Peruskorjattavissa rakennuksissa on usein kosteusvaurio, joka voidaan korjausrakentamisen yhteydessä poistaa. VR:n vanhan pääkonttorin vaurioitunut vesikatto oli asettaa arvorakennuksen tulevaisuuden vaakalaudalle. A-Insinöörien kosteudenhallinnan asiantuntija Joonas Sihvo antaa vinkkejä, miten kosteuden haitalliset vaikutukset ehkäistään peruskorjauksen yhteydessä.

VR:n entistä pääkonttorirakennusta peruskorjataan parhaillaan hotelliksi Helsingin Rautatieaseman kupeessa. Korjaushanke tuli kreivin aikaan, sillä rakennuksen alkuperäinen vesikatto oli vuotanut ja kattorakenteet olivat oletettua huonommassa kunnossa.

”Kun hanketta aloitettiin, emme päässeet kunnolla tarkastelemaan vesikaton kuntoa. Lattialla oli 35 sentin kerros koksikuonaa, ja osa vesikaton rakenteista oli sen alapuolella. Kun koksikuona poistettiin ja rakenteita avattiin, paljastui muun muassa lahovauriota. Osa rakenteistakaan ei ollut siellä missä piti”, kertoo Joonas Sihvo, A-Insinöörien projektipäällikkö ja kosteudenhallintakoordinaattori.

Tarkka kosteudenhallinta ehkäisee piilevät ongelmat

VR:n vanhan pääkonttorin peruskorjauksen rakennesuunnittelijana toimineen Sihvon mukaan rakennushankkeessa on kosteudenhallinnan näkökulmasta erityispiirteitä. Rakennuksen uuden osan on toimittava vanhan rakennuksen kanssa myös kosteusteknisesti. Kohteeseen tehdään esimerkiksi hyvin paljon uutta talotekniikkaa.

”Mietimme talotekniikkaa varten uusia kanavareittejä. Meillä ei ole tarkkaa tietoa kaikesta siitä, mitä esimerkiksi vanhojen välipohjarakenteiden sisällä on. Siksi työ vaatii paljon suunnittelua vielä toteutusvaiheessakin”, Sihvo kertoo.

Sihvon mukaan kosteudenhallinta on avaintekijä aina kun avataan vanhoja rakenteita. Vesi ei korjauksen aikana saa päästä kulkeutumaan sellaisiin paikkoihin, missä se voisi vaurioittaa peruskorjattavaa rakennusta. Muussa tapauksessa korjauksella voidaankin saada aikaan piileviä kosteusongelmia.

KOKSIKUONA

  • Koksikuonaa käytettiin tyypillisesti 1900-luvun alkupuolen rakennuksissa lämpö- ja äänieristeenä.
  • Koksikuona ei materiaalina ole haitallinen, ellei se kastu.
  • Koksikuona kannattaa yleensä poistaa korjausrakentamisen yhteydessä.
  • Koksikuona yleensä korvataan korjausrakentamisen yhteydessä nykyaikaisilla, paremmin toimivilla eristeillä.

Vanha rakennustyyli vaatii yksityiskohtien hallintaa myös kosteuden osalta

VR:n pääkonttorin korjausurakassa arkkitehtuurisuunnittelu kunnioittaa alkuperäistä Eliel Saarisen suunnittelemaa tyyliä. Se tarkoittaa, että ns. vakioratkaisut ovat poissuljettuja. Uudisosaan rakennetaan esimerkiksi tyylikäs julkisivu uritetusta betonista, ja täysin vanhan mallin mukainen peltinen rimasaumakatto, jollaisia ei nykyrakennuksiin enää tehdä.

Monimuotoinen ja monimutkainen julkisivu vaatii Joonas Sihvon mukaan tarkkuutta yksityiskohtien osalta myös kosteudenhallinnassa.

”Teemme enemmän suunnittelukuvia kuin tavallisesti ja hiomme niitä yhteistyössä arkkitehdin kanssa. Näin varmistamme, että erikoisimmatkin paikat saadaan toteutettua kosteusvaikutusten kannalta järkevästi ja toimivasti.”

Haastavuudesta huolimatta Sihvo kokee hankkeen erittäin palkitsevaksi.

”Tässä työssä erityisen motivoivaa on se, että kyseessä on hyvin kaukana tavanomaisesta oleva, kansallinen monumentti. Se on koko homman suola. Mukana on paljon erityisiä ratkaisuja, esimerkiksi pyöreitä muotoja, jotka ovat hyvin työläitä. Mutta kun saamme suunnitelmat valmiiksi, se palkitsee.”

3 vinkkiä arvokiinteistön omistajalle kosteudenhallintaan

Haastavan hankkeen myötä Joonas Sihvolle on kertynyt roppakaupalla osaamista kosteudenhallinnasta arvokiinteistön korjausrakentamisessa. Tässä Sihvon vinkit arvokiinteistön omistajalle:

  1. Varaa tarpeeksi resursseja kosteudenhallintaan. ”Kiinnitä huomiota kosteudenhallintaan jo hankesuunnitteluvaiheessa. Varmista, että hankkeeseen on kiinnitetty pätevä kosteudenhallintakoordinaattori joko hankeorganisaation ulkopuolelta tai esimerkiksi osana rakennesuunnittelun toimeksiantoa.”
  2. Varmista, että kaikki osapuolet ovat aktiivisia kosteudenhallinnan suhteen. ”Tätä ei voi oikeastaan pitää liikaa esillä.”
  3. Kirjaa konkreettiset tavoitteet sopimukseen. ”Kaikkein tärkein vaihe kosteudenhallinnassa on hankkeen aloittaminen. Tällöin asetetaan tavoitteet ja suuntaviivat sekä suunnittelu- että toteutusvaiheelle. Vaatimusten asettaminen ja niistä kiinni pitäminen on kaikkein tärkeintä. Vaatimukset on kirjattava myös sopimuksiin.”

A-Insinöörit toteuttaa korjausrakentamista oman palvelukonseptin avulla

A-Insinöörit Kosteusturva on järkevä ja joustava malli, joka taipuu aina kohteen mukaan kohteen omille erityispiirteille. Kosteudenhallintakoordinaattori ja rakennesuunnittelija osaavat yhdessä tunnistaa asiat, joihin kannattaa panostaa eniten.

Kiinteistönomistajalle ja sijoittajalle huolella tehty kosteudenhallinta antaa elinkaaren aikaisen varmuuden siitä, että rakennuksessa on tehty kaikki mahdollinen piilevien kosteusriskien välttämiseksi.

”Tarjoamme huolettomuuden siitä, että teimme kuten suunnittelimme. Voimme asiakirjoista myöhemmin tarkastaa, että kaikki tuli tehtyä ja on hyväksytty suunnitelmien mukaisesti”, Sihvo toteaa.

 

Mietityttääkö arvokiinteistön peruskorjaus ja kosteudenhallinta? Ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Lue miten VR:n vanha pääkonttori muutetaan hotelliksi ja koko kansan olohuoneeksi Helsingin ytimessä.