Tallinnan ja Helsingin välille rakennettava tunneli loisi Helsingin ja Tallinnan välille metropolin, joka helpottaisi työvoiman liikkuvuutta ja vauhdittaisi talouskasvua kahden kulttuuriltaan hyvin samankaltaisen maan välillä. Tunneli tehostaisi myös Euroopan ja Aasian välistä liikennettä. Tunnelihanke sai toukokuun alussa lisää vauhtia, kun asia oli esillä Suomen ja Viron hallitusten tapaamisessa

Jos Tallinna-Helsinki -tunneli saa yksityisen rahoituksen, toteutuksen täytyy olla nopea, toteaa A-Insinöörien vientijohtaja Timo Saanio. ”Tunnelin rakentaminen ei ole tässä hankkeessa kynnyskysymys. Tunneli louhitaan kallioon muutama kymmenen metriä merenpinnan alapuolelle aivan kuten mikä tahansa muu tunneli. Hankkeen toteutumisen näkökulmasta kriittisintä on se, miten nopeasti saamme erilaiset kaavat, ympäristövaikutusten arvioinnit ja luvat eteenpäin. Yksityiset rahoittajat haluavat nopeasti tuottoa investoinnilleen. Siksi suunnittelun ja valmistelun täytyisi sujua nopeasti.”

Perinteisen mallin mukaan erilaiset arvioinnit, selvitykset ja kaavoitus toteutetaan peräkkäin toinen toisensa jälkeen ja kommentointi-sekä valitusajat ovat pitkät. ”Jos viranomaisilla ja valtioilla on tahtotila hankkeen toteuttamiseen, voisimme mahdollisesti toteuttaa selvityksiä ja lupaprosesseja samanaikaisesti. Lisäksi valitusaikoja voisi mahdollisesti lyhentää jossain kohtaa. Veisimme asiat läpi parhaiden käytäntöjen mukaisesti, mutta toteutus olisi oleellisesti nopeampaa”, Saanio taustoittaa. Hänen mukaansa tunnelihanketta yhdessä edistävä yrityskonsortio olisi valmis yhteistyöhön hankkeen vauhdittamiseksi. Konsortion jäseniä ovat A-Insinöörien lisäksi Pöyry, Fira ja FinEst Bay Area Development.

Ympäristöarvot otettava huomioon tunnelin ja saaren suunnittelussa

Liikenne- ja viestintäministeriön johtaman työryhmän mukaan Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää yksityisen sektorin osallistumista.  Yksityisen sektorin osallistuminen nopeuttaisi hankkeen etenemistä ja vahvistaisi sen taloudellista kannattavuutta. Toteutuakseen tunnelihanke voitaisiin rahoittaa useasta eri lähteestä. Suomen ja Viron vastuuministeriöt laativat vuoden 2018 loppuun mennessä esityksen seuraavista toimenpiteistä

 

Timo Saanio

Lisätietoja:

Timo Saanio
Vienti- ja asiakkuusjohtaja, Civil Engineering
Suomi ja vientimarkkinat
+358 40 506 5671

Konsortio aloittaa seuraavaksi luontoarvojen selvittämisen.  Ensimmäisessä vaiheessa keskitytään saaren vaikutuksiin ympäröivässä luonnossa: ”Olemme ottaneet yhteyttä ympäristöjärjestöihin, sillä haluamme pitää heidät mukana projektissa alusta asti. Tietyillä paikoilla tutkitaan vesistöä ja veden pohjaa, kaloja ja kasvustoa ja arvokkaita luontoarvoja. Moni ympäristön näkökulmasta arvokas asia on otettava huomioon saaren paikkaa valittaessa”, Saanio painottaa.

A-Insinöörit on mukana yrityskonsortiossa, joka suunnittelee nopean merenalaisen junayhteyden rakentamista Helsingin ja Tallinnan välille. Toteutuessaan Helsinki-Tallinna -tunneli mahdollistaisi uuden kahden miljoonan asukkaan metropolialueen syntymisen. Uusi Helsinki-Tallinna -metropolialue muodostaa yli kahden miljoonan asukkaan talousalueen, joten taakse jäävät muun muassa Amsterdam ja Tukholma.

Yli 100 kilometrin pituinen tunneli tulee valmistuessaan olemaan maailman pisin henkilö- ja tavaraliikenteeseen tarkoitettu tunneli. Nopea junayhteys mahdollistaa liikkumisen Helsingin ja Tallinnan välillä neljän uuden aseman kautta: Tallinnan lentokenttä, UusiSaari, OtaKeila ja Helsinki-Vantaan lentokenttä.

Päivitämme säännöllisesti tietoa hankkeen etenemisestä A-Insinöörien verkkosivuille. Pysyt ajan tasalla seuraamalla A-Insinöörien LinkedIn– ja Facebook-tilejä!

Jos haluat keskustella lisää tunnelihankkeesta tai maanalaisesta rakentamisesta, ole yhteydessä Timo Saanioon.

Kuuntele Peter Vesterbackan tuore radiohaastattelu aiheesta.

Katso video! Timo Saanio valottaa tunneliprojektia.