Rakennusala on murroksessa: edelläkävijäyritykset haluavat pärjätä tarjouskilvassa laadukkaalla palvelullaan. Perinteisestä ajatusmallista luopuminen vaatii muutosta myös toimintatapoihin. A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:n projektipäällikkönä toimiva Maarit Vilander uskoo, että vastaus löytyy monien osapuolten osaamista hyödyntävistä uudenlaisista hankemuodoista, kuten alliansseista.

Vahvasti avoimeen vuorovaikutukseen ja yhdessä tekemiseen nojaavien uudenlaisten hankemuotojen ensisijaisena tarkoituksena on löytää parhaat ratkaisut tilaajan tavoitteiden toteuttamiseksi.  Allianssimuotoisissa hankkeissa projektipäällikkönä toimineen Vilanderin mukaan menestys kiteytyy hankkeessa mukana olevien henkilöiden asenteeseen ja yhteistyökykyyn sekä hankkeen osapuolten tiiviiseen yhteistyöhön niin asioiden valmistelussa kuin päätöksenteossa.

– Allianssit ja allianssimuotoiset hankkeet tarjoavat parhaan mahdollisen arvon tilaajan investoinneille, sillä niissä korostuu voimakkaasti halu tuottaa hyvää laatua ja toteuttaa ennen kaikkea tilaajan ja käyttäjän tavoitteita. Puhutaan niin sanotusta arvoa rahalle -periaatteesta, Vilander kuvaa.

Allianssihankkeiden hyödyt syntyvät muun muassa siitä, että hankemuoto ohjaa yhteisen tavoitebudjetin kautta kokonaistaloudelliseen yhteistoimintaan. Lisäksi alliansseissa tavoitehintapohjainen maksuperuste tuo tilaajalle joustavuutta suunnittelutoimeksiannon sisältöön tavoitteiden tarkentuessa tai muuttuessa. – Suunnitelmia ei tarvitse myöskään saada nopeasti valmiiksi urakoitsijan kilpailuttamista varten, vaan rakentaja voidaan ottaa mukaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa antamaan asiantuntemustaan suunnitelmien rakennettavuuden kehittämiseksi, Vilander valaisee.

Päätökset allianssissa tehdään viime kädessä yksimielisesti ylintä päätösvaltaa käyttävässä allianssin johtoryhmässä sen sijaan, että ne olisivat yksin tilaajan vastuulla. – Allianssimallin ja muiden uudenlaisten mallien hyödyntäminen vaatii tilaajalta rohkeutta ravistella totuttuja käytäntöjä. Tilaajan kannalta yksi isoimpia asioita on juuri yhteinen päätöksenteko, joka erottaa allianssit perinteisistä hankemuodoista, Vilander toteaa.

Toimintatavan muutos näkyy myös arkisessa työssä. Allianssille on tyypillistä, että tilaaja, rakennuttajakonsultti, suunnittelijat ja rakentaja työskentelevät hankkeen ajan yhteisessä Big Room -työtilassa joko fyysisesti tai virtuaalisesti. – Samassa tilassa työskentely vaikuttaa todella paljon siihen, miten hankkeessa saadaan vietyä asioita eteenpäin. Asioiden ratkaiseminen on tällöin usein huomattavasti nopeampaa, Vilander kertoo.

Sen sijaan, että kysyisi, miksi valita allianssimuotoinen työskentelytapa, pitäisi kysyä, miksi ei.

Onko jotain estettä sille, että hankkeessa hyödynnetään tällaista avoimeen vuorovaikutukseen ja luottamukseen perustuvaa hankemuotoa?

Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelma

Lisää vuorovaikutusta kaikkiin hankemuotoihin

Vilander muistuttaa, että vaikka avoin vuorovaikutus ja henkilöiden yhteistyökyvyn ja asenteen merkitys ovat erityisesti allianssihankkeille tyypillisiä piirteitä, ne eivät ole allianssihankkeen yksinoikeuksia. – Oikea asenne ei ole hankemuodosta kiinni. Merkittävämpää hankkeen onnistumisen kannalta on nimenomaan rakennuttajakonsultin, suunnittelijoiden ja rakentajan osaaminen ja tahto onnistua tilaajan parhaaksi, hän toteaa.

Vilander toivoo allianssityyppisen yhteistyön lisääntyvän myös allianssihankkeiden ulkopuolella. Hän korostaa, että toimintatapoja on mahdollista uudistaa, vaikka sopimus itsessään ei olisikaan allianssisopimus.

– Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käynnistetyn Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman ensimmäinen osahanke lasten ja naisten sairaala on erinomainen esimerkki hankkeesta, johon on tuotu mukaan muissa allianssihankkeissa hyväksi havaittuja käytäntöjä. Meillä on esimerkiksi käytössä allianssimalleista tuttu kaupallinen malli, vaikka sopimus pohjautuu KSE-ehtoihin, hän kertoo.

Vilander uskoo vakaasti, että uusien hankemuotojen tiivis yhteistyö ja avoimempi vuorovaikutus takaavat hankkeille paremman lopputuloksen. – Mahdollisuus innovaatioihin sekä oivalluksia ongelmiin ja haasteisiin syntyy helpommin, kun osapuolet pohtivat asioita yhteisesti. Tämä on ennen kaikkea tilaajan ja käyttäjien etu, hän tiivistää.

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelmassa huomioidaan ensin käyttäjien tarpeet

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman ohjelmajohtaja Kari-Pekka Tampio pitää allianssimuotoisen toteutustavan valintaa uudistamisohjelman ensimmäisen osahankkeen toteuttamiseen helppona päätöksenä.

– Uudistamisohjelman tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen potilasnäkökulmaa unohtamatta. Toimintojen tehostaminen vaatii nykyisten toimintatapojen ja hoitoprosessien uudistamista, mikä ei onnistu nykyisissä ja osin heikkokuntoisissakin tiloissa.

Tavoitteena on luoda käyttäjille eli lääkäreille, hoitajille, tukipalvelu- ja ylläpitohenkilöstölle sekä potilaille uusien toimintaprosessien vaatimat muuntojoustavat tilat, jotka vastaavat tulevaisuuden haasteisiin. On ensisijaisen tärkeää, että olemme pohtineet toimivia ratkaisuja yhdessä käyttäjien kanssa heti alusta lähtien. Tämä on ohjannut myös vahvasti hankemuodon valintaa, Tampio valaisee.

Laajan asiantuntijaryhmittymän hankinta yhteisellä sopimuksella perinteisten hankintamenetelmien sijaan, joissa kukin asiantuntija on kilpailutettava erikseen, on Tampion mukaan osoittanut jo nyt vahvuutensa. – Aikainen integroituminen eri osapuolten kanssa on kasvattanut tietoisuutta, parantanut kommunikaatiota ja mahdollistanut yhdessä tekemisen. Myös päätöksenteko perustuu pureskellumpaan tietoon, hän listaa.

Tampio korostaa, että allianssimuotoisen hankemuodon vahvuudet kiteytyvät yhdessä tekemiseen. – Loppujen lopuksi kyse on ihmisten välisestä yhteistyöstä ja luottamuksesta. Kun opimme tuntemaan toisemme ja työskentelemään yhdessä, saavutamme yhteiset tavoitteemme.

Hän on vaikuttunut siitä, miten hienosti allianssimuotoinen työskentelytapa on Tulevaisuuden sairaala 2030 -uudistamisohjelman ensimmäisessä osahankkeessa toiminut. – Olen erittäin vaikuttunut siitä asenteesta ja intensiteetistä kuin myös projektiorganisaation johtamisesta ja työskentelytavasta, mitä asiantuntijaryhmässä, käyttäjäryhmissämme sekä omassa hankeorganisaatiossamme on. Olen myös vakuuttunut siitä, että lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita ja odotuksiamme.

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin uudistamisohjelma, joka koostuu 6–8 erillisestä osahankkeesta. Ensimmäisenä toteutettavan osahankkeen, lasten ja naisten sairaalan rakentamisenpäätöksen odotetaan valmistuvan joulukuussa 2015.