 50-vuotiaassa talossa on tavallista, että siellä täällä näkyy raudoitusta, jonka pitäisi olla betonin peitossa. Karbonatisoituneessa betonissa raudoite pääsee kosteusrasituksessa ruostumaan, jolloin sen tilavuus kasvaa. Siksi betoni saattaa haljeta tai irrota lisääntynen paineen vuoksi raudoitteen pinnasta. Entisaikaan raudoituksen suojabetonin paksuus oli pienempi kuin nykyään. Tässä kohteessa raudoitusta näkyy kuitenkin melko vähän, Kyösti havaitsee.

Ensikertalaisena Kyösti vain tarkkailee, kun julkisivuista ja parvekkeista porataan näytteitä, mutta tekee muita mittauksia. Peitepaksuusmittauksilla selviää raudan todellinen etäisyys pinnasta.

Näytteitä otetaan myöhemmin myös julkisivuelementtien välisistä saumoista ja maalipinnoitteesta. Niistä tutkitaan laboratoriossa klorideja, asbestia ja muita haitta-aineita.

– Kuntotutkimuksia ei juurikaan tarvitse tehdä vanhoissa massiivitiilisissä tehdasrakennuksissa, joissa ei ole elementtejä kuten monissa asuintaloissa. Onkin avartavaa nähdä keskenään erilaisia rakennuksia ja suunnittelun kohteita, Timo Kyösti pohtii.

Kahdeksan julkisivunäytteen jälkeen päivä on jo puolessa, ja tutkimustiimi siirtyy ottamaan näytteitä parvekkeista. Kyösti avustaa parvekkeen alapuolella.

– Parvekkeiden laatta- ja pieliseinien läpi porataan märkäporaamalla näytteitä. Porauksessa käytetään lisäksi vesi-imuria, jolloin asukkaiden käytössä olevat parvekkeet pysyvät siistinä. Porareiät paikataan vesitiiviisti, Repo kertoo.

Roope-Repo-julkisivun-kuntotutkimus

4k-laatuista kuvaa keräävä kuvauskopteri auttaa tutkimaan haastavatkin kohteet perusteellisesti.

Kuvauskopterilla dataa korjaussuunnittelijoille ja arkkitehdeille

Kuntotutkijat koostavat silmämääräisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratoriotutkimusten perusteella raportin, jonka avulla tilaaja, tässä tapauksessa taloyhtiö, saa luotettavan ja todenmukaisen kuvan rakennuksen kunnosta ja voi tehdä päätöksiä korjauksista. Raportti kertoo kohteen rakenteista ja mahdollisista riskitekijöistä, arvioi vaurioitumisen tilaa ja ennakoi vaurioiden etenemistä.

Raportit ovat olleet Kyöstille tuttuja aikaisemminkin, mutta nyt paperien faktat heräävät eloon.

– Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöiden on oltava tarkkoja kohteiden kunnostamisessa. Kevyetkin remontit tehdään usein lainarahalla, mikä taas näkyy asuntojen vastikkeissa. Tämän oppimiskokemuksen jälkeen katson raportteja eri silmin, Kyösti pohtii.

Vaikka kenttätyö on Timo Kyöstille uutta, konkarin kokemus auttaa Roope Repoa tutkimuksissa.

– Timo osasi heti miettiä ylimmän parvekkeen yläpuolisen laatan sidontaa ja sen toteutusta: laatta tukeutuu toiselta reunaltaan 150 millin vahvuiseen kylmään betonielementtiin ja toiselta reunalta kantavan ulkoseinäelementin sisäkuoreen teräskiskojen välityksellä. Hän tiesi myös kohteen rakennesuunnittelijan, jonka arkistosta saimme rakennekuvia, jotka toimivat tutkimuksen tärkeinä lähtötietoina, Repo kertoo.

Rakennepiirustukset auttavat kuntotutkijoita ja -suunnittelijoita näkemään julkisivun alle, mutta vanhojen kohteiden elementti- ja rakennesuunnitelmien löytäminen on arpapeliä. Usein suunnitelmia kuitenkin löytyy taloyhtiön omista arkistoista tai rakennusvalvonnan arkistosta. Suunnitelmia voi tiedustella myös kohteen alkuperäisen suunnittelutoimiston kätköistä.

Isommaksi haasteeksi osoittautuu tällä kertaa tontin muoto ja puusto, sillä sen vuoksi nostimella ei pääse tutkimaan kunnolla talon toisella puolella olevia parvekkeita. Tällaisia tilanteita varten pakettiautossa odottaa kuvauskopteri, jolla on mahdollista tehdä silmämääräisiä havaintoja paikoista, joihin ei muuten pääse.

– 4k-laatuisten erittäin tarkkojen kuvien ja tarkemittauksen avulla voi jatkossa muodostaa myös tarkan 3D-mallin, joka skaalautuu kohteen todellisten mittojen mukaisesti. 3D-malli on arvokas lähtötietomateriaali esimerkiksi korjaussuunnittelun arkkitehdeille, kun he määrittävät materiaalitarpeita, Repo kertoo.

Betoninäytteet-julkisivun-kuntotutkimus

Silmämääräisten havaintojen lisäksi kohteesta kerätyt näytteet tutkitaan laboratoriossa.

Laboratoriotesteillä pintaa syvemmälle

Timo Kyösti seuraa kenttätutkimuksia alusta loppuun saakka ja osallistuu myöhemmin myös laboratoriotutkimuksiin. Julkisivusta poratuille näytteille tehdään silmämääräisen tarkastelun lisäksi vetolujuus- ja ohuthietutkimuksia, joilla selvitetään betonin laatua ja kuntoa, kuten onko nähtävissä rapautumaa ja kuinka pitkällä vaurioituminen on.

– Mittaamme näytteistä myös teräksiä ja tarkistamme ne ruosteen varalta. Teimme Timon kanssa näytteille väri-indikaattorimäärityksen fenoliftaleiini-liuoksella, joka näyttää betonin karbonatisoitumissyvyyden. Emäksinen betoni värjäytyy vaaleanpunaiseksi, neutraloitunut pysyy entisellään, Roope Repo kertoo.

Konenäköön perustuvan, A-Insinöörien kehittämän Cylvision-laitteiston avulla näytteistä saadaan myös levitetty kuva, josta mitataan esimerkiksi karbonatisoitumisen syvyys, betonin huokoisuus ja tiivistyminen.

– On kiehtovaa nähdä koko prosessi: kuinka otamme näytteet, mitä niistä oikeastaan tutkimme ja miten. Kun laboratoriotulokset saapuvat, saan heti nähdä, mikä niissä on huomionarvoisinta, Kyösti kertoo.

Repo pitää siitä, että kuntotutkimusprojekteissa on aina läsnä kokeneita tekijöitä.

– Heiltä opin paljon uutta esimerkiksi kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rapatuista julkisivukohteista tai erityyppisten rakennelmien – vaikkapa savupiippujen – kuntotutkimuksista, Repo kertoo.

Oppiminen ei kuitenkaan ole yksisuuntaista. Alan konkari Timo Kyösti on tyytyväinen uuteen kenttäkokemukseensa ja suosittelee vastaavia irtiottoja muillekin.

– Meillä on talossa paljon nuoria kavereita, joilla on hurjasti erilaista tietoa ja osaamista. Työkokeilujen ei tarvitse kestää vuosia, muutaman projektinkin verran tekee hyvää. Seuraavaksi taidan itse lähteä mukaan kosteus- ja sisäilmaongelmien tutkimuskeikalle. Lue lisää: Laboratoriopalvelut


Ota rohkeasti yhteyttä –  asiantuntijamme auttavat sinua niin rakennusten kuin rakennusmateriaalien kuntotutkimuksissa.

PYYDÄ TARJOUS

 

Nämä asiat kuntotutkimuksessa analysoidaan

RAUDOITTEEN KORROOSIO

Korroosio tarkoittaa metallin syöpymistä. Yleinen syy raudoitteen korroosiolle on sitä suojaavan betonin karbonatisoituminen.

BETONIN KARBONATISOITUMINEN

Kun betoni reagoi ilman hiilidioksidin kanssa, sen emäksisyys laskee. Tietyn pisteen jälkeen betoni ei enää suojaa raudoitusta korroosiolta, jolloin raudoitus alkaa ruostua. Näin rappeutuva teräsbetoni näkyy halkeamina tai lohkeamina ja voi haurastuttaa rakenteiden kantokykyä.

VETOLUJUUS- JA OHUTHIETUTKIMUS

Vetolujuustutkimus kertoo betonin rapautumisen asteesta ja laajuudesta. Ohuthietutkimuksessa julkisivusta ja parvekkeista poratuista betoninäytteistä tehdään mikroskoopilla tutkittavat leikkeet, joista näkee betonin kuntoon ja jäljellä olevaan käyttöikään liittyviä asioita, kuten huokosrakenteen ja pakkasvauriot.

VÄRI-INDIKAATTORIMÄÄRITYS

Betonin karbonatisoitumisen syvyys selviää suihkuttamalla näytteeseen pH-indikaattorina toimivaa fenoliftaleiini-liuosta. Karbonatisoitumaton alue värjäytyy vaaleanpunaiseksi.
PYYDÄ TARJOUS