Maanalaiset tilat ja tunnelit luovat elintilaa ja viihtyvyyttä kaupunkeihin. Maan alla pidetään huolta vesi- ja energiasuonista, jotka ylläpitävät suurkaupunkien sykettä. Maan alla on vain mahdollisuuksia, sanovat kalliorakentamisen kovat ammattilaiset Ilona Häkkinen, Timo Saanio ja Ilkka Vähäaho. Tätä oppia viedään Suomesta maailman metropoleihin.

”Kaupunkirakentamista suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että Suomessa on aina olemassa vaihtoehto rakentaa maan alle”

Ilona Häkkinen

Ilona Häkkinen, geo- ja kalliotekniikan yksikön johtaja

A-Insinöörit

”Kaupunkirakentamista suunniteltaessa on tärkeää muistaa, että Suomessa on aina olemassa vaihtoehto rakentaa maan alle”, sanoo Ilona Häkkinen, joka luotsaa A-Insinöörien geo- ja kalliotekniikan yksikköä. Hänen erikoisosaamistaan ovat tekniset ratkaisut, joilla maanpäällisten rakennusten ja siltojen rakenteet ovat vuorovaikutuksessa maaperän kanssa.

Paljon tapahtuu myös kalliopinnan alla. Vaikka maan alle rakennettuja tiloja käytetään lukuisiin tarkoituksiin, jokainen niistä on Häkkisen mukaan uniikki.

”Vaikka suunnittelisit työpöydällä kaksi täsmälleen samalta näyttävää luolaa, ne ovat aivan erilaiset siinä vaiheessa, kun suunnitelmia lähdetään toteuttamaan maan alle. Luonnolliset olosuhteet rakennuspaikalla vaikuttavat aina lopulliseen toteutukseen. Tämä tekee työstä äärimmäisen kiehtovaa”, Häkkinen kuvaa.

Suomessa graniittinen kallio on vakaa ja lähellä maan pintaa. Siksi meillä on myös harvinainen mahdollisuus rakentaa maan alle tiloja ja hyödyntää kalliota monipuolisesti rakennusmateriaalina.

Maanalaiset tilat vapauttavat tilaa asumiselle, puistoille ja liikkumiselle

Ilona Häkkisen ja A-Insinöörien hankekehitysjohtaja Timo Saanion suunnitteluvisiossa ihmiset, kasvit ja eläimet saavat olla kaupungissa auringonvalossa. Pellin, metallin ja betonin he veisivät maan alle.

”Kaupunkisuunnittelua voisi ajatella esimerkiksi niin, että asuminen ja oleminen tapahtuu maan päällä ja liikenne ja logistiikka viedään paljolti maan alle”, Häkkinen kuvaa.

”Kun kaupunkirakentaminen tiivistyy ja uusia alueita suunnitellaan, olisi hyvä muistaa myös maanalainen arki. Jos rakennamme korkeaa rakennuskantaa, esimerkiksi veden ja energian tarpeet voi täyttää maan alla. Myös autot ja parkkipaikat voi viedä maan alle, jolloin maan pinnalle jää tilaa puistoille ja ulkoilulle”, Timo Saanio jatkaa.

”Maanalainen ja korkea rakentaminen palvelevat ja täydentävät toisiaan. Kun rakennetaan ylöspäin, tarvitsemme myös asioita, jotka menevät alaspäin.”
– Timo Saanio, A-Insinöörit

Viimeisten 60 vuoden aikana kokemusta kalliosta on kertynyt valtavasti. A-Insinöörit ovat suunnitelleet ja toteuttaneet monipuolisesti maanalaisia kohteita. Erinomaisia esimerkkejä ovat muun muassa Helsingin keskustan huoltotunneli, Helsingin metron suunnitteluohjeen toteutus ja Itä- ja Länsimetro sekä Tampereen Rantatunneli. Tulevaisuudessa meren ali saattaa päästä myös Tallinnaan 20 minuutissa.

Timo Saanion mukaan graniitinkovasta maanalaisen rakentamisen osaamisesta voi kiittää ’jumalaa ja Neuvostoliittoa’. Lue myös Timon blogi kuudesta maanalaisesta kohteesta.

”Graniitinkova kivi on helppo materiaali. Kylmän sodan uhka loi tarpeen rakentaa erilaisia ratkaisuja ja suojautumistiloja maan alle 1900-luvun jälkipuoliskolla. Tätä kautta on syntynyt tilanne, että Helsingissäkin on todella paljon maanalaisia tiloja eri käyttötarkoituksiin: uimahallista kirkkoon ja jääkiekosta pysäköintiin.”

Maanalaisen rakentamisen oppeja Suomesta maailman metropoleihin

(Tilaa itsellesi A-Insinöörien opas maanalaiseen rakentamiseen!)

Helsingin maa- ja kallioperäyksikön päällikkö Ilkka Vähäaho on suomalaisen maanalaisen rakentamisen sanansaattaja. Viimeisten kymmenen vuoden aikana hän on vieraillut muun muassa Hong Kongissa, Singaporessa ja Nanjingissa esittelemässä alan osaamista. Vähäaho vastaa kaupungin maanalaisen rakentamisen suunnittelusta ja on ollut muun muassa Tallinnan tunneliprojektissa mukana aktiivisesti seitsemän vuotta.

Hänen mukaansa on useita syitä sille, miksi suomalainen ammattitaito on kivenkovaa. Asiantuntijoita on pienessä maassa verrattain vähän, joten tieto kulkee sujuvasti. Vähäaho kiittelee myös suomalaisia sopimuskäytäntöjä.

”Sopimusjärjestelmämme perustuu luottamukselle. Viranomaiset, urakoitsijat ja suunnittelijat pystyvät luottamaan siihen, että kaikki tehdään oikealla tavalla.”

Suomessa on maanalaiselle rakentamiselle edulliset olosuhteet. Vanha kallio on kovaa ja kiteistä, mikä tarkoittaa, että se on erittäin vettä läpäisemätöntä. Myös asenneilmapiiri on myönteinen.

”Suomalaiset eivät halua, että kaikki paikat ovat täyteen rakennettuja. Haluamme puistoja ja avaraa tilaa”, kertoo Vähäaho.

Muualla maailmassa tarvetta uusille maanalaisille ratkaisuille on erityisesti tiheästi asutetuissa kaupungeissa, kuten Hong Kongissa ja Singaporessa, jossa valtavat valtatiet risteilevät keskellä tiheää asutusta. Jalankulkijoille on rakennettu suuria, ruuhkautuvia ylikulkusiltoja.

Maan alla valtatiet ja jalankulkuväylät olisi helpompi yhdistää. Hong Kongissa ja Singaporessa toteutus on kuitenkin jäänyt suunnitelmien tasolle.

”He ovat hakeneet meiltä oppia ja kääntäneet suomenkielisiä tekstejä. Sieltä kuitenkin puuttuu taho, joka ottaisi vastuun projektista samaan tapaan kuin meidän kaupunkiorganisaatiomme. Vahva organisaatio onkin yksi vahvuuksistamme”, Vähäaho kiittelee suomalaista järjestelmää.

Myytti murrettu! Helsinki ei ole reikäjuusto

”Lähetin Valiolle kyselyn siitä, mikä on reikäjuuston reikien tilavuus. Se on keskimäärin 20 %. Joten jos katsotaan paljonko Helsingissä on maanalaista pinta-alaa suhteessa maanpäälliseen, niin tulos on 1 %. Aivan ydinkeskustan alueella sama luku on 3 %.” – Ilkka Vähäaho, Helsingin maa- ja kallioperäyksikkö

Maan alle rakentaminen voi olla myös edullista

Maanalaisten tilojen rakentaminen on usein kustannuksiltaan kalliimpaa kuin maan päälle rakentaminen. Timo Saanion mielestä päätöksenteon pitäisi perustua muihin arvoihin kuin vain rakennussuoritukseen.

”Mitä kalliimpaa on tonttimaa, sitä kannattavampaa on maan alle rakentaminen. Maanalaisen potentiaalin hyödyntämällä samalle tontille voi sijoittaa monia toimintoja, kuten teatterin, pysäköintilaitoksen ja uimahallin,” Ilkka Vähäaho sanoo.

Vastaavasti teollisuudessa maan alta voi löytää lisää varasto- tai tuotantotilaa silloin kun maanpäällisellä tontilla on neliöt jo käytetty.

”Rakentaminen voi joissakin tilanteissa olla myös halvempaa vaaditusta infrasta riippuen ja alkuinvestointi maksaa itsensä takaisin elinkaarikustannuksissa,” Timo Saanio muistuttaa. Esimerkiksi kylmä- tai lämminvarastotilan sijoittaminen maan alle saattaa tuoda huomattavia säästöjä käyttökuluissa.

Huonoin investointi on sellainen, joka on jo tehty, mutta jää käyttämättä. Suomessa on lukuisia vähällä käytöllä olevia jo rakennettuja maanalaisia tiloja.

”Jos sellaisen sattuu omistamaan, olisi hyvä miettiä, mitä käyttämättömällä tilalla voisi tehdä. Maanalaisen tilan käyttötarkoituksen muuntaminen on arkipäivästä, ja investoinnit on jo suurelta osin tehty”, Ilona Häkkinen kannustaa.

Päätöksentekoa helpottamaan A-Insinöörit ovat kirjoittaneet Maanalaisen rakentamisen oppaan. Lataa opas, lue lisää ja ota yhteyttä Ilonaan tai Timoon!

Opas maanalaiseen rakentamiseen



Maanalaisen rakentamisen opas