Olkiluodossa, samalla saarella ydinvoimalan kanssa aloitetaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2020-luvun alkupuolella ensimmäisenä maailmassa. Historiallisesti merkittävä loppusijoituslaitos on TVO:n, Posiva Oy:n, Saanio & Riekkola Oy:n (SROY) ja monien muiden kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijatahojen neljän vuosikymmenen geologisten tutkimusten, suunnittelun ja pitkäaikaisturvallisuutta arvioivien turvallisuusperustelujen tulosta oleva huipputaidonnäyte.

Loppusijoitushanke alkoi jo 80-luvun alussa, kun TVO eli Teollisuuden Voima Oy oli ydinvoimaloiden tuottaman käytetyn polttoaineen loppusijoitushaasteen edessä. Saanio & Riekkola Oy lähti tuolloin toimintaan mukaan kartoittamalla kallioperältään ja sijainniltaan soveltuvia alueita. Vuonna 2004 Olkiluodossa aloitettiin maanalaisen tutkimustila ONKALOn rakentaminen ajotunneleiden louhimisella. Nyt luolasto on saavuttanut loppusijoitussyvyyden.

Historiallinen ja laaja hankekokonaisuus on nyt vaiheessa, jossa valmistaudutaan loppusijoitustilojen rakentamiseen ja käyttölupahakemuksen jättämiseen valtioneuvostolle. – SROY tekee parhaillaan kokeita ja testejä loppusijoitustiloissa käytettävien savimateriaalien toimintakyvystä, louhintavaiheen vaikutuksista lähikallioon sekä on mukana laatimassa turvallisuusperustelua. Loppusijoitustilojen käytön on tarkoitus alkaa käyttöönottoluvan myöntämisen jälkeen 2020-luvun alkupuolella, Saanio & Rekkola Oy:n pitkäaikaisturvallisuustiimin päällikkö, DI Pirjo Hellä kertoo.

Ydinjätteen loppusijoitushankkeen avaintekijä on yhteistyö

"Loppusijoitustilojen kehityskulkua ja säteilyturvallisuutta"

"on täytynyt arvioida satoja tuhansia vuosia eteenpäin, myös tulevien jääkausien aikana."

DI Pirjo Hellä

pitkäaikaisturvallisuustiimin päällikkö, SROY

SROY:n työ loppusijoitushankkeessa yhdessä TVO:n, Posiva Oy:n ja monien muiden kotimaisten ja ulkomaisten asiantuntijatahojen kanssa on tuottanut runsaasti ainutlaatuista tietämystä siitä, kuinka neljänsadan metrin syvyyteen rakennettava loppusijoituslaitos saadaan toimivaksi ja turvalliseksi. Loppusijoituslaitoksen varsinainen käyttöönotto vaatii lukemattoman määrän ohjeita, jotta eri tilanteisiin, kuten vesivuotoihin, pystytään reagoimaan parhaalla mahdollisella tavalla ja mahdollisimman nopeasti.

– Loppusijoituslaitoksen käyttöönottolupaa varten kootaan parhaillaan Safety Case -portfoliota eli turvallisuusperustelua, jossa kuvataan loppusijoituslaitoksen vapautumisesteet, kerrotaan loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden kehittymisestä, arvioidaan loppusijoitusjärjestelmän, erityisesti kapseleiden, kykyä eristää jätteen ja esitetään menettelyt, joilla varmistetaan, ettei ympäristö vahingoitu, Posivan projektipäällikkö Barbara Pastina kuvailee.

Turvallisuusperustelun laadinta, loppusijoituspaikan tutkiminen sekä vapautumisesteiden suunnittelu ja toiminnan arviointi edellyttävät monialaista osaamista ja eri organisaatioiden yhteistyötä. Hyvä esimerkki laajaa yhteistyötä edellyttävästä työstä, johon SROY on yhdessä Posivan ja muiden asiantuntijatahojen kanssa antanut oman merkittävän panoksensa, on ollut loppusijoituslaitosta ympäröivää kallioperää koskevien vaatimusten määrittely. Näiden vaatimusten perusteella loppusijoitustilat voidaan sijoittaa kallioperän parhaita ominaisuuksia hyödyntäen. Vaatimusten ja niiden hallintajärjestelmän avulla varmistetaan, että loppusijoituslaitoksessa käytettävät materiaalit toimivat yhdessä. Mahdolliset poikkeamat vaatimuksista ja niiden vaikutukset arvioidaan osana turvallisuusperustelua.

Tätä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen Olkiluodossa tarkoittaa:

Ennen loppusijoitusta käytettyä ydinpolttoainetta jäähdytetään kymmenien vuosien ajan, jonka aikana käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus vähenee jo merkittävästi.

"SROY:n maanalaisen rakentamisen erityisosaaminen,"

"periksiantamaton käytännön kallioperätutkimus, alueen geologisen kehityksen tulevaisuuden mallintaminen ja taidokas turvallisuuden raportointi, ovat olleet avaintekijöitä Posivan hankekokonaisuuden etenemisessä valtioneuvoston myöntämään rakennuslupaan asti."

Barbara Pastina

projektipäällikkö, Posiva

Välivarastoinnin jälkeen käytetty polttoaine kapseloidaan. Kapselit sijoitetaan reilun 400 metrin syvyyteen kallioperään rakennettuihin loppusijoitustiloihin. Kapseli, louhittujen tilojen täyttöön ja sulkemiseen käytetyt savimateriaalit ja kallioperä eristävät käytetyn polttoaineen elinympäristöstä. Vaikka käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus vähenee koko ajan, säteilyturvallisuuden takia käytetty polttoaine pitää eristää elinympäristöstä.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituskapseli. Kuva: Posiva.