Asiantuntija-artikkelit

Joko puurakentamisen pilottiaika on ohi?

Teolliseen esivalmistukseen nojaavan puurakennuksen suunnittelu vaatii etupainotteisuutta, joka tulee betoni- ja teräsrakentamiseen tottuneille yhä yllätyksenä. Puurakentamista ei pidäkään sovittaa harmaiden materiaalien oppeihin, kirjoittaa Henri Salonen.

Suomessa on meneillään mielenkiintoinen rakentamiskulttuurin muutosvaihe, jota siivittävät julkiselle puurakentamiselle asetetut kunnianhimoiset tavoitteet.

Puurakentaminen on nojannut Suomessa jo vuosia tehdastuotannolla ja elementoinnilla saavutettaviin hyötyihin. Mitä pidemmälle esivalmistettuna rakenneosat saadaan tehtaista, sitä vähemmän jää työmaalla tehtävää. Tehdastuotanto palvelee myös hankkeiden tehokasta ajankäyttöä ja materiaalien virtausta sekä kosteusteknisiä tarpeita.

Esivalmistukseen nojaavan puurakennuksen suunnittelu vaatii etupainotteisuutta, joka edelleen yllättää betoni- ja teräsrakentamiseen tottuneet. Esimerkiksi puurunkoisen tilaelementtikohteen suunnitelmat erityissuunnitelmineen täytyy olla valmiina kuukausia ennen työmaan aloitusta, siinä missä betoni- ja teräsrakennusten suunnittelua voidaan tehdä vielä työmaa-aikana.

Työmaatuotannossa puolestaan täytyy varautua totiseen sääsuojaukseen sekä tiiviin työmaa-ajan hyödyntämiseen kustannustehokkaasti.

Puuelementtien kehityksestä huolimatta monet elementit, rakennetyypit ja liitokset ovat vielä kaukana vakiintuneista. Syyt siihen ovat täysin loogiset: ns. insinööripuutuotteiden, erityisesti CLT:n (ristiinliimattu massiivipuu), valmistaminen ja suunnittelu on Suomessa suhteellisen uusi teollisuuden ala verrattuna esimerkiksi liimapuuhun ja viilupuuhun. Siksipä CLT:n suunnittelumenetelmät ja -työkalut ovat vasta kehittymisvaiheessa.


PUURAKENTAMISEN ELEMENTTITUOTTEITA

  • Naulalevyrakenteinen ristikko lienee tunnetuin teollinen puurakentamisen elementtituote. Sen käyttö edellyttää kuitenkin paljon työmaan toimenpiteitä.

  • Vaakaelementeistä tunnetuimpia ovat katto- ja välipohjaelementit, joiden esivalmistusaste ja käytettävyys erilaisissa kohteissa, runkomateriaalista riippumatta, ovat jo erittäin hyvällä tasolla.

  • Seinäelementtejä, joita myös suurelementeiksi kutsutaan, käytetään edelleen eniten pientaloissa ja asuinrakentamisessa, mutta myös mm. julkisessa rakentamisessa.

  • Tilaelementti soveltuu korkean esivalmistusasteen ansiosta erinomaisesti kerrostalorakentamiseen ja siirtokelpoisten ”lainarakennusten” rakentamistavaksi.

Myös lainsäädännön asettamat suunnittelun reunaehdot elävät esimerkiksi paloturvallisuuden osalta. Vaikka puu ei palaessaan menetä lujuuttaan, sen pinnan ominaisuudet yhdessä keveyden ja kantavuuden sekä monikerros- ja hybridirakenteiden kanssa aiheuttavat paloturvallisuuden kannalta haastavan teknisen matriisin ratkaistavaksi – etenkin taloudellisessa mielessä.

Rakennesuunnittelijat osaavat suunnittella kustannustehokkaasti myös puusta 

Väitetään, että puurakennusten rakennesuunnittelijoita ei ole tarpeeksi. Tämä on totta ja luonnollistakin niin kauan kuin puurakentamisen kysyntä kasvaa. On väitetty myös, että suunnittelijat eivät osaa suunnitella puurakennuksia.

Olen tästä eri mieltä. Rakennesuunnittelijat osaavat suunnitella kustannustehokkaita puurakenteita – kunhan suunnittelua lähestytään puurakenteiden ominaisuuksien, tuotteiden ja vaatimusten näkökulmasta. Nokkelimmat suunnittelijat löytävät puurakenteista erinomaisia ominaisuuksia myös hybridirakenteisiin esimerkiksi keveyden, liitostekniikan ja palonkestävyyden osalta. Lue lisää: Tunnetko nämä puurakentamisen 6 kohdetta?

Tärkeää edelleen kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa on, että käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. Ei siis laiteta puuta anturoihin eikä kuparia lauteisiin.

Puurakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta  

Teollisen puurakentamisen tulevaisuus näyttää valoisalta myös tulevan maankäytön ja rakennuslain maailmassa, jossa päätavoitteita ovat hiilineutraali yhteiskunta, monimuotoisuuden vahvistaminen ja rakentamisen laadun parantaminen. Näihin ”kruununjalokiviin” koko puurakennusala nojaa ja pystyy jo nyt luontevasti vastaamaan niihin.

On fakta, että puu on geneerisenä rakennusmateriaalina ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin harmaat materiaalit.

Julkinen nokittelu eri rakennusmateriaalien hiilijalanjäljestä saavuttaa jo osittain koomisia piirteitä. Yksittäisen tuotantotehtaan päästöjen tai metsämoton hydrauliikkaöljyn ympäristövaikutuksista keskustelemisen sijaan kestävämpää olisi opettaa oppilaitoksissa rakentamisen ympäristövaikutuksiin ja kiertotalouteen liittyviä asiakokonaisuuksia. Tällainen näkökulma nimittäin puuttuu vielä Suomessa ainakin rakennusinsinöörien koulutuksesta.

Puurakentaminen kehitys tarvitsee omien seinien ulkopuolelle katsovaa yhteistyötä

Puurakentamisen kasvun ja kehittymisen tukeminen edellyttää tutkimusta, uusia toimijoita ja panostusta alan toimijoilta pitkäjänteiseen, yhteiseen kehittämiseen. Avainasemassa on puumateriaalivalmistajien ja elementtitoimijoiden omien tuotantolaitoksen seinien ulkopuolelle katsova yhteistyö.

Tampereen yliopiston teollisen puurakentamisen tutkijakoulu yhdessä monialaisten yksityisten toimijoiden kanssa vastaa erinomaisesti teknisiin ja taloudellisiin kehitystarpeisiin. Suuret opiskelija-asuntosäätiöt ja myös rakennusliikkeet ovat motivoituneet hyödyntämään puurakentamisen etuja ja panostavat pitkäjänteisesti asuntohankkeissaan kehitystyöhön. Juuri tämänkaltaisten projektien kautta osoitetaan, että puu on yhä varteenotettavampi vaihtoehto betonin ja teräksen rinnalla.

Pilotointi tarkoittanee kansankielellä, että ”kokeillaanny ja katotaan mitä tulee”.  Ja hienostuneemmin puurakentamisen yhteydessä, että toteutetaan puurunkoisia rakenneratkaisuja, joita ei sellaisenaan ole vielä kertaakaan toteutettu. ”Pilotoinnista” puhutaan usein halventavassa sävyssä, koska vertailukohdaksi asetetaan harmaat, vakioituneet materiaalit ja toimintatavat. Asetelma on epäreilu: betoni- ja teräsrakentamisen kehitystyö on Suomessa kymmeniä vuosia edellä puurakentamista.

Suurin osa Suomen puukerrostaloista ja julkisista puurakennuksista ovat edelleen pilotteja. Mielestäni se osoittaa vain, että kehityskohteet on tiedostettu ja uusia perusteltuja ratkaisuja otetaan käyttöön rohkeasti.

Pilotointi tulee jatkumaan vielä pitkään, ennen kuin voidaan todeta, että olemme siirtyneet vakiorakenteisiin, -liitoksiin ja -tuotantoon. Uudenlainen rakentamiskulttuuri on tullut jäädäkseen joka tapauksessa.

Kirjoittaja, DI Henri Salonen on puurakennesuunnitteluun erikoistunut puupää, asiantuntija, lehtori ja kehittäjä, joka toimii A-Insinööreissä puurakennesuunnittelun kehityspäällikkönä.

Suunnittelemme sinunkin hankkeesi!

PUURAKENNESUUNNITTELU

Henri Salonen
Henri Salonen

puurakennesuunnittelun kehityspäällikkö
+358 40 528 5619
henri.salonen@ains.fi
koko Suomi

 

"Tärkeää on edelleen, että käytetään oikeita materiaaleja oikeissa paikoissa. Ei siis laiteta puuta anturoihin eikä kuparia lauteisiin."

Henri Salonen
kehittämispäällikkö
A-Insinöörit

WEBINAARI 10.6.: PUUSTA VAI PUUSTA JA JOSTAKIN MUUSTA?

  • Syventävä oppimäärä puurakentamisen vakioiduista ratkaisuista ja mm. hybridirakenteiden mahdollisuuksista kerrostalojen ja julkisten kohteiden rakentamisessa webinaarissamme!

ILMOITTAUDU WEBINAARIIN!