Merkittävä osa hankkeiden kustannusylityksistä voitaisiin välttää. Suunnittelemalla rakennushankkeesi budjetin huolella ja perusteellisin lähtötiedoin pääset alusta alkaen lähelle todellista loppuhintaa, eikä budjettisi pauku.

Kuvittele, että käynnissä on mittava rakennushanke. Olkoon se vaikka koulu, toimistotalo tai liikerakennus. Seuraavaksi täytyy selvittää, mitä hanke kustantaa, jotta sille pystytään osoittamaan budjettiin määrärahat tai hankkimaan rahoitus muulla tavalla. Kumpi silloin lienee oikea tapa toimia:

  1. Kasataan äkkiä jonkinlainen hahmotelma hankkeesta ja arvioidaan sen pohjalta budjetti periaatteella ”Äkkiä jostain suuntaa antava kustannusarvio”?
  2. Mietitään perusteellisesti hankkeen tavoitteet ja riskit, teetetään tarvittavat selvitykset, laaditaan korjaus- ja/tai tilaohjelmat sekä asetetaan kustannustavoitteet, kun kaikki tarvittavat lähtötiedot ovat kasassa?

Vaikka suuri osa hankkeista etenee hallitusti ja suunnitellusti, tapa a) on silti valitettavan suosittu. Olen törmännyt jopa tapaukseen, jossa toimitilahankkeen rahoitus oli hankittu perustuen serkun omakotitalon neliöhintaan.

Väärin tehty budjetti aiheuttaa hankkeelle väistämättä suuria vaikeuksia – ennemmin tai myöhemmin. Puutteellisilla lähtötiedoilla tehty kustannusarvio johtaa lähes poikkeuksetta liian pieneen loppuhintaan, jolloin kustannusylitykset ovat väistämättömiä.

Usein ensimmäinen ääneen lausuttu kustannusarvio, tai pahimmillaan kustannusarvaus, alkaa välittömästi toimia hanketta ohjaavana totuutena. Kaikki sen jälkeen tarkemmilla tiedoilla tehdyt kustannusarviot alkavat tuntua liian kalliilta.

Budjetointivaiheessa säästetty aika tuhlaantuu myöhemmin virheiden korjaamiseen

Kiire on merkittävä syy sille, että budjetti raavitaan kasaan epämääräisten lähtötietojen perusteella tai pahimmillaan jopa arvataan. On helppoa ajatella, että ryntäämällä mahdollisimman nopeasti hankkeessa eteenpäin säästetään aikaa. Todellisuudessa käy täsmälleen päinvastoin. Tekemättä jätetyt selvitykset johtavat virheisiin. Niiden korjaaminen taas vie lopulta enemmän aikaa kuin se, että asiat olisi tehty alun perin oikein.

Toinen perussyy puutteelliselle budjetoinnille on kärsimättömyys. Alkuvaiheen tavoitteiden asettamisesta ja tietojen selvittämisestä halutaan nopeasti eteenpäin luovaan vaiheeseen. Hienot visualisointikuvat näyttävät jo konkreettisia suunnittelutyön tuloksia ja niitä on mukavampi katsella kuin alkuvaiheen tavoitteita ja lähtötietoja sisältäviä tilaluetteloita.

Kustannustavoitteen asettaminen oikeilla ja riittävillä lähtötiedoilla ei ole yhtään kalliimpaa kuin sen tekeminen puutteellisiin tietoihin perustuen. Oikeiden lähtötietojen hankkiminen ja tavoitteiden asettaminen on tehtävä kuitenkin jossain vaiheessa projektia. Se siis kannattaa hoitaa kuntoon heti hankkeen alussa ja hyödyntää myös budjetin laadinnassa.

 

Varmista, että hankkeesi loppukustannus ei pääse yllättämään ikävästi. A-Insinööreiltä saat tukea kustannussuunnitteluun.

Lue, miten oikeat työkalut auttavat tunnistamaan ja hallitsemaan hankkeen kustannusriskejä.