Ystäväni pyysi minulta vähän aikaa sitten apua lapsensa koulun sisäilmatutkimuksen tulosten tulkintaan. Hän lähetti minulle tilaluettelon sekä yksittäisiä mittaus- ja analyysituloksia. Tilanne on tuttu monelle sisäilma-asioiden parissa työskentelevälle. Sisäilmaongelmia ei kuitenkaan ratkaista pelkästään lukuja tutkimalla.

Tuntematta rakennusta, sen rakenteita tai tietämättä tarkemmin koulun tilannetta, en valitettavasti voinut lähteä kovin syvällistä tulkintaa tekemään. Sisäilmaongelmaisen rakennuksen tutkiminen ja korjaaminen on paljon muutakin kuin lukuja; se on kokonaisvaltaista salapoliisintyötä, jossa ongelmien aiheuttajia etsitään useammalla eri menetelmällä.

Usein syyllisiä on enemmän kuin yksi. Mikäli ensimmäisen löydyttyä järjestetään pikaoikeudenkäynti ja laitetaan todennäköisimmältä vaikuttava haittatekijä aisoihin, saatetaan kohta todeta, että ongelmia löytyy edelleen. Tästä tehdään helposti johtopäätös, että korjaus epäonnistui, vaikka alunperinkään ei etsitty ja korjattu kaikkia asioita.

Millainen on onnistunut sisäilmahanke?

Onnistuneessa hankkeessa saavutetaan asetetut tavoitteet. Haastavaa onkin määrittää tavoitteet siten, että hanke onnistuu kaikkien osapuolten näkökulmasta.

Eri tutkimus- ja korjaustoimenpiteiden käyttöikä-, laatu- ja kustannustavoitteet vaihtelevat huomattavasti tilanteen mukaan. Esimerkiksi ennakoiva riskinarvio tehdään jo ennen kuin minkäänlaista vauriota tai oiretta on ilmaantunut. Tavoitteena on määritellä kunnossapitotoimenpiteet, joilla sisäilmaongelmien synty lähtökohtaisesti estetään kokonaan.

"Ennakoiva riskinarvio tehdään jo ennen kuin vaurio tai oire on ilmaantunut. Tavoitteena on määritellä kunnossapitotoimenpiteet, joilla sisäilmaongelmien synty estetään kokonaan."

Saija Varjonen

A-Insinöörit

Mikäli sisäilmaongelmia jo esiintyy, pitää käyttäjille saada nopeasti terveellisemmät tilat. Tavoitteeksi voidaan asettaa kriittisimpien sisäilman laatua heikentävien tekijöiden etsiminen ja poistaminen. Tilanne voidaan parantaa esimerkiksi korjaamalla kosteusvauriot, tekemällä tiivistyskorjauksia tai hallitsemalla rakennuksen painesuhteita. Pyrkimyksenä on turvata tilojen käyttö suurempiin korjauksiin valmistautumisen ajan. Korjaus voi siis olla onnistunut, vaikka kaikkia haittatekijöitä ei poisteta.

Kun valmistaudutaan laajoihin korjauksiin, joiden halutaan takaavan laadukas sisäilmasto pitkäksi aikaa, esityö pitää tehdä erityisen huolellisesti.  Kattavat ja oikein kohdistetut tutkimukset, huolellinen suunnittelu ja riittävän pitkä työmaavaihe takaavat edellytykset toteuttaa tavoitteiden ja laatuvaatimusten mukaiset korjaukset. Jokainen näistä vaiheista on kriittinen lopputuloksen onnistumisen kannalta – ja jokainen voidaan pilata hätiköinnillä.

Onnistumiseen eli asetetun tavoitteen mukaiseen lopputulokseen, on useita eri reittejä ja mahdollisuuksia. Tärkeää on myös muistaa asettaa ne tavoitteet.

Yhdessä paremman sisäilman puolesta!